YHTEISKUNTAOPPI

 

Töölön yhteiskoulun aikuislukion perusopetuksen opiskelijoista suurin osa on maahanmuuttajataustaisia ja heiltä puuttuvat historian alkuvaiheen opinnot yhteiskuntaopissa. Alkuvaiheen aineksia integroidaan yhteiskuntaopin opetukseen varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa.

 

Oppiaineen tehtävä

Yhteiskuntaopin oppiaineen tarkoitus on vahvistaa opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, kehittää yhteiskuntataitoja ja edistää opiskelijan valmiuksia toimia vastuuntuntoisena ja aktiivisena kansalaisena. Opiskelija ohjataan arvioimaan ja ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja ja toimintatapoja sekä toimimaan erilaisuutta ymmärtävänä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavana yhteiskunnan jäsenenä. Oppiaineen tehtävänä on antaa tiedollinen perusta yhteiskunnan toiminnasta ja erilaisista rakenteista sekä vahvistaa opiskelijan omia tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimisessa ja vaikuttamisessa sekä oman tulevaisuuden tavoitteellisessa suunnittelussa. Oppisisällöissä otetaan huomioon ne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämäntilanteissa. Yhteiskuntataitojen kehittyminen alkaa yhteiskunnan perusrakenteiden ja -palveluiden tuntemisesta. Opinnoissa edetään arkielämän tilanteista kohti laajempia taitoja ja syvempää yhteiskunnan tuntemusta. Opetuksessa harjaannutetaan opiskelijan tieto- ja viestintäteknisiä taitoja sekä seurataan median välittämiä ajankohtaisia aiheita.

 

Yhteiskuntaopin opiskelu varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Aikuisten perusopetuksessa yhteiskuntaopin tehtävänä on tarjota opiskelijalle perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja kansalaisena toimimisesta. Opetuksessa painotetaan opetettavan asiasisällön merkityksellisyyttä ja avataan yhteyttä arjen tilanteisiin. Tarkoituksena on lisätä paitsi aikuisopiskelijan yhteiskuntataitoja, myös opiskeluvalmiuksia sekä itseymmärrystä oppijana. Yhteiskuntaopin opetuksen yleiset tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

 

 

 

Yhteiskuntaopin kurssit varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Kurssien tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan tietämystä omaan elämään vaikuttavista asioista kuten kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, tarjotuista palveluista sekä yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta. Lisäksi opiskelijalle annetaan välineitä oman elämän suunnitteluun, vaikuttamiseen ja ympäristön tulkitsemiseen.

 

yh1 Yhteiskuntajärjestelmä sekä julkiset palvelut  PAKOLLINEN KURSSI

 

Keskeisiä tavoitteita:

Kurssi luo opiskelijalle ymmärrystä ja vahvistaa tietämystä omaan elämään vaikuttavista asioista esim. omista oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. Hän hahmottaa yhteiskunnan rakenteen ja ymmärtää sen toimintatapoja sekä oppii tuntemaan yhteiskunnan tarjoamia palveluja.

 

Keskeisiä sisältöalueita:

Kurssilla perehdytään Suomen yhteiskuntajärjestelmään ja poliittiseen järjestelmään. Kurssin aikana tutustutaan talouden peruskäsitteisiin ja ilmiöihin sekä käydään läpi esimerkkejä peruslainsäädännöstä, kuten perustuslaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, lastensuojelulaki sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. Kurssilla tutustutaan tärkeimpiin julkisiin palveluihin (kuten Kela, terveyspalvelut, koulutuspalvelut ja TE-toimisto) sekä viranomaisten toimintaan niin, että opiskelija osaa käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia palveluita

> Kurssilla perehdytään Suomen yhteiskuntajärjestelmään ja poliittiseen järjestelmään (mm. demokratia, vaalit). Kurssilla käydään läpi esimerkkejä peruslainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta mm. avioliitossa, perheessä ja työelämässä (perustuslaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, lastensuojelulaki) sekä perehdytään yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kurssilla tutustutaan tärkeimpiin julkisiin palveluihin kuten Kela ja terveyspalvelut (esim. kanta.fi), sekä viranomaisten toimintaan.

työtavat:

Kurssilla tutustutaan verkosta löytyviin viranomaispalveluihin ja tehdään mahdollisuuksien mukaan tiedonhakuja verkkoympäristössä. Oppitunneilla pyritään vahvistamaan mahdollisuuksien mukaan opiskelijoiden kielitaitoa erilaisilla keskustelu- ja puheenvuorotehtävillä. Kurssin aikana tutustutaan myös erilaisiin tehtävätyyppeihin ja tilastoihin. Tehtävät ja keskustelut voidaan toteuttaa myös sähköisessä oppimisympäristössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada tukea oppiaineen opiskeluun esimerkiksi läksypajassa tai vastaavassa. Tukitoimien järjestelyistä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Työtapojen valintaan vaikuttaa opiskelijoiden kielitaidon ja lähtötason lisäksi opetusryhmän koko.

 

arviointi:

Arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamiseen sekä siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen opiskelija on oppinut rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta. Kurssi arvioidaan arvosanalla asteikolla 4-10. Arviointi perustuu opiskelijan osoittamaan osaamiseen oppitunneilla, opiskelijan tekemiin kurssitehtäviin ja mahdolliseen työskentelyyn sähköisessä oppimisympäristössä sekä mahdollisesti järjestettävään loppukokeeseen. Tarkemmat arviointiperusteet kerrotaan kurssin alussa. Kurssin aikana opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta osaamisestaan.

 

yh2 Työelämän tuntemus ja oma talous  PAKOLLINEN KURSSI

 

Keskeisiä tavoitteita:

Kurssi luo opiskelijalle ymmärrystä itsestään taloudellisena toimijana ja valintojen tekijänä työntekijänä, kuluttajana sekä mahdollisena yrittäjänä. Opiskelija oppii oman talouden suunnittelun perusteita sekä perehtyy erilaisten yritysten toimintaan.

 

Keskeisiä sisältöalueita:

Kurssilla perehdytään oman talouden suunnittelun perusteisiin (esim. tulot ja menot, lainat sekä verot oman talouden näkökulmasta) ja käydään läpi työelämän perustaitoja ja tapoja sekä tutustutaan työlainsäädäntöön työntekijän näkökulmasta. Kurssin aikana tarkastellaan yhteiskunnan tarjoamia kouluttautumis- ja uramahdollisuuksia. Kurssilla perehdytään yrittäjyyteen sekä tutustutaan lähiympäristön yrityksiin ja palvelun tuottajiin esimerkiksi erilaisten oppimistehtävien avulla. Kurssilla pohditaan kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tutustutaan kestävän kulutuksen periaatteisiin.

 

> Kurssilla perehdytään talouden peruskäsitteisiin ja ilmiöihin sekä oman talouden suunnittelun perusteisiin (esim. tulot ja menot, lainat sekä verot oman talouden näkökulmasta), asumiseen ja käydään läpi työelämän perustaitoja ja tapoja sekä tutustutaan työlainsäädäntöön työntekijän näkökulmasta. Kurssin aikana tarkastellaan yhteiskunnan tarjoamia kouluttautumis- ja uramahdollisuuksia sekä viranomaispalveluja esim. koulutuspalvelut ja TE-palvelut. Kurssilla perehdytään yrittäjyyteen sekä tutustutaan lähiympäristön yrityksiin ja palvelun tuottajiin esimerkiksi erilaisten oppimistehtävien avulla. Kurssilla pohditaan kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tutustutaan kestävän kulutuksen periaatteisiin.

työtavat:

Kurssilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan verkossa tarjolla oleviin työvoima- ja koulutuspalveluihin, pankkipalveluihin ja veroviranomaisen verkkopalveluihin (esim. kotitehtäviä ko. verkkopalveluihin). Oppitunneilla pyritään vahvistamaan opiskelijoiden kielitaitoa erilaisilla keskustelu- ja puheenvuorotehtävillä. Kurssin aikana tutustutaan myös erilaisiin tehtävätyyppeihin ja tilastoihin. Tehtävät ja keskustelut voidaan toteuttaa myös sähköisessä oppimisympäristössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada tukea oppiaineen opiskeluun esimerkiksi läksypajassa tai vastaavassa. Tukitoimien järjestelyistä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Työtapojen valintaan vaikuttaa opiskelijoiden kielitaidon ja lähtötason lisäksi opetusryhmän koko.

 

arviointi:

Arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamiseen sekä siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen opiskelija on oppinut rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta. Kurssi arvioidaan arvosanalla asteikolla 4-10. Arviointi perustuu opiskelijan osoittamaan osaamiseen oppitunneilla, opiskelijan tekemiin kurssitehtäviin ja mahdolliseen työskentelyyn sähköisessä oppimisympäristössä sekä mahdollisesti järjestettävään loppukokeeseen. Tarkemmat arviointiperusteet kerrotaan kurssin alussa. Kurssin aikana opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta osaamisestaan.

 

yh3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen (valinnainen)

Keskeisiä tavoitteita:

Kurssi luo opiskelijalle ymmärrystä omista vaikutusmahdollisuuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän hahmottaa erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuskanavia ja oppii ilmaisemaan mielipiteensä perustellen.

 

Keskeisiä sisältöalueita:

Kurssilla tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin (esim. vaalit, media) sekä tarkastellaan kolmannen sektorin järjestöjä opiskelijan kiinnostuksen kohteet huomioiden. Lisäksi opiskelijaa harjaannutetaan esittelemään ja perustelemaan mielipiteitään. Opetuksessa seurataan ja tarkastellaan median kautta välittyviä tietoja sekä harjoitellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kansalaisyhteiskunnassa.

 

työtavat:

Kurssilla tutustutaan verkosta löytyviin viranomaispalveluihin ja tehdään mahdollisuuksien mukaan tiedonhakuja verkkoympäristössä. Oppitunneilla pyritään vahvistamaan opiskelijoiden kielitaitoa erilaisilla keskustelu- ja puheenvuorotehtävillä. Kurssin aikana tutustutaan myös erilaisiin tehtävätyyppeihin ja opiskelijoiden lähtötason huomioiden erilaiseen kirjalliseen aineistoon esim. artikkelit ja mielipidekirjoitukset. Tehtävät ja keskustelut voidaan toteuttaa myös sähköisessä oppimisympäristössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada tukea oppiaineen opiskeluun esimerkiksi läksypajassa tai vastaavassa. Tukitoimien järjestelyistä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Työtapojen valintaan vaikuttaa opiskelijoiden kielitaidon ja lähtötason lisäksi opetusryhmän koko.

 

arviointi:

Arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamiseen sekä siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen opiskelija on oppinut rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta. Kurssi arvioidaan arvosanalla asteikolla 4-10. Arviointi perustuu opiskelijan osoittamaan osaamiseen ja soveltamiseen oppitunneilla, opiskelijan tekemiin kurssitehtäviin ja mahdolliseen työskentelyyn sähköisessä oppimisympäristössä sekä mahdolliseen loppukokeeseen. Tarkemmat arviointiperusteet kerrotaan kurssin alussa. Kurssin aikana opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta osaamisestaan.

 

yh4 Kansalaisena Suomessa (koulukohtainen valinnainen)

 

Kurssin tehtävä

Kurssi on opetusta eheyttävä monialainen oppimiskokonaisuus. Kurssin tehtävänä on tukea opiskelijoiden osallistamista kouluyhteisön toimintaan sekä kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen, johon kuuluu osallistuminen oman elinympäristön kehittämiseen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Kurssilla syvennetään myös ekososiaalista sivistystä, joka antaa opiskelijoille työkaluja elinympäristön kehittämiseen myös globaalisti. Kurssin toteuttaminen osana oppilaskuntatyötä ja opiskelijoiden osallistamista kouluyhteisön kehittämisessä innostaa opiskelijoita toimimaan kouluyhteisöä rakentavalla tavalla. Oppimisympäristön laajentaminen koulun ulkopuolelle ja kansalaisvaikuttamisen opiskelu myös edistävät maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integroitumista ja kotoutumista. Kurssi vastaa osaltaan valtakunnallisen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin, joista keskeisimpinä osaamiskokonaisuuksiin Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7), Arjen taidot (L3) ja Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6).

 

Kurssin tavoitteet

Kurssin tavoitteena on sitouttaa opiskelijoita kouluyhteisöön osallistamalla heitä kouluyhteisön toiminnan suunnittelussa ja samalla syventää opiskelijoiden käsitystä joistakin kansalaisvaikuttamisen keinoista lähiympäristössään ja laajemmin. Opiskelijoita rohkaistaan näkemään ympäröivän maailman tarjoamat mahdollisuudet oppimisympäristönä ja oivaltamaan yhteyksiä koulussa oppimansa ja arjen valintojen välillä.

 

Kurssin sisältö

Kurssilla käsitellään joitakin kansalaisvaikuttamisen tapoja, kuten lähidemokratian kehittäminen omassa koulussa, yhteiskunnallinen aktiivisuus omassa kotikunnassa tai toiminta kansalaisjärjestöissä. Kurssi voidaan toteuttaa erilaisilla työtavoilla, esimerkiksi kutsumalla kouluun vierailevia luennoitsijoita sopivista yhteistyötahoista, kuten kansalaisjärjestöistä, kunnallispalveluita järjestävistä tai muista kurssin teemaan liittyvistä yleishyödyllisistä organisaatioista. Vierailuluentoja voivat tukea koulun opettajien pitämätoppitunnit tai työpajat kuhunkin aiheeseen liittyen. Kurssille voidaan valita vuosittain vaihtuva teema, kuten jonkin ajankohtaisen yhteiskunnallisen ilmiön tarkastelu kurssin näkökulmasta tai kouluyhteisön tietyn osa-alueen toiminnan kehittäminen. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista Yhteinen koulumme -tapahtumiin tai muuhun opiskelijakuntatoimintaan.

 

Arviointi

Kurssit arvioidaan S-merkinnällä kurssin alussa ilmoitetulla tavalla. Suoritus voi edellyttää esimerkiksi riittävää läsnäoloa, osallistumista yhteisiin projekteihin tai itsenäisiä kurssitehtäviä. Opettajan antama palaute tukee opiskelijan ymmärrystä oman osaamisen kehittymisestä ja vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Kurssia ei ole mahdollista suorittaa tenttimällä.

 

Yhteiskuntaopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja, jotka tukevat opiskelijan kehittymistä aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi kansalaiseksi. Opiskelijan itseilmaisu- sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja harjaannutetaan kannustamalla häntä kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään sekä perustelemaan näkemyksiään. Työmuotojen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan taitoja tulkita ympäröivää yhteiskuntaa sekä kannustaa häntä osallistumaan. Jatkuva ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien seuraaminen, analysoiminen ja niistä keskusteleminen on keskeistä. Vuorovaikutus yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on tärkeää. Opetuksessa käytetään oppiainerajat ylittäviä lähestymistapoja esimerkiksi kielten ja matematiikan opiskelun sekä erilaisten projektien yhteydessä. Median tarkastelulla ja hyödyntämisellä on keskeinen osa opiskelussa.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki yhteiskuntaopissa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

Oppiaineen tavoitteiden ja luonteen kannalta keskeistä on rohkaista opiskelija näkemään itsensä kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sekä tukea hänen yhteiskunnallisten taitojen kehittymistään. Oppiaineen keskeisten käsitteiden ja tekstien sekä esimerkiksi kuvien, graafien ja tilastojen avaaminen otetaan huomioon opetusjärjestelyissä ja työtavoissa. Opiskelijaa harjaannutetaan ymmärtämään ja soveltamaan yhteiskuntaa, taloutta ja kuluttamista koskevaa tietoa, joka on hyödyksi hänen omassa arjessaan sekä auttaa häntä ymmärtämään laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Opiskelijoiden monipuolista kommunikointia, osallisuutta ja yhteistoimintaa pyritään tukemaan käytännön harjoitteilla.

 

Opiskelijan oppimisen arviointi yhteiskuntaopissa varsinaisessa aikuisten perusopetuksessa

 

Yhteiskuntaopin opetuksessa palautteella pyritään kannustamaan opiskelijaa toimimaan aktiivisesti omassa lähiyhteisössään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoisia toiminnan ja tuottamisen tapoja. Huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamiseen sekä siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen opiskelija on oppinut rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta.

 

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvosanalla kuvataan, miten opiskelija on saavuttanut ko. kurssilla oppiaineen opetukselle asetetut tavoitteet. Opintojen edetessä pidemmälle oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien merkitys kasvaa kurssin arvosanaa muodostettaessa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun opiskelija on opiskellut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat pakolliset ja valinnaiset kurssit.

 

Päättöarvosana muodostuu suhteuttamalla opiskelijan päättövaiheen osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Mikäli opiskelija opiskelee oppiaineessa vain yhden kurssin, kurssin arvosana muodostetaan suhteuttamalla opiskelijan osaamisen taso kyseisen oppiaineen päättöarvioinnin kriteereihin. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Yhteiskuntaopin päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

TAULUKKO