Oppiminen
Oppiminen
Oppiminen on uusien tietojen ja taitojen tiedostettua tai tiedostamatonta omaksumista. Se on vuorovaikutteinen prosessi, jossa oppija muuntaa kokemuksiaan siten, että hänen tiedoissaan, taidoissaan ja asenteissaan tapahtuu pysyviä muutoksia.
Oppimisprosessi ei välttämättä ole mitään ulkoisesti havaittavaa, vaikka erityisesti taitojen oppimisessa (uiminen) prosessin tulos voi olla huomattavissa. Oppiminen on usein "sisäistä", ajattelun kehittymistä ja mahdollisesti myöhemmin toiminnassa tai asenteissa näkyvää, jolloin pitkään kestävää prosessia ei enää edes ajatella oppimiseksi. Tärkeää oppimisessa on, että opiskeltava asia tulee sisäistettyä.
Oppiminen on taitoa ja oppimista voi harjoitella. Jokaisella on mahdollisuus kehittää muistiaan ja oppimiskykyään. On hyvä tiedostaa oma toiminta ja omat tavat oppia. Mitä enemmän käytät aivojasi, sitä paremmin ne toimivat. Uuden oppiminen vaatii aina sitoutumista ja itsekuria sekä tietoista harjoittelua. Käsityksesi oppimisesta ja oma opiskelumotivaatiosi ratkaisee. Sinulla tulee olla halu selvittää vaativakin ongelma. Mitkään oppimismenetelmät ja -tekniikat eivät auta, jos opiskelumotivaatiosi on puutteellinen. Oppimisen esteet liittyvät useimmiten omiin asenteisiisi ja käsityksiisi itsestäsi oppijana ja käsityksiisi oppimisesta ja ne ovat itse opittuja.
Perustele itsellesi, miksi kannattaa opiskella ja mihin opinnoillasi pyrit. Oppimista tapahtuu vain oman aktiivisen toimintasi ansiosta.
Oppimisprosessi ei välttämättä ole mitään ulkoisesti havaittavaa, vaikka erityisesti taitojen oppimisessa (uiminen) prosessin tulos voi olla huomattavissa. Oppiminen on usein "sisäistä", ajattelun kehittymistä ja mahdollisesti myöhemmin toiminnassa tai asenteissa näkyvää, jolloin pitkään kestävää prosessia ei enää edes ajatella oppimiseksi. Tärkeää oppimisessa on, että opiskeltava asia tulee sisäistettyä.
Oppiminen on taitoa ja oppimista voi harjoitella. Jokaisella on mahdollisuus kehittää muistiaan ja oppimiskykyään. On hyvä tiedostaa oma toiminta ja omat tavat oppia. Mitä enemmän käytät aivojasi, sitä paremmin ne toimivat. Uuden oppiminen vaatii aina sitoutumista ja itsekuria sekä tietoista harjoittelua. Käsityksesi oppimisesta ja oma opiskelumotivaatiosi ratkaisee. Sinulla tulee olla halu selvittää vaativakin ongelma. Mitkään oppimismenetelmät ja -tekniikat eivät auta, jos opiskelumotivaatiosi on puutteellinen. Oppimisen esteet liittyvät useimmiten omiin asenteisiisi ja käsityksiisi itsestäsi oppijana ja käsityksiisi oppimisesta ja ne ovat itse opittuja.
Perustele itsellesi, miksi kannattaa opiskella ja mihin opinnoillasi pyrit. Oppimista tapahtuu vain oman aktiivisen toimintasi ansiosta.
Vinkkejä oppimiseen
1. Tee muistiinpanoja
Muistiinpanojen tarkoitus on selventää opittavaa asiaa ja toimia muistisi ja oppimisesi tukena. Muistiinpanojen avulla saat kokonaiskuvan asiasta. Ajatuksella tehdyt muistiinpanot luennoista tai kirjasta auttavat sinua kokeeseen luvussa.
*Tee muistiinpanoja opettajan puheesta, älä vain kirjallisesta esityksestä. Kirjoita muistiin vain merkitykselliset asiat. Käytä huutomerkkiä, kun kyse on tärkeästä asiasta ja kysymysmerkkiä, jos et ymmärtänyt täysin asiaa.
*Kysy rohkeasti opettajalta, jos jokin asia jäi epäselväksi. Todennäköisesti et ole ainoa, joka haluaa, että asia selitetään uudelleen.
*Jäsennä oppimaasi luennon päätyttyä. Ennen muistiinpanojen tekemistä mieti, mitä jo tiedät opeteltavasta aiheesta. Jos et ymmärrä jotakin asiaa, palaa muistiinpanoissasi takaisin niin pitkälle, että jälleen ymmärrät.
Voit käyttää tätä muistiinpanotekniikkaa myös kirjan lukemisessa.
Voit tehdä tai täydentää muistiinpanojasi seuraavilla tavoilla:
Tiivistelmä
Tiedon jäsentämistä edesauttaa tiivistelmän tai ydinsanoman kirjoittaminen omin sanoin.
*Kirjoita ilman kirjaa ja muistiinpanoja asiasta mahdollisimman lyhyesti henkilölle, joka ei tunne aihetta. Voit käyttää hyödyksesi käsitekarttaa. *Mieti omakohtaisia kokemuksiasi tai mielipiteitäsi asiasta ja kirjaa ne ylös.
Käsitekartta
* Jäsennä tietoa käsitekartan avulla, jossa kuvaat asioiden välisiä suhteita. Käsitekartan tarkoituksena on koota opittava asia teemoihin keräämällä pääajatukset yhteen.
2. Opi yhdessä muiden kanssa
Keskustele rohkeasti aiheesta muiden opiskelijoiden kanssa. Yhdessä keskusteleminen on sekä mukavaa että hyödyllistä oppimisen kannalta.
Opi yhdessä esimerkiksi seuraavasti:
* Kehittele kysymyksiä opittavasta asiasta ja pyydä niihin vastausta. Ryhmässä kukin voi kirjata ylös kysymyksiä ja pyytää niihin vastauksia muilta ryhmäläisiltä.
* Lue yhdessä opiskelukaverisi kanssa opittava teksti. Laittakaa paperit pois luettuanne. Toinen kertoo omin sanoin tekstin tiivistelmän ja toinen täydentää. Jatkakaa tekstin lukemista siten, että vuoronperään kumpikin aloittaa tekstin tiivistelmän kertomisella ja toinen täydentämisellä.
* Opeta asia henkilölle, joka ei tunne aihealuetta. Asian opettaminen toiselle auttaa sinua näkemään osaamisesi ohella omat rajoituksesi ja ongelmakohtasi.
3. Kirjoita oppimispäiväkirjaa
Oppimispäiväkirjan tavoitteena on jäsentää ajatteluasi ja tarkastella omaa oppimista. Se syventää ja täydentää oppimistasi ja toimii oppimisesi arvioinnin välineenä.
* Kirjoita päiväkirjaan omia oivalluksiasi, havaintojasi, kysymyksiäsi sekä selvitettäviä ja ratkaistavia asioita. Kirjoita säännöllisesti. Erityisen hyödyllinen päiväkirja on tutkielmien työstämisen yhteydessä, jossa omaa tietoa tulee jäsentää.
4. Kirjaan tai aineistoon tutustuminen
Erilaisiin kirjoihin tai aineistoihin voi opetella tutustumaan harjoittamalla omaa lukutekniikkaa.
1. Silmäile tekstiä: Tutustu johdantoon, sisällysluetteloon, otsikoihin ja tiivistelmään. Sisällysluettelon ja otsikoiden avulla hahmotat opittavan asian kokonaisuuden. Tiivistelmä kuvaa tiivistetysti tekstin sisällön.
2. Selaile kirjaa tai aineistoa ja kirjoita muistiin kysymykset, jotka juolahtavat mieleesi. Tämä osoittaa sinulle, mitä ajattelet tekstin sinulle kertovan.
3. Lue kirja tai aineisto hitaasti ja perinpohjaisesti. Tutki kaavioita ja kuvia. Alleviivaa avainsanoja ja ydinasioita, sillä se auttaa kertausta ja yhteenvetojen tekoa.
4. Mieti, miten voit kirjasta/aineistosta oppimaasi uutta tietoa soveltaa ja hyödyntää suhteessa aikaisemmin oppimaasi.
5. Tee muistiinpanoja: jäsennä lukemasi asiat esim. teemoittain tai kirjoita pääajatukset paperille tai tee käsitekartta, jossa kuvaat asioiden suhdetta toisiinsa.
6. Palauta mieleesi tekstin ydinsisältö. Sulje kirja tai aineisto luettuasi luvun tai muun kokonaisuuden ja yritä muistaa, mitä olet lukenut. Pyri muistamaan ulkoa sana- ja asialistat lyhenteillä, esim. Silmäile, Syvenny, Muistele, Kertaa = SSMK.
7. Kertaa ja pohdi lukemaasi toistamalla edellinen kohta 6. useamman kerran ja täydennä muistiinpanojasi.
8. Keskustele kirjan aiheesta toisten kanssa, jos se on mahdollista.
5. Kehitä muistiasi muistitekniikoilla
Asioita voi olla helpompi muistaa ja oppia hyödyntämällä erilaisia muistitekniikoita.
1. Yhdistä muistettavat asiat tutulle reitille, huoneeseen tai huonekalujen päälle. Esim. Glukoosi on kirjahyllyn päällä, insuliini ikkunalla, adrenaliini astiakaapissa jne.
2. Käytä ja luo kirjainsanoja ja -yhdistelmiä, esim. MMSB (Madrid, Malaga, Sevilla, Barcelona)
3. Numerosarjojen muistaminen on helpompaa, kun jaat numerot mielekkäisiin kokonaisuuksiin ja annat jokaiselle luvulle jokin vastineen. Esim. 23485507; 23-vuotiaana muutin pois kotoa, 48 on kaverini naapurin osoitenumero, 55 on isäni syntymävuosi, 07 on siskoni syntymäkuukausi. Voit yhdistää numerot myös tuttuun loruun tai lauluun.
4. Toista opittava asia ääneen. Tämä vahvistaa muistiasi.
6. Löydä oma opiskelutapasi
Palauta mieleesi itsellesi mielekäs työ- tai opiskelutilanne, jolloin pystyit hyviin suorituksiin. Mieti miten toimit silloin, kun oppiminen sujui mielestäsi hyvin. Tarkastele seuraavia asioita:
1. Missä olit? Oliko lämmintä vai kylmää? Oliko valoisaa vai hämärää? Kuuntelitko musiikkia? Millaista musiikkia? Oliko ympärilläsi muita ääniä?
2. Mihin vuorokaudenaikaan työskentelit tai opiskelit? Aamulla, iltapäivällä vai illalla?
3. Liikuitko? Istuitko paikallasi? Söitkö tai joitko jotain? Mitä? Kuinka paljon? Piditkö taukoja? Kuinka usein? Kauanko tauot kestivät? Mitä teit tauoilla?
4. Opiskelitko tai työskentelitkö yksin vai jonkun kanssa vai ryhmässä? Kenen tai keiden kanssa toimit? Saitko ohjeita ja neuvoja? Miten ohjeet annettiin? Millaisia neuvoja sait? Hyödynsitkö neuvoja ja ohjeita? Miten?
5. Mikä oli olotilasi ja ajatustesi keskipiste ennen opiskelun alkua, opiskelun aikana ja opiskelun jälkeen? Olitko innostunut? Mikä sai sinut jatkamaan?
Muistiinpanojen tarkoitus on selventää opittavaa asiaa ja toimia muistisi ja oppimisesi tukena. Muistiinpanojen avulla saat kokonaiskuvan asiasta. Ajatuksella tehdyt muistiinpanot luennoista tai kirjasta auttavat sinua kokeeseen luvussa.
*Tee muistiinpanoja opettajan puheesta, älä vain kirjallisesta esityksestä. Kirjoita muistiin vain merkitykselliset asiat. Käytä huutomerkkiä, kun kyse on tärkeästä asiasta ja kysymysmerkkiä, jos et ymmärtänyt täysin asiaa.
*Kysy rohkeasti opettajalta, jos jokin asia jäi epäselväksi. Todennäköisesti et ole ainoa, joka haluaa, että asia selitetään uudelleen.
*Jäsennä oppimaasi luennon päätyttyä. Ennen muistiinpanojen tekemistä mieti, mitä jo tiedät opeteltavasta aiheesta. Jos et ymmärrä jotakin asiaa, palaa muistiinpanoissasi takaisin niin pitkälle, että jälleen ymmärrät.
Voit käyttää tätä muistiinpanotekniikkaa myös kirjan lukemisessa.
Voit tehdä tai täydentää muistiinpanojasi seuraavilla tavoilla:
Tiivistelmä
Tiedon jäsentämistä edesauttaa tiivistelmän tai ydinsanoman kirjoittaminen omin sanoin.
*Kirjoita ilman kirjaa ja muistiinpanoja asiasta mahdollisimman lyhyesti henkilölle, joka ei tunne aihetta. Voit käyttää hyödyksesi käsitekarttaa. *Mieti omakohtaisia kokemuksiasi tai mielipiteitäsi asiasta ja kirjaa ne ylös.
Käsitekartta
* Jäsennä tietoa käsitekartan avulla, jossa kuvaat asioiden välisiä suhteita. Käsitekartan tarkoituksena on koota opittava asia teemoihin keräämällä pääajatukset yhteen.
2. Opi yhdessä muiden kanssa
Keskustele rohkeasti aiheesta muiden opiskelijoiden kanssa. Yhdessä keskusteleminen on sekä mukavaa että hyödyllistä oppimisen kannalta.
Opi yhdessä esimerkiksi seuraavasti:
* Kehittele kysymyksiä opittavasta asiasta ja pyydä niihin vastausta. Ryhmässä kukin voi kirjata ylös kysymyksiä ja pyytää niihin vastauksia muilta ryhmäläisiltä.
* Lue yhdessä opiskelukaverisi kanssa opittava teksti. Laittakaa paperit pois luettuanne. Toinen kertoo omin sanoin tekstin tiivistelmän ja toinen täydentää. Jatkakaa tekstin lukemista siten, että vuoronperään kumpikin aloittaa tekstin tiivistelmän kertomisella ja toinen täydentämisellä.
* Opeta asia henkilölle, joka ei tunne aihealuetta. Asian opettaminen toiselle auttaa sinua näkemään osaamisesi ohella omat rajoituksesi ja ongelmakohtasi.
3. Kirjoita oppimispäiväkirjaa
Oppimispäiväkirjan tavoitteena on jäsentää ajatteluasi ja tarkastella omaa oppimista. Se syventää ja täydentää oppimistasi ja toimii oppimisesi arvioinnin välineenä.
* Kirjoita päiväkirjaan omia oivalluksiasi, havaintojasi, kysymyksiäsi sekä selvitettäviä ja ratkaistavia asioita. Kirjoita säännöllisesti. Erityisen hyödyllinen päiväkirja on tutkielmien työstämisen yhteydessä, jossa omaa tietoa tulee jäsentää.
4. Kirjaan tai aineistoon tutustuminen
Erilaisiin kirjoihin tai aineistoihin voi opetella tutustumaan harjoittamalla omaa lukutekniikkaa.
1. Silmäile tekstiä: Tutustu johdantoon, sisällysluetteloon, otsikoihin ja tiivistelmään. Sisällysluettelon ja otsikoiden avulla hahmotat opittavan asian kokonaisuuden. Tiivistelmä kuvaa tiivistetysti tekstin sisällön.
2. Selaile kirjaa tai aineistoa ja kirjoita muistiin kysymykset, jotka juolahtavat mieleesi. Tämä osoittaa sinulle, mitä ajattelet tekstin sinulle kertovan.
3. Lue kirja tai aineisto hitaasti ja perinpohjaisesti. Tutki kaavioita ja kuvia. Alleviivaa avainsanoja ja ydinasioita, sillä se auttaa kertausta ja yhteenvetojen tekoa.
4. Mieti, miten voit kirjasta/aineistosta oppimaasi uutta tietoa soveltaa ja hyödyntää suhteessa aikaisemmin oppimaasi.
5. Tee muistiinpanoja: jäsennä lukemasi asiat esim. teemoittain tai kirjoita pääajatukset paperille tai tee käsitekartta, jossa kuvaat asioiden suhdetta toisiinsa.
6. Palauta mieleesi tekstin ydinsisältö. Sulje kirja tai aineisto luettuasi luvun tai muun kokonaisuuden ja yritä muistaa, mitä olet lukenut. Pyri muistamaan ulkoa sana- ja asialistat lyhenteillä, esim. Silmäile, Syvenny, Muistele, Kertaa = SSMK.
7. Kertaa ja pohdi lukemaasi toistamalla edellinen kohta 6. useamman kerran ja täydennä muistiinpanojasi.
8. Keskustele kirjan aiheesta toisten kanssa, jos se on mahdollista.
5. Kehitä muistiasi muistitekniikoilla
Asioita voi olla helpompi muistaa ja oppia hyödyntämällä erilaisia muistitekniikoita.
1. Yhdistä muistettavat asiat tutulle reitille, huoneeseen tai huonekalujen päälle. Esim. Glukoosi on kirjahyllyn päällä, insuliini ikkunalla, adrenaliini astiakaapissa jne.
2. Käytä ja luo kirjainsanoja ja -yhdistelmiä, esim. MMSB (Madrid, Malaga, Sevilla, Barcelona)
3. Numerosarjojen muistaminen on helpompaa, kun jaat numerot mielekkäisiin kokonaisuuksiin ja annat jokaiselle luvulle jokin vastineen. Esim. 23485507; 23-vuotiaana muutin pois kotoa, 48 on kaverini naapurin osoitenumero, 55 on isäni syntymävuosi, 07 on siskoni syntymäkuukausi. Voit yhdistää numerot myös tuttuun loruun tai lauluun.
4. Toista opittava asia ääneen. Tämä vahvistaa muistiasi.
6. Löydä oma opiskelutapasi
Palauta mieleesi itsellesi mielekäs työ- tai opiskelutilanne, jolloin pystyit hyviin suorituksiin. Mieti miten toimit silloin, kun oppiminen sujui mielestäsi hyvin. Tarkastele seuraavia asioita:
1. Missä olit? Oliko lämmintä vai kylmää? Oliko valoisaa vai hämärää? Kuuntelitko musiikkia? Millaista musiikkia? Oliko ympärilläsi muita ääniä?
2. Mihin vuorokaudenaikaan työskentelit tai opiskelit? Aamulla, iltapäivällä vai illalla?
3. Liikuitko? Istuitko paikallasi? Söitkö tai joitko jotain? Mitä? Kuinka paljon? Piditkö taukoja? Kuinka usein? Kauanko tauot kestivät? Mitä teit tauoilla?
4. Opiskelitko tai työskentelitkö yksin vai jonkun kanssa vai ryhmässä? Kenen tai keiden kanssa toimit? Saitko ohjeita ja neuvoja? Miten ohjeet annettiin? Millaisia neuvoja sait? Hyödynsitkö neuvoja ja ohjeita? Miten?
5. Mikä oli olotilasi ja ajatustesi keskipiste ennen opiskelun alkua, opiskelun aikana ja opiskelun jälkeen? Olitko innostunut? Mikä sai sinut jatkamaan?