Raamatun kääntäminen

Murretehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tunnista mistä murteesta on kysymys? Kirjoita oikea numero tyhjään tilaan!

finlandsvänska
turku
stadi
kalevanmitta
rauma
savo


MURRE ESIMERKKI 1

Antoi käskyn keisarimme,
ahdisteli Augustinus.
Veron raskaan alle menköön, kukin joutuin jolkutelkoon.
Ensi kerran näin nyt sattui ajalla Quiriniuksen,
vakavan sanan sanojan, käskyn haltijan kavalan.
Kukin lähti mennäksensä, nimiään kirjoittaaksensa
listaan oman kaupunkinsa, tuville tutuksi tulleen.
Galilean Joosef jätti, hylkäsi hän Nasaretin
mennäkseen nyt Beetlehemiin,
kirjaan Daaviin kirjoittaakseen.
Läksi matkaan myös Maria, kihlattunsa, kaivattunsa,
joka vartos pientä lasta, vesaa rinnan alla kantoi.
He kun pääsit Beetlehemiin, tuli aika synnytyksen.
Syntyi poika potranlainen, ihanainen, kaunokainen.
Esikoisen, ensimmäisen kapaloihin äiti kääri.
Majakseen ei ollut muuta parempaa kuin tallin seimi.
Lampaitansa vartioitsi öinen joukko paimenia.
Enkelparvi, Herran kansa pahoin pelkoon miehet peitti.
Sanoi enkel´: "Ällös pelkää, kerron teille suuren riemun:
syntyi vapahtajaksemme perillinen Daavidille.
Kristus on hän, Jumalamme, Herra kaiken maan ja taivaan.
Tää on merkki, kuulkaa tarkkaan: seimen oljilla makaapi."
Tuli suuri sotajoukko, enkelkuoro ihmeellinen.
Lauloi kunniaa Jumalan ylistäen Valtiataan:
"Jumalan nyt olkoon kaikki kunnia ja kiitoksemme. Olkoon rauha ihmisillä,
rakkaus ikuinen heillä!"
Läksi poijes enkelparvi, paimenet jo kiireen huomas:
"Beetlehemiin mennään tästä ihme suuri toteamaan!"
Näki joukko paimenien: siellä Joosef ja Maria,
kapaloissaan pieni lapsi, makaamassa seimessänsä.
Kukin kertoi kuinka tiesi pienoisen pojan tarinan.
Ylen paljon ihmetteli jokainen, joka sen kuuli.
Pani talteen syömmehensä kaiken kerrotun Maria.
Mietti hiljaa, tunnisteli, ihmetteli kuulemaansa.
Riemuin paimenet palasi takasin luo lampaittensa
ylistäen Jumalaansa, luottaen todeksi tiedon.



MURRE ESIMERKKI 2

Och de tapahtu siihe aika att de kom käsky från kejsar Augustus att varenda Matti Meikäläinen skulle börja att betala vero. De va ihan eka mätkäys, och den fixa di när Kvirinius va ceef i Syrien. Då painu joka iikka till sin stadi, för att hoita hela bumagan. De kekka Jussi med, och för att han va pikkuserkku med Davy från Nasaret, som e en stadi i Galileen opp till Davy stadi som dom han nimittä Betlehem i Judeen, för att hoita sin verojuttu och samalla Marjas som va hans gimma och som just hade pulla in sin uuni.
Medan di hengaile där blev de meno för henne. Och hon synnyttä sin ykkös jappe och heittä på honom ekat kledjut och laitta honom i navettan, för de va ingen muuta plats på hotellet.
I samma seutu viipy några skobaren på kenttän att funkka som nite guards över doms elukkor. Då ilmesty en Herran enkeli kun on siin då naama mot naama och kehittä watteja och hehku siin ihan täysil; och doms sisu gick todella kaulaan.
Men enkelin selittä till dom: "Ta de nu lungt bara. Kela att ja ha nyhet om en mega jees känsla, som ä för koko kansa. För just idag ha en Frälsare synty i Davys stadi, och han ä messias, den Stora Chefen. Och dehär ska va todiste: ni ska löytä en heltny kakara, som ligga i kapalon i navetta."
Ha en jättekiva joulutid!

MURRE ESIMERKKI 3

Ja tapahtupa siihen aekaan että keisarj Aakustus anto semmosen ukaasin, jotta koko muailma olj pantava verolle. Tämä tämmönen verolle panemine olj ens kerta ja se tapahtu, kun se Kyrenius olj Syyrian muaherrana. Ja niimpä kaekki mänj kirjan piälle pantaviks ite kuhhii ommaan kaapuhiisa. Niinpä Joosehvikkii lähti mänemään Kalilejasta Nasaretin kaapunnistaylös Juuttaanmuan Tuavetin kaapuntiin, jonka nimi on Peetlehem, hiän kun olj niät synnyltään Tuavetin sukukieppiä, verolle pantavaks morsijamesa Marijan kansa, jok olj jo pieniin päen.

Niin tapahtupa heijjän siellä ollessaan, että Marijan purkuaeka tulj ja hiän tehnä pyöräätti poejan, esikoesesa, kiäräsj sen kapaloon ja panj aperuuheen, kun kievarista ei löötynnä ennee tyhjee tilloo. Siellä seuvulla olj lammaspaemenia kejolla yöllä vahtimassa katraetaan. Niin heijän eissään seeso Herran enkelj ja Herran kirkkaas loesti heijän ympärillään, ja hyöhän säekähtivät pahanpäeväsesti. Mutta enkelj sano heille: Elekee työ pelätä tyhjee, sillä kahtokee, kun minä ilimotan teille ihan ilosen asijan, jok on tulova kaekelle kansalle: teille on tänä päevänä syntynnä Vapahtaja, jok on Ristus Herra, Tuavetin kaapunnissa. Ja tämä on teille osviittana: työ löövätte lapsen kapaloetuna aperuuhessa makkoomassa. Ja hyötähyvijään olj enkelin kanssa emä jookko taevaallista sotaväkkee ja hyö ylistivät Jumaloo ja huutivat: Kunnija olokaan Jumalalle korkeoksissa ja muassa raoha immeisten keske, joeta kohtaan hiän ei vihhoo pie.

Ja kun enkelit olvat männä paementen luota tiehensä, niin nämä tuumaelivat toesilleen: Mitähän, jos lähetään sinne Peetlehemmiin päen kahtommaan, mittee siellä oekeestaan on tapahtunna ja mittee Herra äskön tuossa ilimottelj. Ja niihä hyö lähtivät täätältämmään oeken juoksujalakoo ja löysivättii Marijan ja Joosehvin ja lapsen, joka muata köllötti aperuuhessa.

Ja kun hyö olivat tämän nähnä, ilimottivat hyö sen uutisen, jokolj jo heejän tiijossaan tästä lapsesta. Ja kaekki, jotka sen kuulvat, päevittelivät siinä iha uuvestaannii, mittee paemenet heille ilimineerasivat. Mutta Marijapa panj nämä kuulopuhheet tarkasti korvasa taa ja vatvo niitä hiljoo ite mielessään. Ja paemenet palasivat takasi ja kiittelivät ja ylistelivät Jumaloosa kaekesta, minkä olivat kuullu ja nähnä, sen mukkaa mitenkä heille olj alualakaen huastettu.


MURRE ERIMERKKI 4

Sillon Augustus, joka oli niinku keisarina, anto käskyn, ett koko jengin tarvii pistää sille verot. Tää oli eka kerta ko se verotti ja sillon tää Kvirinius oli Syyrian dirikana. Kaikki jengi lähti hoitaan hommat verovirastoon, jokanen omaan stadiinsa.

Niin toi Joosefki lähti Galileasta, Nasaret-Citystä, ja meni kynittäväks Juudeaan Daavidin stadiin, koska se kuulu Daavidin jengiin. Se tzöras sinne yhdessä Marian, sen gimmafrendin kaa, joka venas beibii. Ja ku ne oli siellä, se Maria alko synnyttää. Se oli sen eka, ja se oli kundi, siis se skidi. Maria pisti sille kapalot ja duunas sen seimeen, koska ne ei päässy paikalliseen motelliin ku se oli ihan täys.

No, siellä lähellä oli jotain ihme paimenhemmoja yöllä tsiigaan niiden elukoita. Ja äkkiä niiden edessä stondas enkeli ja sairas lysis ympäröi ne. Mutt se enkuli alko niinku heittää läppää ja sano: "Ei mitään hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee hei koko jengii." Just tänään teille on Daavidin stadissa syntyny Vapahtaja. Tää on teille niinku merkkinä: "Se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa."

Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen jengi, joka präistö Loord ja sano: "Jumalan on kunnia ylhäällä ja rauha täällä alhaalla meikäläisten joukossa, joita se diggaa." Kun enkelit siit sitt silpas takas taivaaseen, paimenet funtsi: "Lets kou to Piitlehem. Nähään, mikä homma tää oikein on, tää mistä tää fogeli meille kerto." Ne lähti kiitään, ja löysi Marian ja Joosefin ja sen skidin, joka bunkkas seimessä. Kun ne näki tän, ne kerto jengille mitä ne tiesi skidistä. Jokanen, joka kuuli paimenten jutut, oli ihan ulalla. Mutt Maria stikkas kaikki sanat ja happeningit sydämeensä ja funtsi siellä näitä juttuja. Paimenet lähti takas ja ne kiitti mennessään Loordii siitä, minkä ne oli kuullu ja nähny. Kaikki oli just niin siistii ku niille oli sanottu.


MURRE ESIMERKKI 5

Siihe aikka anno keisar Augustus oorderi, ett koko valdkunnas täyty ruvet kokkoma vero. Tämä verongokkominen ol ensmäine lukkuas ja tapadus sillon go Syyria ol Kyreniuksen gomenos. Kaikki käveväkki sitt skriivaamas puumerkkis verorullaha, jokane omas kaupungisas. Joosef läks kans Galileast, Nasaretin gaupungist ja men maksama veros Juudeaha, Daavidin gaupunkkihim Beetlehemihi, sill etä hän ol sama sukku kon Daavid. Hän läks sinn yhdes morssemes Marian gans ko odott last. Ja sill aikka ko hes siäll oliva, rupes Maria synnyttämise aika olema liki, ja nii hän sitt synnytt poja, esikoises. Maria kiärs kapalvyä lapse uumill ja pan sitt lapse makkama seimehe, sill et kestkeevris ei ollu yhtän dyhjä huanett.

Likipaikkeil ol karipoikki yätisse aikkan gedollp pitämäs vaari lamppaistas. Ja niingon duaksaus heijä edesäs seisos Herra engel ja Herran girkkaus ott heijä lämmjä sylyhys. Ja karipoja olivap pelko hallus. Mutt sitt engel sanos heill: "Älkkäm beljäkk! Mnää näättäk ilmotan deill oikke ilose asja ja siit piissa lysti kaikell väell. Tänäpä on deill Daavidin gaupungis syndyn Vapattaja. Hän on Gristus, meijä Herran. Tämä olkkon deill merkkin: te löödätt lapsen go huila kapalvyäses seimes." Ja siins samas ol engli ymbrillt taevast kotosi olevi soldaatei ko nostiva Jumalan gorkkjan graadihi näi sanomal: "Jumal on gunnjahas nostett häne omas korkkeudesas ja maam bääl elävä raohas kaikk ihmsek ko Jumal o rakkautes slääppihi ootan!"

Ko engli oliva mennt takasin daevasse, niin garipojap paohasivak kesknäs: "Ny me lähdengim Beetlehemihi! siäll mes sitt nää sengi, ett mitälai oikke on dapattun, juur se, ming Herr meill ilmott." Ja he läksiväk kiiruman gaupall ja löysivä Maria ja Joosefi ja lapsen go makas seimes. Ko het tämä huamasiva, het tekiväs selkko siit, ett mitälai jutui he oliva lapsest kuull. Joka ainu kon guul karipoikatte sana, ihmettel oikken dosidas. Mutt Maria pistikin gaikk nuukasten gorjuhu sydämehes ja syynäskel siit asjoi sitt iha omas raohas. Karipoja läksivä takasi ja liitlivä ja ylistivä Jumala nöörimä jälkke se johdost, mitä he oliva nähn ja kuull. Kaikk luanist muutongi juur jämttist niingo edelkkätt ol sanot.


MURRE ESIMERKKI 6

Sihe aikka kävi simmottiski, et keisari Aukustus käski panna koko valtakunnas toime verotukse. See oli ensmäinen kerta ja tapahtus siilon ku Quirinius oli seeffinä Syyrias. Kaik meniväkki sit panema nimeäs verolistoihi, jokaine oman kaupunkisses.

Nii Joosef lähti kans Kalileast, Nasaretin kaupunkist ja meni verottamisen tähre Juureasse, Daavirin kaupunkki, Peetlehemisse, ku hän kerra kuulus Daaviri sukku. Hän lähti sinne yhres kihlatu morssiammes Marian kans ja see orotti. Ku hee olivas siäl, tuli Marial aika täytte ja hän synnytti poja, esikoises. Hän kapaloitti lapse ja tälläs sen seime, ku kortteris ei ollu heil tila.

Siäl oli paimeni vahtimas yäl laumatas. Yhtäkki heijä eressäs seisos Herra enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröitti heijät. Hee rupes pelkkämä, mut enkeli sanos heil:

"Älkkä pojap peljäkkä! Mää ilmotan teil ilose uutise, tosi suure ilon koko kansal. Tänäpän teil o Daavirin kaupunkis syntyny Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämmöne on teil merkki: tee löyrätte lapse, ketä makka kapaloissas seimes.” Ja siin samas oli enkeli ympäril suur taivalline sotajoukko, ku ylisti Jumala ja sanos: "Jumalan on kunnia korkeuksis, maan pääl rauha ihmisil, ketä hän rakasta".

Ku enkelit oli menny takasin taivasse, paimenet sanosiva toisilles: "Nyt Peetlehemisse! Siäl mee nährä, mitä on tapahtunu, minkä Herra meil ilmotti". Hee lähtiväk kiiruste ja löysivä Maria, Joosefi ja lapse, ketä makas seimes. Ku hee sen näkivä, hee kertosiva, mitä heil oli lapsest sanottu. Kaik kun kuuliva paimenitte sanat, olivak ku puul päähä lyätyi.

Mut Maria pani syrämesses piilo ihan kaik, mitä oli tapahtunu ja tuteras sitä. Paimenet menivät takasi ja kiittivä ja ylistivä Jumala siit, mitä olivak kuullu ja nähny. Kaik oli juur niin ko heil oli sanottu.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Käännöstehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Laita seuraavat Raamatun pätkät oikeaan aikajärjestykseen vanhimmasta nuorimpaan.

Mikael Agricolan käännös vuodelta 1548
Vuodelta 1776
1933/38
1992


KÄÄNNÖS 1

1 Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,

5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.

7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

8 Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.

12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

14 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

15 Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".

16 Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.

17 Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.

18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.

19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.


KÄÄNNÖS 2

Jeesuksen syntymä

1 Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.

2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana.

3 Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

4 Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun.

5 Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.

6 Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika,

7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

8 Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa.

9 Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet,

10 mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.

11 Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

12 Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä."

13 Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

14 -- Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

15 Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti."

16 He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.

17 Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu.

18 Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään.

19 Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.

20 Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.


KÄÄNNÖS 3

1 Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.

2 Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.

3 Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.

4 Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)

5 Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan , että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,

7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.

8 Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.

9 Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.

10 Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

11 Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.

12 Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.

13 Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:

14 Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!

15 Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tyköänsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.

16 Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Josephin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä.

17 Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli,

18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli.

19 Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sydämessänsä,

20 Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.



KÄÄNNÖS 4


Toinen Lucu .

Se tapactui sijs nijnä peiuine / Ette yxi Käsky wloskeui Keisarild Augus tuselda / ette caiki Mailma piti We rolisexi laskettaman. Ja teme weron laskema oli ensimeinē / ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies ylitze Syrian maan. Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupūgist yles meni Judeaā Dauidin Caupūgin ioca cutzutā Bethlehem / Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest / ette henē piteis mös itzens aruauttaman Mariā henē kihilatun Emēdens cāsa ioca oli rascas. Nin tapactui heidē sielle ollesans / ette synnyttemisē peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens / ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut heille sija maiassa.

Ja paimenet olit samas paicakunnas walwadhen pellola laumans ylitze / iotca wartioitzit öölle heiden Carians. Ja catzo / HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens / ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti /ia he peliestyit swrella pelgolla. Ja sanoi heille engeli / elkette te pelietkö /sille catzo mine ilmotan teille swren ilon / ioca tuleua on caikelle Canssalle

Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija / ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis. Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn / panduna seimeen. Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiuallisen sotawägen ioucko / iotca kijtit Jumalata ia sanoit /Cunnia olcon Jumalā corkiuxijs Ja maasa Rauha / Ja inhimisis hyue Tacto.

  • Se on ette iocainen piti andamâ ylesk irjoitta mite henê hallusa ns oli.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen