Kansainvälisyyden tasot
KANSAINVÄLISYYTTÄ NELJÄLLÄ TASOLLA
1. Kansainvälisyys asenteina
Kansainvälisyyskasvatuksen perusta on asennekasvatus, jolla pyritään rakentamaan toista ihmistä arvostavaa ja erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä. Kansainvälisyys asenteinta näkyy siinä, miten oppija kohtaa toisesta kulttuurista tulevan henkilön. Tällä tasolla sekä oppijoiden että opettajien pitäisi rohjeta arvioimaan kriittisesti sekä oman että vieraiden kulttuurin asenteita ja arvoja. Oppimisprosessissa tulisi antaa tilaa vuorovaikutukselle ja keskustelulle.
Työkaluina asennekasvatuksessa voidaan käyttää globaalikasvatusta, kielikasvatusta, kulttuurikasvatusta, osallistamista ja kestävän kehityksen opetusta.
2. Kotikansainvälisyys
“Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle kansainvälisyydelle. Harvassa koulussa on enää luokkaa, jossa ei olisi maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Monen kunnan yritykset toimivat kansainvälisesti, jopa globaalisti.” (Kansainvälisyys – juhlapuheista koulun arkeen, tietoa kuntapäättäjille ja rehtoreille, Opetushallitus, CIMO, 2008)
Kotikansainvälisyyttä edustavat eri kulttuuritaustaiset oppilaat, vierailijat ja vaihto-oppilaat koulun arjessa. Sitä voidaan toteuttaa myös hyödyntäen kansainvälisyyteen kehitettyjä portaaleja (esimerkiksi eTwinning), tai yksinkertaisesti hankkimalla kansainvälisiä kontakteja sosiaalisen median kautta. Kotikansainvälisyys voi olla myös tutustumista paikallisiin yrityksiin, joilla on kansainvälisiä toimijoita ja yhteyksiä.
3. Kansallinen kansainvälisyys
Kansallinen kansainvälisyys on käsitteenä uusi, mutta siihen liittyvä toiminta tuttua: tutustutaan autenttiseen kansainvälisyyteen tai parhaaseen kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Voidaan esimerkiksi tehdä opettaja- ja oppilasvierailuja eri maiden lähetystöihin ja kulttuurikeskuksiin, korkeakoulujen kansainvälisiin keskuksiin tai kielikouluihin tai tutustutaan kansallisesti merkittävien kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan.
(Kansainvälisen toiminnan laatusuositus, Opetushallitus, CIMO, 2011)
4. Liikkuvuus
Liikkuvuudella tarkoitetaan oppilaitoksen tai koulun ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, jonka aikana suoritetaan opintoja. Tämä voi tapahtua kotimaassa tai ulkomailla. Liikkuvuus on kansainvälisyyden ylin taso, joka koskettaa vain noin 10% oppijoista. Yleissisivistävän koulutuksen puolella liikkuvuudella tarkoitetaan yleisimmin kotimaan sisäisiä opintomatkoja. Lukiossa liikkuvuus voi olla myös ulkomaille suuntautuvaa vaihto-opiskelua. Liikkuvuus voi parhaimmillaan olla lisämotivaation lähde esimerkiksi kielenopiskelussa tai se voi tarjota mahdollisuuden syventää opittuja taitoja, joita tarvitaan mahdollisesti myöhemmissä opinnoissa tai työmarkkinoilla.
Lisätietoa Polkka-sivustolta www.polkka.info
Kansainvälisyyskasvatuksen perusta on asennekasvatus, jolla pyritään rakentamaan toista ihmistä arvostavaa ja erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä. Kansainvälisyys asenteinta näkyy siinä, miten oppija kohtaa toisesta kulttuurista tulevan henkilön. Tällä tasolla sekä oppijoiden että opettajien pitäisi rohjeta arvioimaan kriittisesti sekä oman että vieraiden kulttuurin asenteita ja arvoja. Oppimisprosessissa tulisi antaa tilaa vuorovaikutukselle ja keskustelulle.
Työkaluina asennekasvatuksessa voidaan käyttää globaalikasvatusta, kielikasvatusta, kulttuurikasvatusta, osallistamista ja kestävän kehityksen opetusta.
2. Kotikansainvälisyys
“Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle kansainvälisyydelle. Harvassa koulussa on enää luokkaa, jossa ei olisi maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Monen kunnan yritykset toimivat kansainvälisesti, jopa globaalisti.” (Kansainvälisyys – juhlapuheista koulun arkeen, tietoa kuntapäättäjille ja rehtoreille, Opetushallitus, CIMO, 2008)
Kotikansainvälisyyttä edustavat eri kulttuuritaustaiset oppilaat, vierailijat ja vaihto-oppilaat koulun arjessa. Sitä voidaan toteuttaa myös hyödyntäen kansainvälisyyteen kehitettyjä portaaleja (esimerkiksi eTwinning), tai yksinkertaisesti hankkimalla kansainvälisiä kontakteja sosiaalisen median kautta. Kotikansainvälisyys voi olla myös tutustumista paikallisiin yrityksiin, joilla on kansainvälisiä toimijoita ja yhteyksiä.
3. Kansallinen kansainvälisyys
Kansallinen kansainvälisyys on käsitteenä uusi, mutta siihen liittyvä toiminta tuttua: tutustutaan autenttiseen kansainvälisyyteen tai parhaaseen kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Voidaan esimerkiksi tehdä opettaja- ja oppilasvierailuja eri maiden lähetystöihin ja kulttuurikeskuksiin, korkeakoulujen kansainvälisiin keskuksiin tai kielikouluihin tai tutustutaan kansallisesti merkittävien kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan.
(Kansainvälisen toiminnan laatusuositus, Opetushallitus, CIMO, 2011)
4. Liikkuvuus
Liikkuvuudella tarkoitetaan oppilaitoksen tai koulun ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, jonka aikana suoritetaan opintoja. Tämä voi tapahtua kotimaassa tai ulkomailla. Liikkuvuus on kansainvälisyyden ylin taso, joka koskettaa vain noin 10% oppijoista. Yleissisivistävän koulutuksen puolella liikkuvuudella tarkoitetaan yleisimmin kotimaan sisäisiä opintomatkoja. Lukiossa liikkuvuus voi olla myös ulkomaille suuntautuvaa vaihto-opiskelua. Liikkuvuus voi parhaimmillaan olla lisämotivaation lähde esimerkiksi kielenopiskelussa tai se voi tarjota mahdollisuuden syventää opittuja taitoja, joita tarvitaan mahdollisesti myöhemmissä opinnoissa tai työmarkkinoilla.
Lisätietoa Polkka-sivustolta www.polkka.info