Paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa keskustellaan siitä, mitä tässä luvussa määrätyt varhaiskasvatuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet merkitsevät ja miten varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta voidaan huolehtia eri toimintamuodoissa.

 

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan

• varhaiskasvatuksen järjestäminen
• millaista on yhteistyö eri toimintamuotojen kesken
• siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua
• varhaiskasvatuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
• oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
• pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
• laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään
• se, miten luvussa 2 kuvatut varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet toteutuvat eri toimintamuodoissa.

Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään luvuissa, joissa käsitellään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria, varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia sekä kehityksen ja oppimisen tukea.

2.8.1 Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Haapaveden kaupungissa varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin päiväkodeissa Ahjolassa ja Onnimannissa, yksityisessä päiväkoti Taikapuistossa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäiväkoti Minttulassa. Avointa varhaiskasvatusta järjestetään Ahjolassa varhaiskasvatuskerhoina. Kaupunki järjestää lisäksi kesäkuussa leikkikenttätoimintaa. Yhteistyötä eri toimintamuotojen välillä kehitetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. 

 

2.8.2 Haapaveden kaupungin vuorohoidon linjaukset

 

• Vuorohoito on varhaiskasvatuspalvelua, jota tarjotaan arkisin klo 18.00-06.00 välisenä aikana, öisin, viikonloppuisin sekä arki- ja juhlapyhinä. (Varhaiskasvatuslaki 13§).
• Vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeutta. Vuorohoitoa tarjotaan ainoastaan huoltajien päätoimisesta opiskelusta tai työstä johtuvan säännöllisen vuorohoidon tarpeen mukaan. Harrastustoiminta tai sen ohjaaminen ei oikeuta vuorohoitoon, mikäli se ei ole huoltajan ansiotyö. Vuorohoidon tarve arvioidaan tilannekohtaisesti. (Varhaiskasvatuslaki 13§).
• Vuorohoidossa lapsen hoitoajat perustuvat huoltajien opiskelu/työvuoroihin. Huoltajat toimittavat vähintään toimintavuosittain todistuksen vuorotyöstä, johon lasten hoidon tarve perustuu. Kirjallisia työvuorosuunnitelmia voidaan pyytää tarvittaessa muinakin aikoina.
• Lapsen hoitoajat ilmoitetaan kirjallisesti vanhempien e-Asioinnin kautta etukäteen edellisen viikon maanantaihin klo 12.00 mennessä. Tämän jälkeen tulevia hoitoajan muutoksia ei välttämättä voida toteuttaa. Tällä pyritään varmistamaan varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstömäärä ryhmässä.
• Peruutukset varattuihin hoitoaikoihin tulee ilmoittaa viipymättä.
• Vanhemman vapaa-, loma- ja sairaspäivinä ei tarjota vuorohoitoa. Lapselle voidaan kuitenkin tarjota varhaiskasvatusta perustellun tarpeen mukaan arkisin klo 9.00-15.00 välisenä aikana.
• Lapsella tulee olla keskimäärin kaksi vapaapäivää viikossa.
• Vuorohoidossa lapsen hoitopäivä voi alkaa aikaisintaan klo 5.00.
• Yöhoitoa tarvitsevat lapset tulevat päiväkotiin viimeistään klo 20.00 mennessä. Yövuoron jälkeen, huoltajan nukkumisajan lapsi voi olla lapsiryhmässä enintään klo 16.00 saakka.
• Lapset, jotka eivät jää yöhoitoon, tulee hakea klo 22.00 mennessä.
• Juhlapyhinä ja niiden aattoina lapsen tulisi pääsääntöisesti saada viettää juhla-aikaa perheensä kanssa. Juhlapäivinä vuorohoitoa järjestetään kuitenkin erityisen perustellun tarpeen mukaan.
• Vuorohoidon ruokailuajat: aamupala klo 8.00-8.30, lounas klo 11.00-11.30, välipala klo 14.00-14.30, päivällinen tarjotaan niille lapsille, joiden hoitoaika jatkuu klo 17.15 jälkeen ja iltapala tarjotaan, kun hoitoaika kestää myöhempään kuin klo 20.00. Ateriat tarjotaan niille lapsille, jotka ovat varannet varhaiskasvatusajan mainittuihin ateria-aikoihin ja ovat ko. aikoina läsnä.
• Mikäli vuorohoidon tarve poistuu (esim. huoltaja jää työttömäksi, äitiyslomalle tai lomautetaan), huoltajan kanssa keskustellaan mahdollisesta hoitoryhmän muutoksesta.

 

 

2.8.2 Siirtymäkäytännöt osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa on mahdollista, että ensimmäinen tutustuminen tapahtuisi kotona. Perheellä on mahdollista käydä yhdessä tutustumassa varhaiskasvatuspaikkaan sen verran kuin kokevat tarpeelliseksi. 

Lapsen vaihtaessa ryhmää tai varhaiskasvatusyksikköä ryhmän vastuuhenkilö toimittaa lapsen oman vasun sekä muut tarvittavat tiedot uuteen varhaiskasvatuspaikkaan. Ryhmän vastuuhenkilö on yhteydessä lapsen tulevaan ryhmään. Lapsen vaihtaessa paikkakuntaa, lähettävällä taholla on vastuu vasun ja tietojen toimittamisesta uudelle paikkakunnalle.

Esiopetukseen siirryttäessä huoltajien kanssa keskustellaan lapsen esiopetukseen liittyvistä asioista ja täytetään Minusta tulee esikoululainen -kaavake.

Siirtymät tapahtuvat saattaen vaihtaen, jolloin tarvittava ja oleellinen tieto lapsesta siirtyy seuraavaan ryhmään. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja tai ryhmän vastaava huolehtii saattaen vaihdosta. 

”Lapsi koki myös mieluisana yhteisen keskusteluhetken vanhempien ja hoitajan kanssa eskarin alkaessa; sai runsaasti palautetta hyvistä puolista ja hoksasi mitä seuraavaksi haluaa oppia.”

2.8.3 Varhaiskasvatuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat

Haapaveden kaupungin vasun arvopohja perustuu valtakunnallisen vasun arvoihin. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstöä ohjaa positiivinen kasvatusote. Työntekijä sitoutuu ja uskoo omaan työhönsä ja sen vaikuttavuuteen. Hän arvostaa tekemäänsä työtä ja tiedostaa myös muiden työn tärkeyden. Työntekijä uskoo lapsen kasvuun ja oppimiseen. Myönteinen ja turvallinen kasvatusilmapiiri luo oppimisen iloa. 

Lapsen sensitiiviseen kohtaamiseen kuuluu jokaisen lapsen lämmöllä vastaan ottaminen aamulla, sekä huomioiminen yksilöllisesti päivän aikana. 
Jokaisella lapsella ja perheellä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi ja saada arvostavaa kohtaamista. Huoltajat pitävät tärkeänä, että lapsella on oikeus kiireettömyyteen ja yksilölliseen huomioimiseen.

2.8.4 Oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat

 

Varhaiskasvatuksen oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. Lapsi oppii, kun asia on hänelle tuttua ja tärkeää. Monipuoliset oppimisympäristöt auttavat lasta oppimaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja tekemällä. 

Lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Lasta kunnioitetaan aktiivisena toimijana. Uteliaisuus on lapsen synnynnäinen ominaisuus ja hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppimista tapahtuu kaikkialla ja se on kokonaisvaltaista. Lapset oppivat leikkien, tutkien, liikkuen, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten ja taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Oppimisessa yhdistyvät tiedot, taidot, tunteet, toiminta, aistihavainnot, ajattelu ja keholliset kokemukset. Lapset oppivat havainnoiden ja ympäristöään tarkkaillen sekä muiden toimintaa jäljitellen.

Lapsella on oikeus saada osakseen kunnioitusta ja kannustusta omana itsenään sekä oikeus tasavertaiseen kohtaamiseen kasvattajien ja toisten lasten kanssa. Hänellä on myös oikeus kokea iloa ja saada oppimisen kokemuksia kuulumisesta vertaisryhmään. Yhteisöllisyyden ja yhteisön merkityksen arvostaminen näkyy mm. kaverin auttamisena ja ryhmässä oppimisena. Erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja yhteisöllisyyden kokeminen ovat tärkeitä lapselle, ja kasvattaja huolehtii siitä, että lapsi pääsee ryhmän täysivaltaiseksi jäseneksi.

Oppiminen perustuu lapsen aiemmille kokemuksille, mielenkiinnon kohteille ja osaamiselle. On tärkeää, että opittavilla asioilla on yhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä muuhun kokemusmaailmaan ja kulttuuritaustaan. Jotta lapsi saisi positiivisia oppimisen kokemuksia, hänen pitää tuntea olonsa turvalliseksi ja voida hyvin. Hänen oppimistaan edistävät myönteiset tunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet. Lasten tulee saada oppia henkilökunnan myönteisellä ohjauksella ja tuella. Toiminnan tulee olla tavoitteellista, innostavaa ja lapselle sopivan haastavaa. Jokaisen lapsen on saatava onnistumisen kokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana.

Leikki on varhaiskasvatusikäisen oppimiselle tärkeätä ja sen on oltava lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa. Varhaiskasvattajien on ymmärrettävä leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitys lapsen oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Kasvattajan tehtävä on vaalia pedagogisesti tuettua leikkiä havainnoiden ja lasten aloitteita kunnioittaen. Aikuinen osallistuu leikkiin havainnoiden ja pedagogisesti ohjaillen. Leikin laatuun panostetaan ja oppimisympäristöä muokataan leikkitarpeiden mukaan yhdessä lasten kanssa.

Haapavetisessä varhaiskasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutuksen laatuun ja varmistetaan lapsen oikeus sensitiiviseen ja lämpimään kohtaamiseen aikuisen kanssa. Aikuisen tehtävänä on kunnioittaa ja ruokkia lapsen luontaista uteliaisuutta ja mahdollistaa oppiminen moninaisessa ympäristössä sekä rakentaa varhaiskasvatuksen arki levollisuutta ja toimintaa yhdisteleväksi. Aikuinen vahvistaa lapsen itsetuntoa ja itsetuntemusta, mahdollistaa toistot ja auttaa lasta kasvattamaan sinnikkyyttä.

 

Lapsella on oltava mahdollisuus yrittää ja epäonnistua ja oppia toistojen kautta uusia asioita.

”Lapset arvostavat turvallista ja tuttua arkea. Sitä että aikuisella on lapselle aikaa ja lapsi kokee, että tulee kuulluksi iloineen ja suruineen.”

”Päiväkodissa on kiva pelata jalkapalloa, ajaa pikku-autoilla, leikkiä legoilla ja olla aamupiirissä.”

 

2.8.5 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään

Laaja-alainen osaaminen tarkoittaa sitä, miten lapsi käyttää tietojaan ja taitojaan. Tähän vaikuttavat lapsen arvot, asenteet ja tahto. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueita ovat: Ajattelu ja oppiminen, kulttuurin osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, osallistuminen ja vaikuttaminen.

Ajattelu ja oppiminen. Haapaveden varhaiskasvatuksessa annetaan lapselle mahdollisuus monipuolisiin leikki- ja vuorovaikutustilanteisiin. Leikin lisäksi ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät draaman, musiikin, kuvataiteen, liikunnan ja yhteisten keskustelujen kautta. Lasten kanssa tehdään erilaisia pitkäkestoisia projekteja, joiden suunnittelu, toteutus ja arviointi kehittävät ajattelun ja oppimisen taitoja. Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Aikuiset iloitsevat lasten kanssa onnistumisista ja opettelevat kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaan lannistumatta epäonnistumisista sekä keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Lapsien kanssa harjoitellaan suuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan.

 

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kulttuurikasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen monipuolista ilmaisua, mielikuvitusta ja luovuutta sekä tukea itsetuntoa. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurien moninaisuuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Haapavedellä tehdään yhteistyötä vanhusten hoivapalveluiden kanssa, vierailemalla eri hoitokodeissa. Eri oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö lisää mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi erilaiset tapahtumat ja opiskelijoiden mukana olo varhaiskasvatuksen arjessa.

Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat varhaiskasvatuksen henkilökunnan ammatilliset taidot, asenne ja tapa toimia. Aikuinen luo omalla toiminnallaan positiivisen mallin toimintaan. Hänellä on aikaa kuunnella lasten kysymyksiä ja ajatuksia sekä kannustaa ja tukea positiiviseen vuorovaikutukseen. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan ja opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti.

 

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Henkilöstön tehtävänä on edistää lasten hyvinvointia suunnitelmallisesti yhdessä huoltajien kanssa. Hyvinvoinnin edistämistä käsitellään lasten kanssa opettelemalla muun muassa tunteiden tunnistamista ja nimeämistä, vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja. Sekä opettelemalla siisteyden, liikkumisen, ruokailun ja levon merkitystä. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lasten kanssa harjoitellaan arjessa erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä sekä lähiluonnossa ja liikenteessä. Turvallisuus jokapäiväisessä toiminnassa liittyy itsestä ja toisista huolehtimiseen. Hyvät tavat, kyky ratkoa erimielisyyksiä ja toisia kunnioittava käytös kuuluvat kaikille. Turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin luominen on varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja huoltajien yhteinen tehtävä.

Varhaiskasvatuksessa on käytössä kuvaohjausta arjen taitojen tukemiseksi (esim. käsienpesu). Erilaisilla kuvilla (esim. mitä tänään ruokana, mitä materiaaleja missäkin säilytetään jne.) helpotetaan lasten arkea, jolloin kaikki tieto ei ole aikuisen takana vaan se on myös lasten saatavilla. Nopean piirtämisen tekniikkaa käytetään tukena arjen tilanteissa ja tunnesäätelyssä. Tunnekasvatusmateriaaleja hyödynnetään aktiivisesti tunnetaitojen harjoittelussa (esim. Piki ja Molli sekä tunnemittarit).

 

Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologian osaaminen. Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista harjoitellaan varhaiskasvatuksessa monipuolisesti eri tavoin; tutkien, leikkien, kokeillen, piirtäen, kuvaten, kirjoittaen ja tieto- ja viestintäteknologisia laitteita hyödyntäen. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. Kasvattajat sekä lapset tuottavat erilaisia esityksiä ja materiaaleja, joiden avulla lapset pääsevät harjoittelemaan monilukutaitoa. Lasten kanssa hyödynnetään kirjaston palveluita ja tutustutaan ajankohtaisiin näyttelyihin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana vuorovaikutusta, oppimista, tiedon tuottamista ja dokumentointia. Opittuja ja havaittuja asioita tehdään näkyväksi ja näiden avulla havainnoidaan omaa ja yhteisön oppimista. (kts. Luku 4.7.2)

Monilukutaitoa harjoitellaan arjessa vuorovaikutuksessa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Sosiaalisten tilanteiden harjoittelulla opitaan tulkitsemaan ja lukemaan kasvojen ilmeitä ja kehon kieltä sekä pohtimaan toimintatapoja ja ratkaisukeinoja erilaisissa tilanteissa.

 

Osallistuminen ja vaikuttaminen. Lasten kuuleminen ja heidän aloitteisiinsa vastaaminen vahvistavat lapsen osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Lapset pääsevät vaikuttamaan esimerkiksi säännöllisissä lasten palavereissa, joissa lapset saavat tuoda esiin toiveitaan tai itseään puhuttavia asioita sekä sopia yhdessä ryhmän säännöistä ja toiminnoista. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Lasta kannustetaan ratkaisemaan haasteita ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa erehtyminenkin on turvallista. Aikuiset havainnoivat ja huomioivat lasten toiveita ja palautteita arjen tilanteissa. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan erilaiset oppijat ja lapselle annetaan tilaa ja aikaa toimia omien edellytystensä puitteissa.

 

Haapavedellä ryhmävasua käytetään laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ja kehittämisessä.