Haapaveden esiopetuksella, kaksivuotisella esiopetuskokeilulla ja perusopetuksella on yhteinen oppilashuoltosuunnitelma.
Oppilashuoltosuunnitelma liittyy Haapaveden kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkastetaan kerran neljässä vuodessa.

Oppilashuoltosuunnitelmaan perehdyttäminen: Yksikköjen henkilöstö perehdytetään henkilökunnan palavereissa, lasten/oppilaiden kanssa suunnitelma käydään läpi esiopettajan/luokanopettajan / luokanvalvojan johdolla ja suunnnitelma esitellään huoltajille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan yhteisöllisen oppilashuollon palaverissa.

Lainsäädäntö (PoL 16 a § ja 17 §, 30.12.2013/1288; Ophl1287/2013) erottaa toisistaan oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon ja oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen.

Liitteessä (alla) lapsen/​oppilaan oppimisen ja kasvamisen/koulunkäynnin tuen sekä oppilashuollon tarkempi jäsentely eroineen.

Liitteet:

 Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki

 

Kun huoli lapsen/oppilaan hyvinvoinnista herää

Oppilashuollon tarve,oppilashuoltopalvelut ja henkilöstön tehtävät

Oppilashuollon kokonaistarve
Haapaveden kaupungin esiopetuksessa ja perusopetuksessa opiskelee yhteensä n. 1150 oppilasta.
Esiopetusta järjestetään kolmella alakoululla ja kolmessa varhaiskasvatusyksikössä. Perusopetusta järjestetään kuudella alakoululla ja yhdellä yläkoululla.


Oppilashuollon palvelut
Kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut järjestää Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi.
Haapaveden perheneuvolassa toimii psykologi.

Psykologi Marjaana Luonua puhelinajat ti klo 8:00 - 8:45 p.044 7591 507
Sosiaaliohjaaja Marjaana Laitila-Säily ma klo 8:30-10:00 ja ti 8:00-8:45, to 12:00-13:00 puh. 044 7591 486

Koulukuraattori Sirpa Sulkala p. 044 7591 293.

Sosiaalitoimen palveluohjaus (perheneuvolan sosiaalityöntekijä) puh. 044 7591 486 virka-aikoina.
Yhteydenottopyynnön voi jättää myös sähköpostiin palveluohjaus@haapavesi.fi


Lastenneuvolan palvelut järjestetään Haapaveden terveyskeskuksessa

Lastenneuvolan terveydenhoitajat
ma,to 10:00-11:00 puh. 044 7591 421
ti, ke ja pe 10:00-10:47 puh. 044 7591 424
ma, to 10:00-11:00 puh. 044 7591 266

Neuvolan perhetyön ohjaaja ma-pe 8:00-9:00 044 7591 003


Kouluterveydenhuolto järjestetään kouluilla:

Yläkoulu ja Mäkirinteen koulu, ma-ke ja pe klo 8:00 - 10:00,
terveydenhoitaja Kati Häkki p.044 759 1650

Hyttikallion koulu, ti ja pe klo 8:00 - 16:00,
terveydenhoitaja Mirva Heikkilä p.044 759 1421

Humalojan, Mieluskylän, Vatjusjärven ja Vattukylän koulut vuoroviikoin ke klo 08:00 - 16:00,
terveydenhoitaja Jaana Sarja

Koulukuraattori ja koulupsykologi

Kuraattori
Koulun sosiaalityön asiantuntija ja oppilashuollollisten palvelujen edustaja.
Tehtävät ja asiantuntemus:

• tukee oppilaiden hyvinvointia, arjen sujumista, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä vuorovaikutussuhteita
• poissaolot, koulunkäynnin laiminlyönnit, uhmakkuus, sääntöjen rikkominen, motivaatio-ongelmat, sosiaalisten suhteiden pulmat ja kiusaaminen
• tarjoaa asiantuntemustaan ja tukeaan koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin ja perhetilanteeseen liittyviin pulmiin tai oppilaan elämässä tapahtuviin muutoksiin
• sosiaalinen selvitys
• osallistuu monialaiseen asiantuntijaryhmään tapauskohtaisesti tarvittaessa kutsuttuna
• osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltoon ja koulukohtaiseen oppiashuoltoryhmään
• koulunkäynnin nivelvaiheet

Koulupsykologi
Oppilashuollollisten palvelujen edustaja.
Tehtävät ja asiantuntemus:

• psykologinen kehitys, psyykkinen hyvinvointi ja oppimisen psykologia
• laaja tehtäväkokonaisuus: asiakastyö, konsultointi, perhetyö
• psykologinen arviointi, neuvottelut, tutkimukset, lausunnot
• osallistuu monialaiseen asiantuntijaryhmään tapauskohtaisesti tarvittaessa kutsuttun
• osallistuu koulukohtaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoon
• toimintamallien kehittäminen aja arviointi

Oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä omasta halustaan keskustelemaan henkilökohtaisessa tapaamisessa joko psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä ja kiireellisessä asiassa samana tai seuraavana työpäivänä.

Oppilaitoksen opettaja on velvollinen ottamaan yhteyttä opiskeluhuollon kuraattoriin tai psykologiin silloin, kun hän toteaa oppilaalla kyseisten palvelujen tarpeen. Oppilaan huoltajille tulee ilmoittaa oppilaan ohjaamisesta kuraattorille tai psykologille. Alaikäisellä opiskelijalla on kuitenkin oikeus kieltää psykologi- tai kuraattorikäyntinsä ilmoittaminen huoltajille, mikäli hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu huomioon ottaen salaaminen ei ole selvästi lapsen edun vastaista. Arvion alaikäisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon sosiaali- tai terveysalan ammattihenkilö. Edellytysten täyttymisen arvioiminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa.

Palveluohjaus

Palveluohjauksen tavoitteena on tarjota varhaisessa vaiheessa tukea ja oikeanlaista apua lasten ja nuorten ongelmiin, jotka vaikeuttavat heidän esiopetustaan, koulunkäyntiään tai arjen sujumista.
Esiopetuksesta ja kouluilta voi ottaa yhteyttä lapsia ja nuoria koskevissa huolissa. Yhteydenoton saanut palveluohjaaja arvioi tilannetta saamiensa tietojen perusteella ja kokoaa tarvittavat ammattihenkilöt koolle asian käsittelemiseksi. Asioiden käsittely tapahtuu yhteistyössä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajiensa ja esiopetusyksikön/koulun kanssa.

Lastenneuvola/Kouluterveydenhoito

Oppilashuollollisten palvelujen edustaja.
Tehtävät ja asiantuntemus:

• terveydenhoidon ja terveyden edistäminen
• oppilaiden kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seuraaminen
• terveystarkastukset
• vastaanoto
• jatkotutkimuksiin ohjaaminen
• oppilaitosyhteisön hyvinvointi
• osallistuu monialaiseen asiantuntijaryhmään tapauskohtaisesti tarvittaessa kutsuttuna
• osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltoon ja koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään

Esiopetukseen ja esiopetuskokeiluun osallistuvat lapset kuuluvat lastenneuvolapalveluiden piiriin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain ja asetuksen 338/2011 mukaisesti. Opiskelijan on päästävä määräaikaisiin ja tarpeenmukaisiin terveystarkastuksiin terveydenhoitajalle sekä lääkärille. Tarkastusten sisältöjen on oltava riittävän laajat sekä säädösten ja ohjeiden mukaiset. Terveydenhoitajan palvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että päivinä, jolloin terveydenhoitaja työskentelee kyseisessä oppilaitoksessa, hänen vastaanotolleen voi päästä ilman ajanvarausta ennalta ilmoitettuina ajankohtina. Muulloin terveydenhoitaja voi olla esimerkiksi puhelimella tavoitettavissa.

 

Esiopetusyksiköiden/Koulujen henkilöstön vastuut ja tehtävät oppilashuollossa

Päiväkodin johtaja/Rehtori

• Vastaa oppilashuollosta esiopetusyksikössään/koulussaan.
• Osallistuu tarvittaessa monialaiseen asiantuntijaryhmään.
• Voidaan nimetä oppilashuoltoryhmän vastuuhenkilöksi.
• Ylläpitää ja valvoo oppilashuoltorekisteriä.

Esiopettaja/Luokanopettaja/luokanvalvoja ja erityisluokanopettaja
Oppilashuolto on opettajan perustyötä.

• Edistää lasten/oppilaiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja arjen hallintaa
• Huolehtii lapsista/oppilaista ja lapsi-/oppilasryhmästä
• Seuraa yksittäisten lasten/oppilaiden oppimista, työskentelyä ja hyvinvointia
• Seuraa lasten/oppilaiden poissaoloja ja toimii niissä ohjeistuksen mukaan
• Osallistuu monialaiseen asiantuntijaryhmään tapauskohtaisesti tarvittaessa kutsuttuna
• Osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltoon
• Yhteistyö esiopetusyksikön/koulun ja kodin välillä

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja/Erityisopettaja

• Osallistuu oman asiantuntijuuden mukaan
• Kolmiportainen tuki
• Osallistuu monialaiseen asiantuntijaryhmään tapauskohtaisesti tarvittaessa kutsuttuna
• Osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltoon ja yksikkö-/koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään

 

 

 

Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

 

Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan esiopetusyksiköiden/koulujen toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilasyhteisössä edistetään lasten/oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuuta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen oppilashuolton edistäminen kuuluu kaikille yksiköissä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Oppilashuollossa siirretään painopistettä ongelmien ratkaisemisesta ennaltaehkäisyn suuntaan. Ennaltaehkäisyn keinona on ensisijaisesti yhteisöllinen oppilashuolto, jolla tuetaan koko (esi)oppilasyhteisöä.

Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetusyksikön/koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sen keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmään kuuluvat esiopetusyksikössä/koululla päiväkodin johtaja/rehtori, kuraattori, opo, psykologi, lastenneuvolan terveydenhoitaja/kouluterveydenhoitaja ja päiväkodin johtajan/rehtorin nimeämät muut henkilöt. Huoltajien (vanhempainyhdistys) ja oppilaiden edustajat (oppilaskunnan hallituksen pj.) kutsutaan mukaan yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön. Ryhmän kokoonpano vaihtelee käsiteltävän asian tai teeman mukaan. Ryhmä kokoontuu vähintään 2-3 kertaa lukuvuodessa.

Esiopetusyksikön/kouluyhteisön hyvinvointia, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä lisätään esim. kerhotoiminnan ja kummioppilastoiminnan avulla. Myös oppilaskuntatoiminta kuuluu yhteisölliseen oppilashuoltoon. Vuosittain päivitetään esiopetusyksikkö-/koulukohtaiset pelastussuunnitelma (liitteenä suunnitelmassa), jonka avulla pyritään takaamaan turvallinen oppimisympäristö.

 

 

Yhteisöllinen oppilashuolto päiväkodin/koulun tasolla

Yksikkökohtaisen/koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt:
Oppilashuollon tavoitteena on kasvatus- ja opetustyön järjestäminen ja tukeminen siten, että lasten/oppilaiden yksilölliset tarpeet ja heidän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehityksensä tulevat turvatuksi.

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (jossa mukana yksikön henkilökuntaa ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita) kokoontuu tarvittaessa päiväkodin johtajan/rehtorin kokoon kutsumana. Käsiteltäviä asioita ovat mm. yksikön ilmapiiri, henkilöstöasiat, ympäristöasiat.

Viihtyvyys, turvallisuus ja osallisuus sekä hyvien tapojen ja yhteisöllisyyden edistäminen
muunmuassa:
• oppilaskunta
• Bioenergiset
• Kiva-koulu
• yhteiset tapahtumat

Kodin ja esiopetusyksikön/koulun yhteistyö
• vanhempainkeskustelut/arviointikeskustelut
• viestintä ja tiedottaminen
• vanhempien toimikunta
• lapsen (esi)koulunkäynnin tukeminen
• opetukseen osallistuminen

 

 

 

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen kaaviona

Yhteistyö oppilashuollossa oppilaiden ja huoltajien kanssa

 

Kodin ja esiopetuksen/koulun yhteistyötä toteutetaan Haapavedellä sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.
Oppilashuollon toimintaperiaatteita käydään läpi vanhempainilloissa.

Yhteistyö yhteisötasolla
Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua esiopetuksen/koulun arkeen ja osallistua yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä esiopetuksen/koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä esiopetuksen/koulun henkilöstön ja lasten/oppilaiden kanssa. Syksyn ensimmäisessä yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmän tapaamisessa paikalle kutsutaan aina myös vanhempien ja oppilaiden edustaja. Esiopetuksessa lasten osallisuutta ja kuulluksi tulemista yhteisölliseen oppilashuoltoon toteutetaan ryhmissä ja tuodaan tervesinä oppilashuoltoryhmälle. 
Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle ja oppilaiden hyvinvoinnille. Huoltajalla on halutessaan oikeus seurata opetusta.

Yhteistyö yksilötasolla
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää lapsen oppilaan onnistuneen esiopetukseen osallistumisen, ja oppilaan koulunkäynnin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään, huoltajan tulee saada riittävästi tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista välittömästi. Opettajien on oltava huoltajan kanssa aktiivisesti yhteistyössä niin, että huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa hyvinvointia ja terveyttä sekä tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Vuorovaikutus huoltajien kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyön yhtenä toimintamallina käytetään huoltajille vapaaehtoista Lapset Puheeksi-keskustelua viisivuotiaana, kolmannella ja seitsemännellä luokalla. Tarvittaessa jos huolta ilmenee myös muulloin.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö korostuu esiopetuksen ja koulun siirtymävaiheissa ja kun lapsi/oppilas tarvitsee oppilashuollollista ja/tai tukea kasvussaan tai oppimisessaan. Ensimmäinen tuen muoto on kodin ja esiopetusyksikön/koulun yhteistyö. Tuolloin voidaan sopia esim. yhteisistä käytänteistä, tukiopetuksista, menettelyistä läksyjen suhteen jne. Huoltajat ottavat aktiivisen roolin kasvamisen ja oppimisen tukijana.


Arviointi osana oppilashuoltoa

Esiopetuksessa arviointi on jatkuvaa havainnointia ja kasvatuskumppanuutta huoltajien kanssa. Lapsen vahvuuksien tunnistamista ja mielenkiinnonkohteiden huomaamista. Lapset opettelevat oman oppimisen arviointia ja sanoittamista aikuisen tuella. Jos jatkuvan havainnoinnin perusteella nousee huoli lapsen kasvamisesta tai oppimisesta, tehdään huoltajien kanssa yhteistyönä suunnitelma kuinka edetään.

Koulu. Yhteistyö vanhempien kanssa on osa hyvää arviointia. Opettajien tulee esittää huoltajille ja oppilaille arvioinnin keskeiset periaatteet ja käytännöt. Luokanopettajat, aineenopettajat ja luokanvalvojat huolehtivat, että he saavat riittävän usein tietoa oppilaan yleisestä edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Jos oppilas saa kokeesta hylätyn arvosanan, luokanopettaja / aineenopettaja ottaa heti yhteyttä huoltajaan. Asiaa voidaan alkaa ratkaista kolmiportaisen tuen tukitoimin, yksilökohtaisen oppilashuollon toimenpitein tai molempina.

Mahdollisista nelosuhkista ja hyväksytyn arvosanan saamisen ehdoista tiedotetaan huoltajaa sekä soittamalla, että kirjallisesti Wilmassa syyslukukaudella viimeistään marraskuun lopussa, keväällä huhtikuun lopussa.

 

 

Lapsen huoltomuodot (luonnos)

Yhteishuoltajuus:
Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa.

Yksinhuoltajuus:
Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, voi hän yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Sijaishuolto:
Lapsen asuessa pysyvästi jonkun muun kuin vanhempansa luona, tuomioistuin voi määrätä huollon vanhempien sijaan muulle henkilölle. Sijaishuoltajan määräämisellä lakkautetaan vanhempien/vanhemman huoltosuhde lapseen. Lapsen tiedot voidaan antaa myös vanhemmille, tilanteet huomioon ottaen.

Oheishuoltajuus:
Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana.

 

 

 

Oppilashuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta

 

Oppilashuollon toteuttamisen seuranta ja arviointi

 

 Suunnitelman toimivuutta arvioidaan ja suunnitelmaa päivitetään esiin tulleiden muutostarpeiden mukaan.


Oppilashuollon ohjausryhmä (rehtorikokous, sivistysjohtaja)
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Opetuksen järjestäjä vastaa viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Oppilashuollon arviointi suoritetaan lukuvuoden päättyessä kunnan oppilashuollon ohjausryhmässä.

Yksikkö-/koulukohtainen oppilashuoltoryhmä
Yksikkö-/koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetusyksikön/koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Vastuu oppilashuollon järjestämisestä on päiväkodin johtajalla/rehtorilla, joka kerää oppilashuollon järjestämisestä palautetta lapsilta/oppilailta, opettajilta, esiopetusyksikön/koulun henkilöstöltä, huoltajilta sekä oppilashuollon eri toimijoilta.

Yksikkö-/koulukohtaisen oppilashuollon jatkuvuus ja kehittäminen
Keskeisistä oppilashuollon arvioinnissa esiin nousseista asioista tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyötahoja syksyn ensimmäisessä koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä sekä vanhempainilloissa ja/tai Wilmaviestillä. Kehittämistä edellyttävät asiat kirjataan lukuvuoden alussa esiopetusyksiköiden/koulujen työsuunnitelmiin ja otetaan huomioon yhteisöllisen oppilashuollon toimenpiteissä.

 

 

 

Salassapito-ohjeet

 

Opiskeluhuollon rekisterit

 

Opiskeluhuollon rekisterit

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteri

• Sisältää yksilökohtaisen oppilashuollon oppilashuoltokertomukset.
• Opiskeluhuoltorekisteriin talletetut tiedot ovat salassa pidettäviä. (julkisuuslaki 24 §)
• Koulutuksen järjestäjä ylläpitää. (Haapaveden kaupunki)
• Vastuuhenkilö päiväkodin johtaja/koulun rehtori.

Potilasrekisteri

• Ylläpitäjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai 10 §:ssä tarkoitetussa tilanteissa koulutuksen järjestäjä.
• Vastuuhenkilö terveydenhoitaja.

Oppilashuollon kuraattorin asiakasrekisteri

• Rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai 10 §:ssä tarkoitetussa tilanteissa koulutuksen järjestäjä
• Vastuuhenkilö koulukuraattori

Tiedon luovuttaminen
Teknisen käyttöyhteyden avulla voidaan luovuttaa tietoja tietoon oikeutetulle henkilölle tai taholle.

Salassa pidettäviä tietoja ei saa luovuttaa sivullisille, ellei siihen ole:

• Kirjallista, yksilöityä suostumusta tai
• Tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä

Sivullinen on henkilö, joka ei osallistu opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen, toteutukseen tai niihin liittyviin tehtäviin.

Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjasalaisuutta, että vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa.

 

Poikkeuksia salassapitosäännöksiin

Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto
Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus luovuttaa ilman suostumusta opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja opettajien ja opetushallintoviranomaisten lisäksi myös rehtorille. Tällöin on syytä miettiä, mikä on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto.

Yksilökohtainen oppilashuolto
Yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapidon estämättä oikeus

• saada toisiltaan
• luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaaville viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Salassa pidettäviä tietoja voidaan ilmaista asiantuntijoille, joilta asiantuntijaryhmän jäsen pyytää neuvoa opiskelijan asiassa.


Lapsen/oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen
Jos oppilas siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aiempi koulutuksen järjestäjä voi siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Tiedot siirretään opiskelijan tai (jos hän ei pysty arvioimaan suostumuksen merkitystä) huoltajan suostumuksella.

Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestämään koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapidon estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.