4.3.1 Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ja paikallisesti päätettävät asiat

4.3.1 Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ja paikallisesti päätettävät asiat

Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 14 §). Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022). Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa (terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a §).

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää koulutuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä oppilaitoskohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista oppilaitoksissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Koulutuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten oppilaitosten toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

1) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin oppilaitokselta. Tiedot ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden opiskelijoiden ja lukioyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 15 § ja 17 § ja terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 §).

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi oppilaitosyksiköiden määrä ja oppilaitosten opiskelijamäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös opiskelijoilta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisilta.

Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Koulutuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (opiskeluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut) henkilötyövuodet.

2) Lukioyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa lukiokoulutuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti kuuluu yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 6 §.) Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu lukioyhteisön hyvinvoinnista (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4 §).

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • opiskelijoiden ja lukioyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset
  • oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14§ (1501/2016)
  • koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
  • tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen
  • yhteistyö ja käytänteet oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa (terveydenhuoltolaki 1326/2010 16 § ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 388/2011 12 §).

3) Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 5 §). Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään opiskelijan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan suostumukseen (lukiolaki 714/2018 58 § ja Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.) Opiskelijan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 18 §). Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä (EU:n tietosuoja-asetus (679 /2016), tietosuojalaki (1050/2018), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), lukiolaki 714/2018 58 §, laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 22 §, muutettu lailla 377/2022, ja 23 §.)

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • opiskelijan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut) (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 16 §, muutettu lailla 377/2022).
  • yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 19 §)
  • opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 20 §, muutettu lailla 377/2022 ja 21 §)
  • tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai opiskelijan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä (lukiolaki 714/2018 41 §, muutettu lailla 165/2022)
  • opiskelijan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet oppilaitoksessa.
  • opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelujen järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

4) Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

 Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 4 §). Opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022)
  • lukion opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä
  • yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
  • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 11 §)

5) Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus (lukiolaki 714/2018 40 §). Turvallisuuden varmistaminen edellyttää koulutuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle (lukiolaki 714/2018 40 §, muutettu lailla 165/2022). Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan opiskelijan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 23 §, lastensuojelulaki 471/2007 25 § ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014 35 §).

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

4.3.1 Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma ja paikallisesti päätettävät asiat, PAIKALLISET KIRJAUKSET

Opiskeluhuoltoon kuuluvat lukion opetussuunnitelman mukainen yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut, ja sitä toteutetaan Haapajärven lukion, Haapajärven kaupungin sivistyspalveluiden ja hyvinvointialue Pohteen suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Haapajärven lukion opiskeluhuoltoa koskeva suunnitelma on osa Haapajärven kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelmaa, ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa Haapajärven kaupungin sivistyspalveluiden opiskeluhuollon ohjausryhmä, jossa on lukion edustaja.

Haapajärven lukion opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedotetaan opiskelijan oppaassa, Wilmassa ja ryhmänohjaajan tuokioissa, ja se on nähtävissä myös opetussuunnitelmasta kaikille avoimina olevilta koulun Pedanet-sivuilta. Opiskeluhuollon toimijat esittäytyvät lukuvuosittain uusille lukion opiskelijoille oppitunneilla sekä huoltajille vanhempainillan yhteydessä.


Yhteisöllinen opiskeluhuolto Haapajärven lukiossa


Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan lukion toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä koko lukioyhteisön opiskelu- ja työympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä ja ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä. Järjestyssäännöt ja yhdessä sovitut toimintatavat edistävät työrauhaa ja oppimiselle suotuista ilmapiiriä.

Opiskelijat perehdytetään koulun tiloihin ja välineisiin opintojen alussa. Tilojen siisteydestä huolehditaan yhteistyössä koulukiinteistön henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Esteettömyys huomioidaan tilojen käytössä.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen osallistuu koko lukion henkilöstö, ja siten vastuu kouluyhteisön turvallisuudesta ja muusta hyvinvoinnista on kaikilla kouluyhteisössä työskentelevillä.

Lukion oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, koordinoinnista ja arvioinnista vastaa lukion opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja sekä opiskelijoiden edustajat kulloinkin käsiteltävänä olevan asian luonteen mukaisesti. Koollekutsujana toimii rehtori. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa, noin kolme kertaa lukuvuodessa. Opiskeluhuollon kehittäminen pohjautuu erilaisten valtakunnallisten ja paikallisten arviointien ja kyselyiden tuloksiin, kuten kouluterveyskyselyn ja vuosittaisten opiskelijapalautekyselyiden tuloksiin, sekä muuten saatuun palautteeseen.

Opiskelijoille annettava yhteinen ohjaus

Ryhmänohjaajat vastaavat oman ryhmänsä pääasiallisesta ohjauksesta lukio-opinnoissa. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa ryhmänohjaajien antaman ohjauksen merkitys on suuri. Ryhmänohjauksessa kiinnitetään huomiota mm. opiskelijoiden perehdyttämiseen lukion toimintaan, lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin, opintojen ja aikataulutuksen suunnitteluun ja ryhmähengen luomiseen. Ryhmänohjaajat haastattelevat ryhmänsä opiskelijat ensimmäisen vuoden syksyllä.

Opinto-ohjauksen ryhmäoppitunneista vastaa opinto-ohjaaja, ja tunteja sijoitellaan pitkin lukuvuotta. Kuraattori ja terveydenhoitaja antavat ohjausta tarpeen mukaan omiin aihepiireihinsä liittyen. Jokainen opettaja antaa oppiainettaan koskevat ainekohtaiset ohjeet opiskelijoilleen. Erityisesti terveystiedon opintojaksoissa opiskelijat saavat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää tietoutta.

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen

Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Opiskelijakunnan hallitus ja opiskelijakunnan ohjaava opettaja toimivat opiskelijoiden osallisuuden koordinoijina yhdessä rehtorin kanssa. Lisäksi lukiossa toimii opiskelijatutoreita, jotka helpottavat uusia opiskelijoita pääsemään sisään koulun toimintakulttuuriin.

Yhteistyössä opiskelijakunnan, tutoreiden ja ympäristötiimin kanssa järjestettävät koko koulun yhteiset tilaisuudet, teemapäivät ja edistävät opiskelijoiden yhteisöllisyyttä.

Ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä opiskelijakuntaa kuullaan, ja opiskelijakunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus myös opettajainkokouksessa tällaisia asioita käsiteltäessä.

Määräajoin selvitetään opiskelijoiden näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Myös valtakunnallinen kouluterveyskysely antaa tietoa aiheesta.

Poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

Säännöllinen osallistuminen opetukseen on opintojen etenemisen kannalta välttämätöntä. Opetukseen osallistumista seurataan ja poissaolojen ehkäisemiseen pyritään opiskelijan omaa opiskelumotivaatiota tukemalla aineenopettajien, opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajan, tutoreiden ja opiskeluhuoltohenkilöstön yhteistoiminnalla.

Opiskelija ei voi olla poissa oppitunneilta ilman hyväksyttävää syytä. Säännöllinen oppitunneilla läsnäolo ja poissaoloselvityksen antaminen ovat arvosanan saannin edellytyksenä. Aineenopettajat merkitsevät opiskelijoiden poissaolot ja myöhästymiset Wilmaan ja seuraavat, että opiskelijan poissaolot on selvitetty periodin loppuessa, ennen arvosanan antamista. Jos huoltaja ei käytä Wilmaa, opiskelijan on tuotava huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen allekirjoittama kirjallinen poissaoloselvitys.

Ryhmänohjaajat seuraavat omien opiskelijoidensa opintojen etenemistä ja poissaoloja kokonaisuutena.

Mikäli on syytä epäillä toistuvasti poissaolleen poissaolojen syiden hyväksyttävyyttä, opettaja ilmoittaa asiasta ryhmäohjaajalle, joka selvittää asian opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Jos poissaolojen taustalla vaikuttaa olevan opiskeluhuollollisia tekijöitä, ohjaa ryhmänohjaaja opiskelijaa opiskeluhuollon palveluiden piiriin tai koolle kutsutaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä.

Lupa poissaoloon on kysyttävä ennakkoon aina kun se on mahdollista. Hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmeksi päiväksi myöntää ryhmänohjaaja, sitä pidemmäksi ajaksi rehtori. Luvan yksittäiseltä oppitunnilta poissaoloon myöntää ao. aineen opettaja. Ryhmänohjaaja/rehtori/vararehtori merkitsee opiskelijan poissaoloihin Wilmaan jo etukäteen tiedon tämän luvallisesta poissaolosta. Tällöin huoltajan ei tarvitse enää erikseen selvittää poissaoloa. Alle 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla poissaololuvan kysyy huoltaja. Jos alle 18-vuotias opiskelija ilmoittaa itse poissaolostaan, tämä merkitään Wilmassa selvittämättömäksi ja huoltaja joutuu sen selvittämään.

Ellei lupaa ole voitu kysyä ennakkoon, on opiskelija/huoltaja velvollinen ilmoittamaan koululle poissaolosta ja sen syystä viimeistään toisena poissaolopäivänä.

Pidemmissä sairauspoissaoloissa ensisijainen yhteyshenkilö on ryhmänohjaaja. Huoltajien ja/tai opiskelijan luvalla ryhmänohjaaja voi tiedottaa opiskelijan tilanteesta opiskelijaa opettavia. Sairauden perusteella opintoihin voidaan tehdä tapauskohtaisesti tarvittavia järjestelyjä (esim. suoritustapojen ja opintosuunnitelman muutokset, opintoajan pidentäminen).

Myös terveystarkastuksiin osallistumista seurataan. Jos opiskelija ei tule pyydettynä terveystarkastukseen, terveydenhoitaja on yhteydessä ryhmänohjaajaan, ja opiskelija ohjataan tarvittaessa muiden opiskeluhuollon palvelujen piiriin.

Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Haapajärven lukiossa tuetaan opiskelijoiden tupakoimattomuutta ja päihteettömyyttä ja järjestetään tilaisuuksia, joilla pyritään terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistamiseen. Terveysneuvonnan ja terveystiedon sekä muiden oppiaineiden opetuksen välistä yhteistyötä pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan. Jos opiskelijan päihteiden käyttö aiheuttaa huolta, ohjataan opiskelijaa aktiivisesti opiskeluhuollon palveluiden piiriin.

Tupakkatuotteiden käyttäminen koulun sisätiloissa ja koulun alueella on kielletty tupakkalain nojalla, ja järjestyssäännöissä kielletään niiden käyttö myös koulukiinteistön ulkopuolella järjestettävissä koulun tilaisuuksissa sekä vierailuiden ja opintomatkojen aikana. Päihteiden ja huumeiden hallussapito ja käyttäminen sekä päihtyneenä esiintyminen koulussa, koulun järjestämissä tilaisuuksissa sekä vierailuiden ja opintomatkojen aikana kielletään lukion järjestyssäännöissä.

Jos kouluaikana tai koulutyöhön liittyvissä tilaisuuksissa kuitenkin havaitaan opiskelijan käyttävän tupakkatuotteita tai havaitaan opiskelija alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena toimitaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Alaikäisen opiskelijan kyseessä ollessa otetaan yhteyttä opiskelijan huoltajaan.



Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Yksilökohtaista opiskeluhuollon tarvetta arvioidaan jatkuvasti mm. opiskelumenestyksen, poissaoloseurannan, erityisen tuen tarpeen ja mahdollisen muun huolen perusteella. Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja muut opiskelijan kanssa työskentelevät ottavat huolen puheeksi varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan saamaan opiskeluterveydenhuollon palveluita sekä muita tukipalveluita.

Lukiolaiset voivat olla itse yhteydessä kuraattoriin tai terveydenhoitajaan, tai yhteydenoton voi tehdä lukion henkilökuntaan kuuluva yhdessä opiskelijan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä.

Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.
Opiskeluhuoltohenkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä opiskelijan oikeuksia kunnioittaen.

Opiskeluterveydenhuolto ja hammashuolto

Opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa hyvinvointialue Pohde.

Lukiolaiset voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan puhelimitse, sähköpostitse tai Wilman kautta. Terveydenhoitajan vastaanotolle on mahdollista päästä myös ilman ajanvarausta Pohteen käytänteiden mukaisesti ja lukuvuosisuunnitelmassa täsmennettävällä tavalla.

Lääkityksen, erityisruokavalion ja sairauksien vaatiman hoidon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä ja suunnitelmia opiskelijan, huoltajan, opiskeluterveydenhuollon ja koulun henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa yhteistyöhön osallistuu erikoissairaanhoito tai muu taho.

Opiskelijan pysyvästä erityisruokavaliotarpeesta kerätään tiedot lukuvuoden alussa ja siitä tiedotetaan kouluruokailun palveluntarjoajaa. Mikäli opiskelija haluaa, hän voi kertoa koulupäivän aikana tarvitsemastaan lääkehoidosta tai hoitotoimenpiteistä koulun henkilökunnalle. Terveydenhoitajaa konsultoidaan tarvittaessa.

Kuraattori- ja psykologipalvelut

Lukion kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisestä vastaa hyvinvointialue Pohde.

Kuraattoriin ja psykologiin voi olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse tai Wilman kautta, ja vastaanotolle on mahdollista päästä Pohteen käytänteiden mukaisesti ja lukuvuosisuunnitelmassa täsmennettävällä tavalla. 

Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä

Yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminta perustuu opiskelijan suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuraattori ja psykologi kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset ja yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot omiin järjestelmiinsä.

Kun opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, kirjataan ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan ja säilytetään sekä vastuuhenkilö nimetään opiskeluhuoltolain mukaisesti.

Yksittäisen opiskelijan asioissa voidaan tehdä tarvittaessa yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi).

Yhteistyö huoltajien kanssa

Huoltajat ovat Haapajärven lukion tärkein yhteistyökumppani. Ensi sijassa ryhmäohjaajat vastaavat yhteydenpidosta huoltajiin. Kaksi kertaa lukuvuodessa järjestetään vanhempaintilaisuus, joissa käsitellään ajankohtaisten asioiden lisäksi mm. lukio-opiskelun käytänteitä, ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoihin hakeutumista.

Opiskelijat ja huoltajat saavat tietoa opiskelijan opintosuorituksista Wilman Opinnot-välilehdeltä tai periodin jälkeen jaettavasta perioditodistuksesta. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajien on kuitattava periodin arviointi nähdyksi Wilman kautta tai allekirjoittamalla todistus. Täysi-ikäinen opiskelija voi antaa huoltajilleen oikeuden käyttää Wilmaa itseään koskevissa asioissa. Käytetyistä kurinpitotoimista ja -keinoista annetaan tieto myös alaikäisen opiskelijan huoltajalle.

Opiskelijoilla ja huoltajilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä opiskeluhuoltoa koskevia suunnitelmia laadittaessa. Sekä opiskelijoilta että huoltajilta pyydetään määräajoin palautetta lukion ja Haapajärven kaupungin sivistyspalveluiden toiminnasta, opiskeluhuollosta ja sen toimivuudesta. Saatua palautetta ja kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään toimintaa kehitettäessä. 

Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Koulun turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, palo- ja pelastustoimen, työsuojeluviranomaisten sekä teknisen toimen kanssa. Vuosittain järjestetään poistumisharjoitus, johon osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös pelastusviranomainen.

Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun apuna käytetään työvoimahallinnon palveluja.

Jos nuoren opinnot ovat keskeytymässä, jatkosuunnitelmaa ole eikä opiskelijaa tavoiteta, asia siirtyy Valppaan hoidettavaksi. Opiskeluhuolto tekee tarvittaessa yhteistyötä myös etsivän nuorisotyön ja muiden tahojen kuten lastensuojelun, poliisin, seurakunnan ja kunnan nuorisotyön kanssa. Opiskeluhuollon edustajina kuraattori ja terveydenhoitaja kuuluvat kunnan moniammatilliseen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto-työryhmään.

Haapajärvellä toimii moniammatillinen kriisitilanteiden jälkipuintiryhmä, jota hyödynnetään tarvittaessa.

Väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaaminen sekä kriisisuunnitelma

Koulun arkityössä pyritään suhtautumaan kaikkiin mahdollisiin epäkohtiin ennaltaehkäisevästi. Ryhmänohjaustuokioissa, tutortoiminnassa, opiskelijakunnan toiminnassa ja koulun lukuvuoden tapahtumissa tavoitteena on hyvän yhteishengen kehittäminen ja kiusaamisen vastainen toiminta.

Jokaisen lukuvuoden alussa käydään kaikissa ryhmissä ryhmänohjaajan johdolla läpi opetussuunnitelman luku Opiskeluhuollosta liitteineen ja tutustutaan lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Samalla käsitellään keskustellen Haapajärven lukion järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt on laadittu yhteistyössä koulun henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa, ja niitä päivitetään tarvittaessa. Lukion opiskelijakunnan hallitus tekee yhteistyötä järjestyssääntöjen ja muiden yhteissuunnittelua vaativien asioiden tiimoilta samoissa tiloissa toimivan JEDUn liiketalouden opiskelijakunnan hallituksen kanssa.

Jokaisen lukioyhteisössä työskentelevän ja yhteisöön kuuluvan henkilön velvollisuutena on välittömästi puuttua asiaan, mikäli hän havaitsee väkivaltaa, kiusaamista, syrjintää tai häirintää tai mikäli hänen tietoonsa tulee oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtunut häirintä-, kiusaamis- syrjintä- tai väkivaltatapaus.  Tapaukset hoidetaan vaadittuja jatkotoimenpiteitä käyttäen, sekä epäillyn että teon kohteena olevan opiskelijan huoltajaan otetaan yhteyttä, ja tarpeen vaatiessa käytetään kurinpitokeinoja ja -toimia erillisen suunnitelman mukaisesti. Sekä teon kohde että tekijä ohjataan opiskeluhuollon palveluiden pariin. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä sosiaaliviranomaisten, terveydenhuollon tai poliisin kanssa. Vakavissa tapauksissa otetaan välittömästi yhteyttä poliisiin.  

Koulun turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät suunnitelmat on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, palo- ja pelastustoimen, työsuojeluviranomaisten sekä teknisen toimen kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen kuten lastensuojelun, poliisin, seurakunnan ja kunnan nuorisotyön kanssa. 

Vuosittain järjestetään poistumisharjoitus, johon osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös pelastusviranomainen. Henkilökunnalla on poistumistilanteissa oma tarkastettava vastuualueensa koulurakennuksessa. Äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan erillisen kriisisuunnitelman mukaisesti. Kaikesta kriisiviestinnästä vastaa rehtori. Rehtorin poissa ollessa akuuttiviestinnästä ja asiasta rehtorille ilmoittamisesta vastaa vararehtori tai muu tilanteessa oleva henkilökunnan jäsen. 

Kriisisuunnitelma samoin kuin muut suunnitelmat opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset, on koottu Turvakansioon.


Haapajärven lukion oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma on liitteessä.
Haapajärven lukion ohjaussuunnitelma on liitteessä.
Haapajärven lukion suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on liitteessä.
Haapajärven lukion suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menetelmätavoista on liitteessä.
Haapajärven lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on liitteessä.