Lisätietoa erityistilanteissa
Suomi toisena kielenä
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielen taito ei anna riittäviä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Jos yllä mainittu ei koske opiskelijan tilannetta, ei hänelle voi opettaa S2-oppimäärää. Samoin jos oppilas on ollut S2-oppilaana perusopetuksessa, mutta suomen taito on kehittynyt monipuoliseksi opetuksen tavoitteiden mukaisesti, hänelle ei voida opettaa S2-oppimäärää. S2-oppimäärän mukainen arviointi koskee vain S2-oppimäärää opiskelevia opiskelijoita. (OPH:n vastaus 4.9.23).
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkintoon kuuluva äidinkielen koe voi olla suomi toisena kielenä -oppimäärään perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan äidinkielen. Jos se on väestörekisterissä suomi mutta todellinen äidinkieli on jokin muu, kokelas, hänen huoltajansa tai lukion rehtori voi lähettää lautakunnalle tarkentavan selvityksen tai hakemuksen asian huomioimiseksi. Opiskelijan ei ole pakko kirjoittaa suomi toisena kielenä -koetta, vaikka väestörekisterissä äidinkieli ei ole suomi/ruotsi, vaan hän voi osallistua äidinkielen kokeeseen.
Opetussuunnitelman perusteet määrittelevät sen suomen kielen osaamisen taitotason, jota yo-kokeessa edellytetään. Kokelaita arvioidaan siten suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaan. Suomi toisena kielenä -koe vastaa äidinkielen koetta ja on näin ollen aina tutkinnon pakollinen koe. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden ja vastaa äidinkieltä suoraan todistuspisteitä annettaessa. Korkeakoulukohtaisia poikkeuksia voi kuitenkin olla erityisesti yliopistoilla.
Jos kokelas on vieraskielinen ja hän aikoo osallistua S2-yo-kokeeseen, eikä hän ole opiskellut S2-oppiainetta, hänelle siirretään äidinkielen ja kirjallisuuden pakollisten opintojaksojen suoritusmerkinnät S2-kieleen, jotta kokelaalla on osallistumisoikeus S2-yo-kokeeseen.
Katso diat!
Katso Ylioppilastutkintolautakunnan sivut!
Uskonnon opetus
Lukiolaki:
Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi halutessaan osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät.
Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja opiskelijoita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton opiskelija voi osallistua myös sellaiseen koulutuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka opiskelijan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
========================================
Alla on esimerkkinä islam-uskonto, mutta sama pätee myös muihin uskontoihin, joissa opiskelija voi kuulua tai ei kuulu rekisteröityyn uskonnolliseen yhteisöön.
Esim. islamin opetusta tulee järjestää, jos saman koulutuksen järjestäjän lukioissa on yhteensä vähintään kolme johonkin Suomessa rekisteröityyn islamilaiseen yhdyskuntaan kuuluvaa opiskelijaa. Myös sellaiset muslimitaustaiset opiskelijat, jotka eivät kuulu Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, voivat omasta pyynnöstään osallistua lukion islamin opetukseen (ks. Lukiolaki 16 §), mikäli koulutuksen järjestäjä tarjoaa islamin opetusta. Lukio voi tarvittaessa pyytää opiskelijalta luotettavan selvityksen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä tai opiskelijan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan vastaavuudesta opetettavan uskonnon kanssa.
Se, voiko muslimitaustainen opiskelija olla osallistumatta mihinkään katsomusaineiden opetukseen lukiossa, riippuu siitä, kuuluuko hän johonkin Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.
a) Mikäli opiskelija kuuluu johonkin Suomessa rekisteröityyn islamilaiseen yhdyskuntaan, hänen kohdallaan katsomusaineiden vaihtoehdot ovat seuraavat:
- islamin opetus opiskelijan pyynnöstä, enemmistön uskonnon opetus opiskelijan ilmoituksella,
- elämänkatsomustiedon opetus opiskelijan pyynnöstä,
- opiskelija ei osallistu mihinkään katsomusaineiden opetukseen ja opiskelija osallistuu oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen.
- Mikäli opiskelija ei osallistu mihinkään koulun katsomusaineiden opetukseen eikä oman uskonnollisen yhdyskunnan opetukseen (josta osaamisen tunnustamisen kautta saisi kursseja/opintopisteitä), hän suorittaa muita lukio-opintoja siten, että opintojen vähimmäismäärä (75 kurssia/150 opintopistettä) täyttyy. Tätä vaihtoehtoa käytetään vain erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa.
b) Mikäli muslimitaustainen opiskelija ei kuulu mihinkään Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, hänen tulee lähtökohtaisesti osallistua lukion katsomusaineiden opetukseen. Tällöin hänen vaihtoehtonsa ovat:
- elämänkatsomustieto, enemmistön uskonnon opetus opiskelijan ilmoituksella tai
- lukion islamin opetus opiskelijan pyynnöstä. Uskontokuntaan kuulumaton opiskelija voi olla osallistumatta mihinkään edellä mainittuun vain tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjä ei tarjoa elämänkatsomustiedon opetusta.
Tarkemmin katsomusaineiden opetuksen järjestämisestä:
Katsomusaineiden opetuksen järjestäminen (OPH:n tukimateriaalitaulukko) https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/VALMIS_lukion_katsomusaineiden_opetuksen_vaihtoehdot_2.pdf
Opintojen keskeyttäminen
Oppivelvollisella on oikeus keskeyttää oppivelvollisuuden suorittaminen määräajaksi
- oppivelvollisuuden suorittamisen estävän pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi
- äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi (käytännössä vanhempainrahakausi)
- vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana
- oppivelvollisuuden suorittamisen estävän elämäntilanteeseen liittyvän muun painavan syyn vuoksi
- Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi, jos 1. kohdassa tarkoitettu este on luonteeltaan pysyvä.
Oppivelvollisuuden keskeyttämistä koskeva päätös tehdään aina oppivelvollisen tai hänen huoltajansa/laillisen edustajansa hakemuksesta
- Ennen päätöksen tekemistä tulee selvittää, onko oppivelvollisuuden suorittaminen 1. ja 4. kohdassa (sairaus/vamma, vaikea elämäntilanne) tarkoitetuissa tilanteissa mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla
- Keskeyttämisestä päättää koulutuksen järjestäjä tai asuinkunta, jos oppivelvollinen ei ole minkään opetuksen/koulutuksen järjestäjän opiskelija
Oppivelvollisuuslain säännös korvaa oppivelvollisten osalta säännökset opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämistä (LukioL 23 §, AKL 96 §)