Kävimme koulumme kanssa Vuojoen kartanolla 30 päivä syyskuuta 2019.



Ensin meidät otti vastaan mamselli-Ulla. Mamselli oli palvelusväen esimies 150 vuotta sitten.


Kävimme kouluhuoneessa, siellä oli kolme taulua. Eurajoesta, Raumasta ja Porista.


Siellä asui perhe, perheen isän nimi oli Lars Magnus Björkenheim. Hänellä oli 15 lasta. Kouluhuoneessa oli kattolamppu, jossa oli kaksipäinen kotka (venäjän tunnus).


Kävimme koulu huoneen jälkeen ruokasalissa. Siellä oli valeovi, sen takana oli tiiliseinä. Ruokasalissa oli myös peili joka oli kahdessa osassa, koska peilistä piti maksaa veroja ja jos halkaisi peilin veroja ei tullut. Ruokasalissa oli alkuperäisiä ikkunoita. Koska ruokasalissa oli ollut tulipalo, niin vain pari ikkunaa säästyi. Sitten kävimme huoneessa jossa naiset saivat seurustella. Huoneessa oli taulu jossa oli kartanonherran tytär Sofia. Naisten seurusteluhuoneessa oli myös kartanon alkuperäinen peili, ja kartanon alkuperäinen takka.


Näimme myös kartanon juhlasalin.



Kävimme ullakolla, jossa oli kellotaulu jonka numero neljä oli hassu (IV=IIII) Ullakolla oli outoja piippuja, koska kartanossa oli niin monta takkaa ja savupiipuistakin piti maksaa veroja. Oli paljon halvempaa kun piiput yhdistettiin.


Kävimme myös kellokoneisto huoneessa.


Seuravaaksi menimme ulos. Ja huomasimme että kaikki ikkunat eivät olleet oikeita ikkunoita, koska ikkunoistakin piti maksaa veroja niin tehtiin valeikkunoita. Siirryimme katsomaan herrasväen hevostallia. Herrasväen hevostallin vieressä oli Ojankaivaja-patsas (Emil Cederkreutz) kunnianosoituksena talonpojille. Sitten lähdimme kävelemään Orangeriaa kohti. Orangeriassa kasvatettiin kukkia, viikunoita ja ananaksia. Orangerian alla oli ollut kahdeksan lämmitys uunia, jotta multa saatiin lämpimäksi. Orangerian ulkopuolella kasvatetaan vielä nykyäänkin viinirypäleitä.