Uskonnon opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Uskonnon opiskelun sisällöt valitaan ja niitä opiskellaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Katsomuksellisena aineena, uskonnon tavoitteita ei voida kategorisesti jakaa erikseen eri sisältöalueille. Opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet kulkevat, eri painotuksia saaden, mukana jokaisessa sisältöalueessa.Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.

7-luokka

S2 Uskontojen maailma. Keskitytään aluksi uskonnon käsitteen määrittelyyn sekä uskonnottomuuden käsitteeseen. Vieraista uskonnoista käsitellään varhaiskantaisia uskontoja, jonka jälkeen keskitytään maailmanuskontoihin. Hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan uskonnot, Japanin uskonnot, juutalaisuus, kristinusko sekä Islam.

Koulukohtaisen tuntijaon puitteissa osa maailmanuskonnoista käsitellään kahdeksannella luokalla.

8-luokka

Kahdeksannen luokan uskonnon opetuksessa käsitellään maailmanuskonnot, joita ei käsitelty seitsemännellä luokalla.

S1 Suhde omaan uskontoon. Kristillisen kirkon kirkkohistoria, kirkon kehittyminen sekä eri kristilliset kirkot. Eri kirkkokuntien opilliset näkemykset, tavat sekä levinneisyys nykypäivänä. Kristillisperäiset uskonnolliset liikkeet.

9-luokka

Mikäli osa kahdeksannen luokan aihealueista jäi käsittelemättä, käsitellään ne yhdeksännen luokan uskonnon opetuksen alussa.

S3 Hyvä elämä. Raamatun keskeiset sisällöt sekä eri tavat tulkita Raamattua. Hyvän elämän perustana nähdään kristinuskon suhtautuminen eri eettisiin kysymyksiin kuten, sivistys, vaikuttaminen sekä ihmisoikeudet. Mahdollisuuksien mukaan vertaillaan kristinuskon näkemystä hyvästä elämästä muihin eettisiin näkemyksiin.

Kaikilla ikäluokilla mahdollisuuksien mukaan tutustutaan paikallisiin uskonnollisiin yhteisöihin.