Eurajoen paikallinen osuus

HISTORIA 7-8lk

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Eurajoella historian opetuksessa osallistutaan kunnan kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamiseen ja vieraillaan paikallisissa kohteissa suunnitelman mukaisesti. Oppilaita kannustetaan etsimään, keräämään ja tutkimaan omaan perheeseen ja sukuun liittyviä lähteitä, joita voidaan myös käyttää ja esitellä oppitunneilla. Paikallista näkökulmaa nostetaan esiin sopivien sisältöalueiden kohdalla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

SISÄLLÖT 7-8.lk

Valtakunnallinen

7. lk Eurajoki

8. lk Eurajoki

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

- Teollisen yhteiskunnan synty, kehitys ja tärkeimmät keksinnöt - Liikenneyhteyksien kehitys - Teollistumisen vaikutukset ihmisten arkielämään ja ympäristöön - Työhön ja työolosuhteisiin liittyvät epäkohdat ja niihin vaikuttaminen - Teollistumisen alku Suomessa

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

- Nationalismi, konservatismi, liberalismi, sosialismi

- Neuvostoliitto (teema)

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

- Kansallinen herääminen ja sen merkkihenkilöt sekä heidän vaikutuksensa ja tärkeimmät työnsä 1800-l. - Suomen taiteen kultakausi - Sortokaudet - Musiikki, kuvataide ja kirjallisuus sortokausien aikana

- Urheilu, taide, elokuva ja järjestökulttuuri itsenäistyneessä Suomessa - Suomen itsenäistyminen ja sisällissota jälkiselvittelyineen. Sisällissotaa käsiteltäessä painotetaan erityisesti paikallista näkökulmaa

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

- l maailmansota

- Suomi toisessa maailmansodassa. Internetin, haastattelujen ja mahdollisten alkuperäislähteiden avulla oppilas pyrkii selvittämään omien sukulaistensa vaiheita sotien aikana - Kylmä sota ja jaettu Saksa sen ilmentäjänä - Perehtyminen yhteen kylmän sodan kriisiin tai vaihtoehtoisesti kahden tai useamman kriisin vertaileva tutkinen. Kriisiä tarkastellaan myös siviilien näkökulmasta - Holokausti ja jokin lähihistorian kansanvaino, kuten Jugoslavian sisällissota

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

- Arkielämä sotien jälkeisenä aikana - Elinkeinorakenteen muutos, maaseudun autioituminen ja kaupungistuminen seurauksineen, siirtolaisuus Ruotsiin, hyvinvointiyhteiskunnan synty - Oppilaiden vanhempien lapsuus ja nuoruus (haastattelut, esineet, näyttelyn rakentaminen, filmin tekeminen tms)

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa

- Imperialismi

- Imperialismin vaikutukset nykypäivään - Euroopan yhdentymiskehitys 2. ms:n jälkeen - Neuvostoliiton hajoaminen ja kommunismin romahdus - Yhdysvallat ja Venäjä maailmanpolitiikassa kylmän sodan jälkeen - Kiinan nousu - Juutalaisvaltion synty ja lähi-idän konfliktit

Oppiaine tukee laaja-alaisten osaamisalueiden toteutumista tavoitteiden, keskeisten sisältöalueiden ja työtapojen osalta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä