1. Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset tekijät. ympäristötekijät
2. Happea tarvitseva reaktio, eliö tai solu.
3. Fotosynteesin lopputuote ja solujen tärkein energialähde.
4. Yhteyttäminen ilman valoa.
5. Eri tai samaan lajiin kuuluvien yksilöiden välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja rajallisia resursseja.
6. Kahden lajin välinen suhde, joka on toiselle hyödyllinen ja toiselle merkityksetön (ei haittaa).
7. Ekosysteemissä muita ravintonaan käyttävä eliö.
8. Populaation rajallinen kasvu, jonka kasvua rajoittaa kantokyvystä riippuva ympäristön vastus. kasvu
9. Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä ravintonsa tappamatta tätä.
10. Vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät toisistaan.
11. Ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteinen tuotanto, josta on vähennetty tuottajien oman kulutuksen (hengitys) osuus. perustuotanto
12. Tapahtuma, jossa kukin ravintoketjun lenkki kuluttaa ernegiaa omiin elintoimintoihinsa eli tämä energia ei siirry seuraavalle trofiatasolle.
13. Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy itse tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet.
14. Edullinen (paras mahdollinen) ympäristö eliön lisääntymiselle ja kasvulle. Sietoisuusalueen kohta, joka on eliön kannalta sopivin.
15. Eloperäinen, elollisesta luonnosta peräisin oleva. Esimerkiksi hiiltä sisältävä molekyyli.
16. Tuottajien sitoma energia tai biomassa. tuontanto
17. Laji, joka ensimmäisenä valtaa tyhjän alueen aloittaen sukkessiokehityksen. Esimerkiksi heinäkasvilaji hakkuuaukealla. laji
18. Samanaikaisesti tietyllä alueella elävien saman lajien yksilöiden muodostama kokonaisuus.
19. Ilmiö, jossa populaatio kutistuu väliaikaisesti pieneksi, jopa vain muutamaan yksilöön.
20. Kasvien tarvitsemat epäorgaaniset aineet, jotka ne ottavat juurilla veteen liuenneina.
21. Ravintoketjuista muodostuva kokonaisuus.
22. Ympäristötekijä, jota eliöt hyödyntävät ja josta eliöt kilpailevat, esim. ravinto.
23. Eläimen tai lauman elinpiiri tai pesimäalue.
24. Kahden lajin välinen suhde, jossa toinen laji käyttää toisen lajin eläviä yksilöitä ravintonaan.
25. Alueen eliöyhteisön, mm. lajikoostumuksen vähittäinen, ajallinen muuttuminen. Esimerkiksi muutos hakkuuaukesta ikimetsäksi.
26. Eliö, joka käyttää hyväkseen tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaaa.
27. Ravintoketjun tai -pyramidin taso, joka määräytyy ravinnonsaannin perusteella. Esimerkiksi 1. tason muodostavat tuottajat jne. taso
28. Laji, joka ei ole alueella alkuperäinen vaan ihmisen sinne siirtämä. laji
29. Populaation kasvua rajoittavien tekijöiden yhteisnimitys.
30. Elottoman ympäristötekijän vaihteluväli, jolla tietyn lajin yksilöt selviävät hengissä, kasvavat ja lisääntyvät.
31. Vaihtolämpöisten eläinten talvenviettotapa.
32. Alue, jota eläin puolustaa toisia saman lajin yksilöitä vastaan.
33. Populaation kasvua hidastavien tekijöiden yhteisnimitys. (kaksi sanaa erikseen kirjoittuna)
34. S-kirjaimen muotoinen populaation kasvua kuvaava malli.
35. Muodostuu samalla alueella elävien lajien populaatioista.
36. Jäkälässä sieni- ja leväosakas hyötyvät toisistaan. Mikä lajien välinen suhde on kyseessä?
37. Jos kilpailutilanteessa toisen lajin yksilöt muuttavat pois tai kuolevat sukupuuttoon, niin kyseessä on kilpailu.
38. Ihmisen mukana uusille alueille levinneet lajit saattavat syrjäyttää luonnonvaraisia alkuperäislajeja. Millä nimellä tällaista lajia kutsutaan?
39. Millä nimellä kutsutaan tietyn alueen kasvi- ja eläinlajiston ajallista vähittäistä muutosta.
40. Sukkession alkuvaiheen ensimmäiset lajit.
41. Eliöyhteisö + eloton luonto.
42. Ravintoketjun lenkki, joka muodostuu autotrofisista eliöistä.
43. Se ravinnosta saadun energian osuus, joka muuttuu eliön biomassaksi.
44. Ilmiö, kun osa ravinnon energiasta kuluu eliön omiin elintoimintoihin eikä siirry eliön biomassaan. (kaksi sanaa erikseen kirjoitettuina)
45. Tämän avulla kuvataan aineen ja energian siirtymistä eliöltä toiselle.
46. Sukkession päätepiste, jossa eliöyhteisössä on melko vakaa tasapainotila.
47. Eliön kyky säädellä elintoimintojaan ympäristöön nähden tarkoituksenmukaisella tavalla.
48. Eiökunta, johon kuuluvat eliöt ovat monisoluisia ja toisenvaraisia.
49. Putkilokasvien ryhmä, jotka lisääntyvät itiöistä.
50. Koppisiemenisten kasvien toinen nimitys.
51. Putkilokasveilla veden, ravinteiden ja yhteyttämistuotteiden kuljettamiseen erikoistunut kasvisolukko.
52. Sekovartisten itiökasvien ryhmä.
53. Pystyvät yhteyttämään, mutta eivät ole kasveja. Voivat olla yksi- tai monisoluisia.
54. Taloudellisesti merkittävä sieni, jonka avulla valmistetaan mm. leipää.
55. Vaikeasti luokiteltava aitotumaisista eliöistä koostuva kunta.
56. Esitumaisiin eliöihin kuuluva ryhmä bakteerien lisäksi.
57. Sinilevien biologisesti oikea nimitys.
58. Ilmiö, jossa esimerkiksi myrkytön kukkakärpänen muistuttaa väritykseltään ampiaista. Synonyymi on suojaava yhdennäköisyys
59. Vaistotoimintojen tutkimisessa käytetty luontaisen ärsykkeen jäljitelmä.
60. Mikä monimuotoisuuden taso? Esimerkiksi havumetsävyöhyke koostuu useista eri elinympäristöistä mm. soista, järvistä, pelloista ja lehtimetsistä. monimuotoisuus