Tutkimusaihe:

Ilmanlaadun seurannassa käytetään bioindikaattorina jäkäliä. Jäkälien määrän ja kunnon perusteella voidaan tehdä päätelmiä alueen ilman laadusta ja ilmansaasteista.

Tehtävänäsi on tutkia ilmanlaatua jäkäläkartoituksen avulla. Tutkimuksesta laaditaan kirjallinen tutkimusraportti.

Tutkimuskohteen ja puiden valinta

Valitse tutkimusalueiksi vähintään kaksi aluetta, joiden ilmanlaadussa oletat olevan eroja.

Tutkimusalueelta valitaan satunnaisesti tutkimuskohdepuiksi 5-8 isokokoista mäntyä. Mäntyjen ympärysmitan on oltava vähintään 20 cm. Puun pitää olla elävä ja 3 m korkeudelle oksaton. Merkitse alue ja puut kartalle (GPS-laite).

Mitä ja miten tutkitaan?

Puiden rungoilta lasketaan jäkälien peittävyys. Jäkälien peittävyyden arvioinnissa käytetään apuna pistematriisimenetelmää. Tee kahdelle yhteen liitetyille piirtoheitinkalvoille tasavälinen ruudukko kalvotussilla. Ruudukkoon tulee 100 viivojen leikkauspistettä. Kiinnitä ruudukko valitsemasi puun rungolle maalarinteipillä noin 150 cm korkeudelle. Huom! Valitse kaikista puista tutkittava ala samasta ilmansuunnasta. Laske ne leikkauspisteet, joiden kohdalla on jäkälää. Peittävyys ilmoitetaan %. Esimerkiksi jos jäkälää esiintyy kuudessa leikkauspisteessä, on jäkäläpeittävyys silloin 6 %. Kirjoita tulokset muistiin valmiiksi laaditulle tutkimuslomakkeelle.

Lisäksi arvioidaan jäkälälajien lukumäärä. Kiinnitä huomiota erikseen pensasmaisten (luppo) ja rungonmyötäisten jäkälälajien esiintymiseen. Ota kuva jokaisen männyn tutkittavasta jäkäläalasta. Näin voit myöhemmin määrittää jäkälälajeja.

Jäkälien määritysopas:

Valokki-nettikasvio (Jyväskylän yliopisto)

Metsiemme jäkäliä (UPM)

Selvitä vielä sormipaisukarvejäkälän (Hypogymnia physodes) vaurioluokka (1-4).

Vaurioasteluokitus arvioidaan seuraavasti:

I normaali: jäkälät terveitä tai lähes terveitä, haarovia ja nousevat ylös rungolta
II lievä vaurio: lievästi kitukasvuisia, lieviä värimuutoksia
III selvä vaurio: kitukasvuisia, keskeltä ryppyisiä ja vihertyneitä tai tummuneita
IV paha vaurio: pieniä, ryppyisiä ja vihertyneitä tai tummuneita
V kuollut tai puuttuu

Esimerkkitutkimus malliksi:

Turun seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2005-2006 (Jyväskylän Yliopisto)

Tuloksen käsittely, tulkinta ja johtopäätökset

Tee yhteenveto tuloksistasi. Laske mittaamistasi havainnoista keskiarvot. Tee tutkimuksestasi raportti, jossa on mukana kaikki tutkimuksen vaiheet tutkimushypoteesista johtopäätöksiin. Vertaa saamiasi tuloksia alueella mahdollisesti jo tehtyyn jäkäläkartoitukseen.

Pohdi:
Miksi jäkälät ovat hyviä ilmanlaadun ilmentäjiä?
Vastasiko tulokset tutkimuksellesi laadittua oletusta?
Jos tutkimiesi alueiden välillä oli eroja jäkälien määrässä ja kunnossa. Miksi?
Mitä virhelähteitä tutkimuksessasi on?