Samaa alkuperää olevan eliöryhmän erilaistumista useaksi uudeksi lajiksi tai alalajiksi sanotaan levittäytymiseksi. Tämä on mahdollista erityisesti, kun kantalaji leviää alueelle, jossa ei ole ekologiselta lokeroltaan samanlaisia lajeja eikä lajin runsastumista estäviä petoja.

Kantalajin yksilöt leviävät uuden alueen elinympäristöihin. Jos populaatio menestyy alueella, esimerkiksi sadan vuoden aikana voidaan havaita lajin erillispopulaation olevan sopeutunut uusiin olosuhteisiin niin rakenteeltaan kuin käyttäytymiseltään. Maantieteellisen seurauksena erillään olevat populaatiot voivatkin kehittyä valinnan seurauksena takia omaan suuntaansa. Pitkän ajan kuluessa voi eristyksissä oleva populaatio kehittyä omaksi alalajiksi tai lopulta omaksi .

Maantieteellisen eristyksen seurauksena tapahtunutta uuden lajin kehittymistä sanotaan lajiutumiseksi. Eristyksissä olevilla saarilla, esimerkiksi Galápagossaarilla, on tämän vuoksi kehittynyt lukuisia endeemisiä eli lajeja, joita ei esiinny missään muualla maailmassa. Kotoperäiset lajit ovat yleensä sukupuuton partaalla eli erittäin .