2. Euroopan ilmasto ja kasvillisuus

Ilmasto

Ilmastolla tarkoitetaan vuoden aikana olevia lämpötiloja ja sateita. Esimerkiksi päiväntasaajan tuntumassa ilmastoa voidaan kuvata seuraavasti: "Ympäri vuoden on kuumaa ja vettä sataa kaikkina kuukausina paljon".
 
Paikkakunnan ilmastoon vaikuttavat kolme tekijää: 
  • etäisyys päiväntasaajalta
  • merten läheisyys
  • paikkakunnan korkeus merenpinnasta

Miten paikkakunnan etäisyys päiväntasaajasta vaikuttaa ilmastoon?

gronlanti_shutterstock_66735808.jpg Mitä lähempänä pohjois- tai etelänapaa paikkakunta on, sitä viileämpää siellä on yleisesti. Erityisesti talvella on kylmä. Pohjoisin Eurooppa onkin kylmän ilmastovyöhykkeen alueella.
 
Grönlanti (kuvassa) sijaitsee kaukana päiväntasaajasta ja on lähes kokonaan mannerjäätikön peittämä.
 
 
 

Miten meren läheisyys vaikuttaa ilmastoon?

Lähempänä merta ilmasto on sateisempaa ja lauhempaa. Esimerkiksi Lontoossa sataa enemmän kuin Moskovassa. Lontoon kesä on viileämpi kuin Moskovassa. Talvi on taas Moskovassa paljon kylmempi kuin Lontoossa. Lontoossa sanotaan olevan meri-ilmasto ja Moskovassa mannerilmasto.
englanti_lontoo_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
venaja_moskova_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
 
Sateisen ja lauhkean meri-ilmaston selittävät merivirrat ja mereltä puhaltavat tuulet, jotka tuovat mereen varastoitunutta lämpöä ja kosteutta maalle. Koska Suomeen vaikuttavat sekä meri-ilmasto että mannerilmasto, Suomessa on väli-ilmasto. Erityisesti Itämeren rannikolla, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, meren vaikutuksen havaitsee sekä kesällä ja talvella. Toisaalta Itä-Suomessa mannerilmastolle tyypilliset pakkastalvet ja kesähelteet eivät ole kovin harvinaisia.
 
Välimerellä sataa vettä talvella mutta ei kesällä. Välimeren seudun ilmasto on talvisateiden ilmasto. Välimerellä on paljon lämpimämpää kuin muualla Euroopassa.
 
 
italia_sisilia_ilmastodiagrammi_alakoulu.pdf
 
 
 
 
 

Miten paikkakunnan korkeus merenpinnasta vaikuttaa ilmastoon?

kilimanjaro_shutterstock_8660845.jpgVuoren rinnettä kavutessa ylöspäin lämpötila laskee noin kuusi astetta kilometriä kohden. Niinpä päiväntasaajan vuoret voivat olla lumihuippuiset, vaikka alhaalla laaksossa on trooppisen kuuma.
 
Kilimanjaro-tulivuori sijaitsee päiväntasaajalla Afrikassa. Huipulla on lunta, sillä vuoren huippu on lähes kuuden kilometrin korkeudessa. Patikointi vuoren huipulle onkin huikaiseva kokemus trooppisesta lämmöstä lumiseen viileyteen. Ylhäällä vuoren huipulla ilma on niin ohutta, että kävelykin on raskasta. 

Lämpövyöhykkeet ja ilmastoalueet

Ilmastovyohykkeet-Eurooppa-pedaan.jpg Maapallo jaetaan lämpötilan mukaisesti neljään lämpövyöhykkeeseen: kuuma, lämmin, lauhkea ja kylmä vyöhyke. Näiden vyöhykkeiden rajat noudattavat leveyspiirejä eli rajat ovat päiväntasaajan suuntaisia. (Lämpövyöhykkeet opiskellaan tarkemmin Afrikka-osiossa)
 
Lämpövyöhykkeen sisällä sademäärät ja kuukausien väliset lämpötilat voivat vaihdella. Tästä syystä lämpövyöhykkeiden sisällä on erilaisia ilmastoalueita.
 
Lämmin vyöhyke ulottuu Välimeren alueelle, jossa on talvisateiden ilmasto.
Lauhkeassa vyöhykkeessä on kolme ilmastoaluetta: meri-ilmasto, väli-ilmasto ja mannerilmasto
Kylmässä vyöhykkeessä on kaikkialla maapallolla samanlainen ilmasto: kylmä ilmasto.
 
 

Euroopan kasvillisuus

Europan kasvillisuusvyöhykkeet 1.pdf Ilmasto selittää alueen kasvillisuutta. Jäämeren rannikon kylmässä ilmastossa puut eivät voi kasvaa, sillä maa on jäässä lähes ympäri vuoden. Jäämeren rannalla onkin tundraa, jossa kasvaa vain heiniä, varpuja, jäkäliä ja sammalia.
 
Suomen pohjoisimmassa Lapissa voi nähdä tundraa. Suurin osa Suomesta on havumetsää. Mänty ja kuusi ovat havumetsän yleisimmät puulajit. Ne kestävät kylmän ja pimeän talven. Koska neulaset ovat jo oksissa valmiina, havupuut voivat alkaa tuottaa itselleen ravintoa yhteyttämällä heti kun kevätaurinko vähänkin lämmittää niitä.
 
Havumetsävyöhyke jatkuu Pohjoismaista itään Venäjälle. Keski- ja Länsi-Eurooppa kuuluvat lehtimetsien alueeseen. Tosin suurin osa lehtimetsistä on muutettu pelloiksi. Itä-Euroopan mannerilmaston alueella on lämmin, vähäsateinen kesä. Puita ei kasva kuivuuden takia, joten kasvillisuus on pääosin heinää. Tätä kasvillisuutta kutsutaan aroksi. Lehtimetsien tavoin arot on muokattu pelloiksi.
 
Välimeren kuuma kesä vaatii kasveilta paksuja tai neulasmaisia lehtiä, jotka estävät veden haihtumisen. Välimerellä viihtyvätkin vain tietynlaiset kasvit. Kasvillisuusaluetta kutsutaan välimerenkasvillisuudeksi. Tyypillisiä kasveja ovat pinjamänty, katajaa muistuttava sypressi ja oliivipuu.