Pituus- ja leveyspiirit muodostavat kartalle verkon

Maailmankartan keskellä on vaakasuora päiväntasaajan viiva. Päiväntasaaja jakaa maailman pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään kesäkuussa, eteläisellä pallonpuoliskolla joulukuussa. Päiväntasaaja ja muut vaakasuorat viivat ovat leveyspiirejä. Esimerkiksi Helsinki sijaitsee 60 astetta pohjoista leveyttä (60° N).
 
Kartan pystysuuntaiset viivat ovat pituuspiirejä. Nolla-asteen pituuspiiri kulkee Britannian pääkaupungin Lontoon kautta. Vastakkaisella pallonpuoliskolla, Tyynellämerellä, on 180-asteen pituuspiiri, joka on myös päivämääräraja. Lontoosta itään päin on itäinen pallonpuolisko (jossa mm. Suomi sijaitsee) ja Lontoosta länteen on läntinen pallonpuolisko (mm. Yhdysvallat). Leveys- ja pituuspiirit muodostavat kartalle asteverkon eli koordinaatiston. Jokainen paikkakunta sijaitsee tietyllä leveyspiirillä ja tietyllä pituuspiirillä. Esimerkiksi Helsinkin leveyspiiri on 60° N ja pituuspiiri on 25° E eli itäistä pituutta.
 
maailmankartta_2.png
Maailmankartta. Punainen piste osoittaa Turkissa olevan Istanbulin sijainnin. Se on suunnilleen 40 astetta pohjoista leveyttä (40° N) ja 30 astetta itäistä pituutta (30° E).