Tehtävänä on pitää 3 - 7 minuutin pituinen informatiivinen puheenvuoro eli tietoisku joko yksin tai parin kanssa. Aiheen on oltava kieleen tai suomalaiseen kulttuuriin liittyvä. 
Silmitelkää Särmän kieliosiota sivuilta 269 - 302, kun mietitte kiinnostavaa aihetta.
Lukekaa myös kieliaiheisia kirjoituksia Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta. Siellä on kieliaiheisia blogeja. Kotuksen etusivulla on myös linkki Hiidenkivi-lehden verkkosivuille, joilla on kirjoituksia kielestä. Sivuilla on myös linkki Ison suomen kieliopin verkkoversioon
http://www.kotus.fi/index.phtml
Lue Särmästä s. 404 - 407 Kehity puhujana, Valmistaudu puheeseen huolellisesti s. 412 - 413 ja kurssivihkosta s. 68 - 69 (esitelty tietoiskun laatimisen vaiheet).
Linkki arviointilomakkeeseen: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiintymistaitojen-arviointilomake.pdf

Ehdotuksia: 
- suomen kielen kehityksen vaiheet pääpiirteittäin
- Mikael Agricola suomen kielen kehittäjänä
- Elias Lönroth sanaseppona eli sanaston luojana
- nuoret uuden sanaston luojana
- Suomen jonkin murteen esittely (voit pitää esim. puolustuspuheevuoron omalle murteellesi)
- länsi- ja itämurteiden keskeiset erot
- ruotsin kielen asema Suomessa
- viittomakieli
- nonverbaalinen kieli (esim. eroaako eri kulttuureittain)
- paikannimistön kehittyminen
- sukunimien historiaa
- virkakielen yleispiirteet
- kaksikielisyys
- puolikielisyys
- uudissanat
- lainasanat (ruotsin ja englannin vaikutus?)
- kirosanat
- sarjakuvien kieli
- jonkin lehden kieli (vrt. MV-lehti ja vaikka Suomen Kuvalehti)
- jonkin lähisukukielen esittely (esim. viro)
- jonkin vähemmistökielen esittely (romanikieli, saame)
- jonkin kielen katoaminen
- huumorin kieli
- esittele jokin erityiskieli (vaikka lääkärislangi tai rallikuskin kieli)
- vaikuttamisen kieli
- miten väreillä voi viestiä?
- flirttailun kieli
- miten kielellä pehmennetään todellisuutta (PC-kieli eli politically correct)
- miesten ja naisten kielelliset erot
- lapsen kielellinen kehitys
- sosiaalisen median kieli (esim. verkkokeskustelut, twiitit)
- sarjakuvien kieli (esim. Aku Ankka)
- otteluselostusten kieli
- lyriikan kieli
- rap-musiikin kielen piirteitä
- synonyymit ja kielikuvat (esim. humalassa olemiselle on lukuisia kielikuvia)
- meemit / emojit ilmiönä
- jokin nuorisokulttuurin osa-alue tai nuorisokulttuurin muuttuminen vuosikymmenten aikana
- voit myös esitellä jonkun merkittävän suomalaisen kulttuurihenkilön
- ym. ym. ym. Ehdota opettajalle omaa aihetta!

Puheenvuoron pikaohjeet:
* Kerää huolellisesti aineistoa esim. muhkeaksi miellekartaksi. 
* Rajaa ja selkiytä näkökulmaa, karsi pois turha. Mieti - mikä kiinnostaa juuri tätä porukkaa?
* Suunnittele selkeä rakenne: miten aloitat kiinnostavasti? miten jäsentelet asiat loogiseen järjestykseen (etenetkö ajassa vai asetatko vastakkain, luokitteletko, pohditko ongelmaa ratkaisuehdotuksineen?) Särmästä kannattaa kerrata perusrakenteet s. 356 - 359. Laadi rakenteesta itsellesi tukirunko, joka voi olla mukana tilanteesse muistilistana.
* Pidä huolta sidosteisuudesta eli siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa siirtymien avulla: seuraavaksi kerromme --, toisaalta --, tärkein syy on --.
* Satsaa kiinnostavaan lopetukseen.
* Kiinnittäkää sisällössä erityistä huomiota havainnollisuuteen: antakaa paljon esimerkkejä, kertokaa omista havainnoistanne, käyttäkää konkreettista kieltä. Voitte havainnolistaa myös ääni- tai kuvanäyttein, piirroksin ym.
Tehkää selkeä työnjako ja harjoitelkaa etukäteen.

Vielä täsmäohjeita:

1. Mieti kohderyhmää.

– Selvitä, mitä kuulijat tietävät aiheestasi ennestään. Mitä he odottavat tai tarvitsevat? On turha toistella asioita, jotka kaikki jo muutenkin tietävät.

 2. Suunnittele esityksesi sisältö ja näkökulma.

– Hanki riittävästi tietoa, jotta hallitset aiheesi.

– Pohdi painotuksia ja rajauksia: Mitä otat mukaan? Mitä et? Mihin asioihin keskityt erityisesti?

 3. Suunnittele esityksesi rakenne.

– Herätä heti alussa yleisön mielenkiinto. Kerro kuulijoille, miten jakamasi tieto hyödyttää heitä. Voit myös aloittaa vitsillä tai yllättävällä kysymyksellä.

– Jaa esitys osioihin. Ne voi otsikoida kysymysmuotoon: ”Hyvät kuulijat, esitykseni aiheena on Facebookin käyttö, ja jaan esitykseni kolmeen osaan:

1. Miksi kannattaa blogata?

2. Mitä huonoja puolia on bloggaamisessa?

3. Millainen on hyvä blogipostaus ja miksi?”

– Mieti myös, miten lopetat. Lopetus on esityksen tärkein osa, koska se jää parhaiten kuulijoiden mieleen. Esitätkö yhteenvedon vai aktivoitko kuulijoita toimintaan?

 4. Mieti, miten esität.

– Ota huomioon nonverbaalinen viestintäsi.

– Havainnollista esitystäsi: näytä kuvia ja videoita, esittele tilastoja, soita ääninäytteitä ja käytä esimerkkejä.

 5. Tee kuulijoistasi hyvä yleisö.

– Aktivoi kuulijoitasi äläkä anna heidän vaipua omiin ajatuksiin.

– Tee yleisölle kysymyksiä ja provosoi. Voit myös pyytää kuulijoitasi keskustelemaan vierustoverin kanssa hetken jostakin kysymyksestä.

 6. Harjoittele esityksesi.

– Opettele esityksesi niin hyvin, että sinun ei tarvitse tuijottaa muistiinpanojasi. Näin vapaudut katsekontaktiin yleisösi kanssa. Mitä paremmin on valmistautunut, sitä vapaampi on poikkeamaan suunnitelmasta

• Arviointiasteikko on välttävä - tyydyttävä - hyvä - hyvin hyvä - kiitettävä.

.