kpl 5. Väestö ja väestömuutokset.

• Käsiteet: väkilukuun vaikuttavat tekijätn (syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike), suuret ikäluokat, nettomaahanmuutto, väestöllinen huoltosuhde, taloudellinen huoltouhde. 
• Keskeistä: mitkä haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen? Miten ja miksi syntyvyys on alentunut? Mitä tarkoittavat väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde - mitkä ovat niiden keskeiset erot? Miten näiden mittareiden tietoja hyödynnetään yhteiskunnan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa? Miten väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta pystyttäisiin parantamaan - erittele keinoja.
  • Esim. lapsiperheiden palveluita (lapsilisät, äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa, neuvola, päivähoito, koulut), ikäihmisten tukia ja palveluita (eläkkeet, asumislisä, kotihoitopalvelut, palveluasuminen, sote-palvelut)
  • Taloudellisen huoltosuhteen parantaminen: hidas (syntyvyyden nousu), nopea (nuorten ja työikäisten maahanmuutto)

kpl 6. Muuttoliike

• Käsitteet: muuttoliike, kasvukeskus, taantuva taajama, kaupungistuminen, muuttotappioalue, muuttovoittoalue, aluepolitiikka, kasvukeskus, väestöennuste.
• Keskeistä: Maaltamuuton syitä ja seurauksia? Miten maansisäinen muuttoliike muokkaa suomalaista yhteiskuntaa ja miten siihen pyritään varautumaan (vertaile muuttotappioaluetta ja muuttovoittoaluetta)? Muuttoliikkeen työntävät ja vetävät tekijät?
  • maaseudun positiivisia puolia: luonto, puhdas ilma, tila, kiireettömyys, vapaus, maa- ja metsätalouden ammatit sekä etätyö, monipaikkainen asuminen.
  • muuttotappioalueet ongelmia: väestörakenne vinoutunut (nuoria, työikäisiä vähemmän; ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa), verotulojen lasku ja kuntien talousvaikeudet, yritysten toimintaedellytykset heikkenevät -> yrityksiä lopettaa ja palvelurakenne yksipuolistuu. Valtio on vähentänyt valtionosuuksien määrää. Maahanmuttoa vähemmän muuttotappioalueille. Itäinen Suomi, Kainuu.
  • kaupungin positiivisia puolia: väestörakenne muuttovoittoalueilla nuorempi (opiskelijat, työikäiset, lapsiperheet); verotuloja, yrityksiä, työikäisiä ja työpaikkoja enemmän; julkisen sektorin rahoitus vahvempi, yksityisiä yrityksiä enemmän ja monipuolisemmin. Maahanmuutto kohdentuu muuttovoittoalueille. Suurimpia muuttovoittoalueita: pk-seutu + maakuntakeskukset/yliopistokaupungit: Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Oulu, Turku.
  • kaupungit haasteita: ruuhkat, kiire, stressi, luonto kauempana, kalliimpi asuminen ja monet elinkustannukset. Uusien palvelujen tarve lisää kustannuksia.

7. Muuttoliike Suomeen ja suomesta. Suomen monikulttuuristuminen

• Käsitteet: Suomen kansalainen, ulkomaalainen, ulkomaalaisväestö, maahanmuuttaja, siirtolainen, työperäinen maahanmuutto, globalisaatio, EU-kansalainen, humanitaarinen maahanmuutto, pakolainen, turvapaikanhakija, kiintiöpakolainen, Dublin-menettely, perheenyhdistäminen, pakolaiskriisi, kotouttaminen, työperäinen maahanmuutto.

• Suomeen muuton pääsyyt: työ, perhesyyt, opinnot ja humanitaarinen maahanmuutto (kiintiöpakolainen, turvapaikanhakija)

• Keskeistä: millä argumenteilla maahanmuuttoa puolustetaan - vastustetaan. Millaisin toimin maahanmuuttajia pyritään kotouttamaan ja miksi maahanmuutto on tärkeää Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta?
  • esim. Suomen väestönkasvu tapahtuu tällä hetkellä ainoastaan nettomaahanmuuton kautta -> työikäisiä muuttajia. Taloudellinen huoltosuhde korjaantuu nopeimmin, jos kotouttaminen ja työllistyminen onnistuvat.
  • Elintasosta joudutaan tinkimään, jos maahanmuuton kautta ei saada lisää työvoimaa, yrittäjyyttä, veronmaksajia ja hyvinvointia.
  • Hyvinvointivaltion rahoituspohjan haasteet ovat tällä hetkellä isot. 
  • maahanmuuttoon liittyy isoja haasteita kotouttamisen ja yhteiskuntaan integroimisen kannalta, asenteet maahanmuuttajia kohtaan.