RISTIRETKET

Keski ajalla eurooppalaiset uskoivat kristinuskoon. Heidän mielestään kaikki muut uskonnot olivat vääriä. Islamin uskoiset (arabit) hyväksyivät eurooppalaisten pyhäin vaelluksen jonka kristin uskoiset tekivät. pyhinvaelluksen kohde oli palestiina mitä hallitsi arabit. Kauppamiehet tekivät tuloja pyhinvaeltajista. 1000-luvun alussa turkkilaiset valloittivat alueen. He pitivät eurooppalaisia vääräuskoisina.

SOTA ALKAA

Turkkiaiset hyökkäsivät itä-roomaan bysantin alueelle. alueen keisari pyysi apua länsi-euroopalta ja paavilta. Paavi Urbanus II julisti ensimmäiset ristiretkeläisiet sotaretkelle.
Ristiretkeläisillä oli puvun rinnassa punainen risti joka oli kristinuskon symboli. Sotaretkiä kutsuttiin ristiretkiksi ja ritareita kutsuttiin ristiritareiksi. Joukot matkasivat sotimaan Jerusalemiin. Harvat selvisivät jerusalemiin asti. Ristiretkeläiset piirittivät jerusalemin vuonna 1099. Neljän viikon piirityksen jäkeen armeja pääsi murtautumaan jerusalemiin. Ristiretkeläiset tappoivat ja teurastivat
siellä asuneet juutalaiset ja muslimit. sotaa kutsuttiin pyhäksisodaksi.


PYHÄ SOTA

kaikki tahtoivat pyhään sotaan. jotkut halusivat sotaan uskonnon vuoksi.
Jotkut aateliset läänityksien takia. jotkut halusivat seikkailla ja muista syistä.


Kun jerusalemin valloitus oli ohi ristikunta suojeli ympäröivää maata.
Siitä perustui kristittyjen kuningaskunta.
Kristityt rakensivat temppeleitä, sairaaloja ja kirkkoja.
He oppivat muslimeilta paljon asioita kulttuuriin ja moneen muuhun asiaan liittyen

Ruhtinas saladin yhdisti islamin uskoiset noin sadan vuoden rauhan jälkeen ja valloitti/hääti kristityt pois palestiinan alueelta.

Myöhemmin ristiretkiä tehtiin euroopan reuna-alueille kuten suomeen. tarkoituksena oli levittää kristinuskoa.