Historia
Viikon 20 tehtävät
1. Ennen ensimmäisen maailmansodan alkua Saksa, Itävalta-Unkari ja Italia muodostivat kolmiliiton. Ranska ja Venäjä taas kaksiliiton, johon myöhemmin liittyi myös Iso-Britannia.
Itävalta-Unkari ja Venäjä halusivat kasvattaa valtaansa Balkanilla, koska alueen merkittävin valtio Osmanien valtakunta oli heikentynyt. Venäjä tuki Serbiaa, jota venäläiset pitivät sukulaiskansanaan. Itävalta-Unkarin hallitsemilla alueilla asui serbejä, joiden asuinalueita vaadittiin liitettäväksi Serbiaan.
Kesäkuussa 1914 Itävalta-Unkarin armeija piti sotaharjoituksia Serbian naapurimaassa Bosniassa. Itävalta-Unkarin kruununperillinen Frans Ferdinand oli seuraamassa harjoituksia. autosaattue kuljetti hänet ja hänen puolisonsa Sarajevon kaupungin halki, kun serbialaiseen salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip hyökkäsi ja murhasi keisarillisen kruununperijän ja hänen puolisonsa.
Niin ni tolleen ne liitty toisiinsa :)
2. Koska hiilikaivosten ja tehtaiden työläisille kuin virkamiehillekkin sota näytti mukavalta vaihtelulta arjen yksitoikkoisuuteen.
3. Liikkuvaa hyökkäyssotaa kutsuttiin asemasodaksi, jossa rintamalinjat eivät juurikaan siirtyneet. Samoin tapahtui itärintamallakin.
4. Koska ihmisiä loukkaantui ja kuoli ja se ei ollutkaan mikään pikkusota ja se oli varmasti raskaampaa mitä oltiin kuviteltu.
5. Käyttöön otettiin pommeja ja teollisesti tehokkaita aseita otettiin käyttöön.
Itävalta-Unkari ja Venäjä halusivat kasvattaa valtaansa Balkanilla, koska alueen merkittävin valtio Osmanien valtakunta oli heikentynyt. Venäjä tuki Serbiaa, jota venäläiset pitivät sukulaiskansanaan. Itävalta-Unkarin hallitsemilla alueilla asui serbejä, joiden asuinalueita vaadittiin liitettäväksi Serbiaan.
Kesäkuussa 1914 Itävalta-Unkarin armeija piti sotaharjoituksia Serbian naapurimaassa Bosniassa. Itävalta-Unkarin kruununperillinen Frans Ferdinand oli seuraamassa harjoituksia. autosaattue kuljetti hänet ja hänen puolisonsa Sarajevon kaupungin halki, kun serbialaiseen salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip hyökkäsi ja murhasi keisarillisen kruununperijän ja hänen puolisonsa.
Niin ni tolleen ne liitty toisiinsa :)
2. Koska hiilikaivosten ja tehtaiden työläisille kuin virkamiehillekkin sota näytti mukavalta vaihtelulta arjen yksitoikkoisuuteen.
3. Liikkuvaa hyökkäyssotaa kutsuttiin asemasodaksi, jossa rintamalinjat eivät juurikaan siirtyneet. Samoin tapahtui itärintamallakin.
4. Koska ihmisiä loukkaantui ja kuoli ja se ei ollutkaan mikään pikkusota ja se oli varmasti raskaampaa mitä oltiin kuviteltu.
5. Käyttöön otettiin pommeja ja teollisesti tehokkaita aseita otettiin käyttöön.
Viikon 19 tehtävät
1. Militarimsi eli ajattelutapa, jonka mukkaan väkivallan käyttö on hyvä keino ristiriitojen ratkaisemiseksi. Militarismin vastakohta on se ajattelutapa, mikä vastustaa väkivallan käyttöä.
2. Euroopan suurvallat Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Itävalta-Unkari ja Saksa kilpailivat sotilasmahdissa.
3. Kap-Kairo suunnitelman tavoitteena oli rakentaa rautatie Afrikan läpi. Suunnitelman toteutus ei onnistunut, koska Saksa valloitti Tanganjikan eli nykyisen Tansanian mannerosat, jotka yhdessä Ruandan ja Burundin kanssa muodostivat Saksan Itä-Afrikan.
2. Euroopan suurvallat Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Itävalta-Unkari ja Saksa kilpailivat sotilasmahdissa.
3. Kap-Kairo suunnitelman tavoitteena oli rakentaa rautatie Afrikan läpi. Suunnitelman toteutus ei onnistunut, koska Saksa valloitti Tanganjikan eli nykyisen Tansanian mannerosat, jotka yhdessä Ruandan ja Burundin kanssa muodostivat Saksan Itä-Afrikan.
Viikon 18 tehtävät
1a) Pasifismi tarkoitti rauhanaatetta, joka vaikutti ihmisen ajatteluun.
1b) Englannissa suffrageteiksi kutsuttii niitä, jotka vaativat naisille äänioikeutta.
2. Sähkö luonnonilmiönä oli tunnettu jo kauan, mutta 1800-luvun loppupuolella sitä opittiin hyödyntämään monella tavalla.
3. Ihmiset olivat fikusmpia ja keksi tietenkin enemmän asioita, joten lääketiedekin kehittyi.
4. Aiempaa tehokkaammat voimalat mahdollistivat höyrykoneiden korvaamisen sähkömoottoreilla teollisuudessa. Näin teollisuuslaitokset toimivat ongelmitta.
1b) Englannissa suffrageteiksi kutsuttii niitä, jotka vaativat naisille äänioikeutta.
2. Sähkö luonnonilmiönä oli tunnettu jo kauan, mutta 1800-luvun loppupuolella sitä opittiin hyödyntämään monella tavalla.
3. Ihmiset olivat fikusmpia ja keksi tietenkin enemmän asioita, joten lääketiedekin kehittyi.
4. Aiempaa tehokkaammat voimalat mahdollistivat höyrykoneiden korvaamisen sähkömoottoreilla teollisuudessa. Näin teollisuuslaitokset toimivat ongelmitta.
Viikon 17 tehtävät
1. Toisen sortokauden tärkein toimenpide oli vuonna 1912 säädetty yhdenvertaisuuslaki, sen myötä venäläiset virkamiehet pystyivät työskentelemään Suomessa.
2. Koska Nikolai II oli toisen sortokauden aikana hajoittanut monta kertaa eduskunnan, ja siksi eduskunta työ oli katkonaista ja todellinen työ siirtyi paljotin virkamiehille, joista suurin osa oli sitäpaitsi Venäläisiä.
3. Suomella oli yhteensä 5 mitallia ja Venäjällä 3.
4. Suomella oli 26 mitallia ja Venäjällä 5
5.-En tiiä
6. Miehet jotka lähtivät Suomesta sotilaskoulutukseen Saksaan, niin niitä kutsuttiin jääkäreiksi. Heistä muodostettiin yhtenäinen sotilasosasto, joka osallistui Saksan armeijan riveissä taisteluihin Venäjää vastaan.
2. Koska Nikolai II oli toisen sortokauden aikana hajoittanut monta kertaa eduskunnan, ja siksi eduskunta työ oli katkonaista ja todellinen työ siirtyi paljotin virkamiehille, joista suurin osa oli sitäpaitsi Venäläisiä.
3. Suomella oli yhteensä 5 mitallia ja Venäjällä 3.
4. Suomella oli 26 mitallia ja Venäjällä 5
5.-En tiiä
6. Miehet jotka lähtivät Suomesta sotilaskoulutukseen Saksaan, niin niitä kutsuttiin jääkäreiksi. Heistä muodostettiin yhtenäinen sotilasosasto, joka osallistui Saksan armeijan riveissä taisteluihin Venäjää vastaan.
Viikon 16 tehtävät
1) Mikä sääty oli a) suurin ja b) vaikutusvaltaisin?
=a) Suurin sääty oli talonpojta ja b) Vaikutusvaltaisin sääty oli aatelisääty.
2) Katso kuvaa sivulta 128 ja päättele kuvan avulla: Keillä ei ollut mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon säätyvaltiopäivillä?
= Maaseutujen ja kaupunkien köyhät ihmiset.
3) Mitä tarkoittivat termit: a) Eduskuntauudistus b) Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
= a) Kun Nikolai II oli määrännyt Suomeen eduskuntauudistuksen vuonna 1906, niin uudistuksen myötä yksi Euroopan vanhanaikaisimmista valtiopäivästä muuttui yhdeksi maailma uudenaikaisemmista. b) Eduskuntauudistuksessa Suomeen tuli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleinen tarkoitti, että kaikki täysi-ikäiset eli 24 vuotta täyttäneet saisivat äänioikeuden ja yhtäläinen tarkoitti että jokaisella ääniä olisi antaa vai yksi.
4) Miksi Suomen eduskuntauudistus oli ainutlaatuinen koko maailmassa? (Vertaa oppikirjan kuvia s. 128 ja s. 130 ja päättele!)
= Koska s. 130 kuvassa oltiin valittu eduskuntaan myös naisia, ja äänioikeus oli kaikilla täysi-ikäisillä.
=a) Suurin sääty oli talonpojta ja b) Vaikutusvaltaisin sääty oli aatelisääty.
2) Katso kuvaa sivulta 128 ja päättele kuvan avulla: Keillä ei ollut mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon säätyvaltiopäivillä?
= Maaseutujen ja kaupunkien köyhät ihmiset.
3) Mitä tarkoittivat termit: a) Eduskuntauudistus b) Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
= a) Kun Nikolai II oli määrännyt Suomeen eduskuntauudistuksen vuonna 1906, niin uudistuksen myötä yksi Euroopan vanhanaikaisimmista valtiopäivästä muuttui yhdeksi maailma uudenaikaisemmista. b) Eduskuntauudistuksessa Suomeen tuli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleinen tarkoitti, että kaikki täysi-ikäiset eli 24 vuotta täyttäneet saisivat äänioikeuden ja yhtäläinen tarkoitti että jokaisella ääniä olisi antaa vai yksi.
4) Miksi Suomen eduskuntauudistus oli ainutlaatuinen koko maailmassa? (Vertaa oppikirjan kuvia s. 128 ja s. 130 ja päättele!)
= Koska s. 130 kuvassa oltiin valittu eduskuntaan myös naisia, ja äänioikeus oli kaikilla täysi-ikäisillä.
Viikon 15 etätehtävät
Tehtävät
2a) Myöntyvyyslinjalaiset suhtautuivat venäläistoimiin siten, että tehtyihin muutoksiin piti suostua.
2b) Perustuslailliset suhtautuivat venäläistoimiin taas siten, että uusia määräyksiä ei tule noudattaa.
2c) Aktivistit olivat sitä mieltä, että Suomen asiaa voitiin ajaa tarpeen vaatiessa vaikka väkivalloin.
2. Venäjän yllättävä tappo sodassa Japanille vuonna 1905 todisti karulla tavalla Venäjän valtion heikkoudet.
3. Siinä kirjan kuvassa se kaksipäinen haukka yritti viedä sitä kirjaa, ja siinä toisessa maalauksessa se lintu lenti vain pois.
Se aurinko nousee idästä.
Se aurinko näytti samalle kuin siinä Japanin sotalipussa, mutta vain erinväriset.
En tiiä miks se ei enää yritä saada sitä kirjaa, mutta se kotka lähti sinne itään tai siis sinne mistä se aurinko nousee.
4. Koska aseilla taistelusta ei olisi seurannut mitään hyvää.
2a) Myöntyvyyslinjalaiset suhtautuivat venäläistoimiin siten, että tehtyihin muutoksiin piti suostua.
2b) Perustuslailliset suhtautuivat venäläistoimiin taas siten, että uusia määräyksiä ei tule noudattaa.
2c) Aktivistit olivat sitä mieltä, että Suomen asiaa voitiin ajaa tarpeen vaatiessa vaikka väkivalloin.
2. Venäjän yllättävä tappo sodassa Japanille vuonna 1905 todisti karulla tavalla Venäjän valtion heikkoudet.
3. Siinä kirjan kuvassa se kaksipäinen haukka yritti viedä sitä kirjaa, ja siinä toisessa maalauksessa se lintu lenti vain pois.
Se aurinko nousee idästä.
Se aurinko näytti samalle kuin siinä Japanin sotalipussa, mutta vain erinväriset.
En tiiä miks se ei enää yritä saada sitä kirjaa, mutta se kotka lähti sinne itään tai siis sinne mistä se aurinko nousee.
4. Koska aseilla taistelusta ei olisi seurannut mitään hyvää.
Viikon 14 tehtävät
Tehtävät:
1. Kun suomalaiset eivät suostuneet Bobrikovin vaatimukseen, keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestin vuonna 1899. Sen mukaan suomen lakeja voitiin säätää myös Venäjällä.
2. Suuressa adressissa keisaria pyydettiin palauttamaan Suomelle takaisin sen vanhat oikeudet.
3. Bobrikov murhattiin.
4a) Jäntskä fiilis
4b) Koska se kaksipäinen kotka oli venäläinen ja se tappeli siinä jostain kirjasta kun se tyttö oli suomen neito.
1. Kun suomalaiset eivät suostuneet Bobrikovin vaatimukseen, keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestin vuonna 1899. Sen mukaan suomen lakeja voitiin säätää myös Venäjällä.
2. Suuressa adressissa keisaria pyydettiin palauttamaan Suomelle takaisin sen vanhat oikeudet.
3. Bobrikov murhattiin.
4a) Jäntskä fiilis
4b) Koska se kaksipäinen kotka oli venäläinen ja se tappeli siinä jostain kirjasta kun se tyttö oli suomen neito.
Viikon 13 tehtävät
Tehtävät:
1a) Keisarit olivat yksinvaltiaita. He päättivät kaikesta, eikä heidän päätöksistään voinut valittaa.
1b) Tappiollinen sota Japania vastaan, tavallisen kansan köyhyys ja halu lisätä demokratiaa Venäjällä aiheutti vuoden 1905 alussa mielenosoituksia Pietarissa.
2) Puola ja Suomi suhtautui Venäjään eri tavoin koska Puola oli noussut jo kolmesti 1800-luvulla kapinaan Venäjää vastaan, mutta Suomi ei koska Suomlaiset halusivat olla varovaisia ettei he suututtaisivat Vanäjää.
3) Nikolai Bobrikovin oli Suomen kenraalikuvernööri. Hän suhtautui suomalaisiin siten, että hän halusi saada Suomen osaksi Venäjää.
1a) Keisarit olivat yksinvaltiaita. He päättivät kaikesta, eikä heidän päätöksistään voinut valittaa.
1b) Tappiollinen sota Japania vastaan, tavallisen kansan köyhyys ja halu lisätä demokratiaa Venäjällä aiheutti vuoden 1905 alussa mielenosoituksia Pietarissa.
2) Puola ja Suomi suhtautui Venäjään eri tavoin koska Puola oli noussut jo kolmesti 1800-luvulla kapinaan Venäjää vastaan, mutta Suomi ei koska Suomlaiset halusivat olla varovaisia ettei he suututtaisivat Vanäjää.
3) Nikolai Bobrikovin oli Suomen kenraalikuvernööri. Hän suhtautui suomalaisiin siten, että hän halusi saada Suomen osaksi Venäjää.
Viikon 12 tehtävät
1. YouTube video liittyi Japanin ja Venäjän väliseen sotaan eli Boksarisotaan.
2. Japanin keisari vuosina 1904-05 oli Yoshihito.
2. Japanin keisari vuosina 1904-05 oli Yoshihito.