Oulu
Oulun nähtävyydet
Ei ole sattumaa, että Oulussa on Sara Wacklinin muistoreliefi ja Palovahti-niminen veistos. Julkiset taideteokset ylläpitävät kaupungille merkittävien henkilöiden ja tapahtumien muistoa.
Koiteli
Koitelinkoski on kaunis kohde Oulun seudulla vieraileville luontoa arvostaville matkailijoille sekä paikallisille päiväkävijöille.
Rokua
Rokuan matkailualue sekä hyvinvointi- ja kokoushotelli Rokua health&spa sijaitsee Rokua Geoparkin sydämessä ja Rokuan Kansallispuiston tuntumassa. Rokuan alue on kauttaaltaan upean jäkälämaton, mäntymetsän ja pienien järvien ympäröimä.
Perämäen kansallispuisto
Perämeren kansallispuisto avaa maisemansa vain merenkävijöille, sillä alueelle pääsee ainoastaan veneellä. Pohjanlahden perukoilla sijaitseva kansallispuisto esittelee merestä kohoavan maan erityispiirteitä, ranta-alueilla pesiviä merilintuja sekä pohjoisen saaristoluontoa.
Valaistuksen tie
Valaistuksen tie on Oulun Raksilassa sijaitseva kuvanveistäjä Laila Pullisen ympäristötaideteos, joka valmistui vuonna 1986. Teos muodostuu pronssiin valetusta abstraktista veistoksesta, jota ympäröi muotoiltu nurmikkokumpare. Veistos on opetusneuvos Yrjö Kallisen (1886–1976) muistomerkki.[1]
Taideteos sijaitsee Raksilan urheilukeskuksen kupeessa Pikkukankaan mäellä. Paikalla sijaitsi aiemmin mäkihyppytorni, joka purettiin 1970-luvulla.
Frans Mikael Franzénin patsas
Runoilijapiispa Frans Mikael Franzénin patsas Franzénin puistossa on Oulun vanhin julkinen ulkoveistos. Patsaan teki uusklassiseen tyyliin kuvanveistäjä Erland Stenberg Pariisissa talvella 1878–1879. Jalustan valmisti kuvanveistäjä Robert Stigell Helsingissä. Veistos paljastettiin juhlallisesti Kirkkotorilla Oulun tuomiokirkon vieressä 30. kesäkuuta 1881.
Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus
Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus on Oulun Kaukovainion kaupunginosassa Oulun seudun ammattiopiston edessä sijaitseva julkinen ulkoveistos. Mitoiltaan 290 cm × 235 cm × 160 cm oleva valettu pronssiveistos on kuvanveistäjä Ari Kochin (s. 1956) Oulun ammattikoulun uusien tilojen käyttöönottojuhlaan vuodeksi 1987 valmistunut veistos.
Teosta kaavailtiin jo vuoden 1983 aikana Oulun ammattikoulun 20-vuotisjuhlaan vuodeksi 1984, mutta sopimus veistoksen tilaamisesta tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1986.
Oulun taidemuseon kuvauksen mukaan veistosta luonnehtivat tilaan suuntautuneisuus, rytmikkyys ja muotojen moniulotteisuus.
Tuirasta Ruijan rannoille
uirasta Ruijan rannoille on Oulun Tuiran kaupunginosassa Oulujoen suistossa Merikosken rantatöyräällä Koskitien ja Tervaporvarin siltojen risteyksessä sijaitseva julkinen ulkoveistos. Mitoiltaan 340 x 340 x 250 cm oleva valettu pronssiveistos on Ari Kochin veistämä kirjailija ja professori Samuli Paulaharjun muistomerkki.
Aloitteen veistoshankkeen käynnistämiseksi teki Oulu-seura vuonna 1990. Alun perin muistomerkin paljastusajankohtaa kaavailtiin vuodeksi 1994, jolloin Paulaharjun kuolemasta oli kulunut 50 vuotta, mutta myöhemmin se siirrettiin vuoteen 1995, kun Paulaharjun syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Teos paljastettiin Oulun päivien yhteydessä 2. syyskuuta 1995. Mieskuoro huutajat esiintyi veistoksen julkistamistilaisuudessa. Veistoksen ilmiasu symboloi matkantekoa ja uteliaisuutta. Kohteensa lisäksi veistos kertoo tekijän mukaan myös tekoajasta, tekijästä ja ympäristöstä. Veistoksella ei ole jalusta.
TORIPOLIISI:
- Toripoliisi sijaitsee Oulun torilla.
- Sen on tehnyt Kaarlo Mikkonen vuonna 1987.
- Sen mitat ovat 220x150x112cm.
- Nimen se on saanut 1934-1979 kolmesta toripoiisista.
- Patsas paljastettii vuonna 1987.
OULUN TUOMIOKIRKKO:
-Kirkko on Oulun hiippakunnan tuoomiokirkko ja Oulun tuomiokirrkoseurakunnan kirkko.
- Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832.
- Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun paloosa vuonna 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta.
- Se sijaitsee Kirkonkatu 3a, Oulu.
- Istumis paikkoja on 1540.
SIIVET (PATSAS)
- Tekijä on Martti Tarvainen.
- Patsas on valmistettu vuonna 1965.
- Sijainti on Karjasilta.
- Mitat ovat 150x200x295, 150x203x277 ja 150x98x246cm.
KAUPUNGINOJAN PUISTOVYÖHYKE
Plaanaojan (oululaisittain Laanaoja) eli Kaupunginojan puistovyöhyke halkaisee diagonaalisesti Oulunkeskustan ruutukaava-alueen. Puistovyöhyke sai nykyisen muotonsa C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströminlaatimassa asemakaavassa. Kaava laadittiin vain kaksi vuotta Oulun palon 1822 jälkeen. Ojanvarresta haluttiin suoja-alue tulipaloja vastaan. Rakennetuiksi puistoiksi alueita alettiin muuttaa vasta 1860-luvulla, siihen asti alueet olivat lähinnä heinäpeltoina eli plaaneina, joilta kaupunki myi huutokaupalla heinän kaupunkilaisi.
FUTURA
Futura – Tuntematon on Martti Aihan vuonna 1986 valama valkobetoninen veistos. Veistoksen mitat ovat 363 cm × 290 cm × 112 cm.
Futura – Tuntematon oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1986 Helsingin Juhlaviikkojen ja Helsingin taiteilijaseuran järjestämässä ympäristötaidetapahtumassa ”Concrere, Experimental Environment”, johon näyttelytoimikunta oli kutsunut viisi ulkomaalaista ja viisi suomalaista taiteilijaa. Taiteilijoille oli arvottu teospaikat eri puolita Helsingin kantakaupunkia. Betoniteollisuus toimi tapahtuman sponsorina, ja siksi teokset oli toteutettava betonista. Martti Aiha sai arvonnassa Rautatieaseman jaHotelli Vaakunan välisen liikennekolmion. Martti Aiha luonnehti Taide-lehdessä 6/1986 tähän paikkaan toteuttamaansa teosta seuraavasti:
”Alue on Helsingin perusrytmin ehkä keskeisin paikka. Liikenne, ihmisten kävely, valot, äänet, vuorokauden aikoihin sitoutunutta tietoista ja tiedostamatonta liikettä. Veistos on koottu tästä liikkeen ja rytmin perusmassasta ja on saanut nimensä: Futura – Tuntematon
KEVÄTMYRSKYÄ
nimi Kevätmyrskyä tekijä Tauno Seppänen valmistumisvuosi 1971 taiteenlaji veistos korkeus 255 cm leveys 155 cm syvyys 300 cm sijainti Karjasilta Kevätmyrskyä on Oulun Karjasillan kaupunginosassa Pohjankartanonedessä Yrjö Kallisen puistossa sijaitseva julkinen ulkoveistos.[1]Veistoksesta järjestiin vuonna 1967 kilpailu, jonka voitti vaalalaisenkuvanveistäjä Tauno Seppäsen (1918–1998) ehdotus. Veistoksen tekeminen mahdollisti taiteilijan työnsä ohella muurarina, karjanhoitajana ja maanviljelijänä työskennelleen Seppäsen siirtymisen kokopäivätoimiseksi kuvanveistäjäksi.[1]
Mitoiltaan 255 x 155 x 300 senttimetriä oleva pronssista valettu veistos paljastettiin vuonna 1971.[1]
paikkakuntaOulu
JÄÄLI (HAUTAUSMAA)
Tyyppi hautausmaa Sijainti Jäälinkylä, Oulu Koordinaatit Pinta-ala 2,5 ha[1] Perustettu 1890 Rakennuttaja Kiimingin seurakunta
OULUNJOEN (HAUTAUSMAA)
Hautausmaa sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Oulun keskustasta entisenOulujoen kunnan alueella. Hautausmaan välittömässä läheisyydessä on Oulujoen kirkko. Hautausmaan ja kirkkopuiston erottaa toisistaan niiden välistä kulkeva Sangintie.[1]
Oulujoen hautausmaa ja Intiössä sijaitseva Oulun hautausmaa olivat pitkään Oulun seurakuntien ainoat hautausmaat. Ylikiimingin liityttyä Ouluun, seurakuntien hoitoon tulivat myös Kiviharjun hautausmaa ja Ylivuoton hautausmaa sekä edelleen hautausmaina toimivat Ylikiimingin kirkon kirkkotarhat. Oulujoen hautausmaan perustamispäätös tehtiin vuonna 1904, mutta hautausmaa otettiin käyttöön vasta syyskuussa 1908 pian Oulujoen kirkon vihkimisen jälkeen. Hautausmaa-alue erotettiin Oulun maaseurakunnan Turusen virkatalon tilasta, minkä vuoksi hautausmaata on nimitetty myös Turusenkankaaksi. Hautausmaata on laajennettu 1932.
Arkkitehti Uki Heikkisen suunnittelema sotien 1939–1944 sankarihauta-alue on sijoitettu kirkkopuistoon. Hautausmaan alueella on myös Vapaussodan muistomerkki
Oulun kaupungintalo
Oulun kaupungintalo sijaitsee Maria Silfvanin puistossa Pokkisen kaupunginosassa Oulun kaupungin keskustassa.
Oulun merikoski
Merikosken voimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos. Se sijaitsee Oulun koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä.
Oulun kaupunginteatteri
Oulun kaupunginteatteri on Oulussa toimiva ammatiteatteri. Sen näytoksissä käy vuosittain 80 000 katsojaa.
Merikosken sillat
Merikosken silloilla tai Tuiran silloilla tarkoitetaan yleisesti Oulujoen suistoalueen siltoja.
Oulun kaupungintalo
Oulun merikoski
Oulun kaupungintalo
TORIPOLIISI:
- Toripoliisi sijaitsee Oulun torilla.
- Sen on tehnyt Kaarlo Mikkonen vuonna 1987.
- Sen mitat ovat 220x150x112cm.
- Nimen se on saanut 1934-1979 kolmesta toripoiisista.
- Patsas paljastettii vuonna 1987.
OULUN TUOMIOKIRKKO:
-Kirkko on Oulun hiippakunnan tuoomiokirkko ja Oulun tuomiokirrkoseurakunnan kirkko.
- Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832.
- Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun paloosa vuonna 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta.
- Se sijaitsee Kirkonkatu 3a, Oulu.
- Istumis paikkoja on 1540.
SIIVET (PATSAS)
- Tekijä on Martti Tarvainen.
- Patsas on valmistettu vuonna 1965.
- Sijainti on Karjasilta.
- Mitat ovat 150x200x295, 150x203x277 ja 150x98x246cm.
KAUPUNGINOJAN PUISTOVYÖHYKE
Plaanaojan (oululaisittain Laanaoja) eli Kaupunginojan puistovyöhyke halkaisee diagonaalisestiOulunkeskustan ruutukaava-alueen. Puistovyöhyke sai nykyisen muotonsa C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströminlaatimassa asemakaavassa. Kaava laadittiin vain kaksi vuotta Oulun palon 1822 jälkeen. Ojanvarresta haluttiin suoja-alue tulipaloja vastaan. Rakennetuiksi puistoiksi alueita alettiin muuttaa vasta 1860-luvulla, siihen asti alueet olivat lähinnä heinäpeltoina eli plaaneina, joilta kaupunki myi huutokaupalla heinän kaupunkilaisi.
FUTURA
Futura – Tuntematon on Martti Aihan vuonna 1986 valama valkobetoninen veistos. Veistoksen mitat ovat 363 cm × 290 cm × 112 cm.
Futura – Tuntematon oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1986 Helsingin Juhlaviikkojen ja Helsingin taiteilijaseuran järjestämässä ympäristötaidetapahtumassa ”Concrere, Experimental Environment”, johon näyttelytoimikunta oli kutsunut viisi ulkomaalaista ja viisi suomalaista taiteilijaa. Taiteilijoille oli arvottu teospaikat eri puolita Helsingin kantakaupunkia. Betoniteollisuus toimi tapahtuman sponsorina, ja siksi teokset oli toteutettava betonista. Martti Aiha sai arvonnassa RautatieasemanjaHotelli Vaakunan välisen liikennekolmion. Martti Aiha luonnehti Taide-lehdessä 6/1986 tähän paikkaan toteuttamaansa teosta seuraavasti:
”Alue on Helsingin perusrytmin ehkä keskeisin paikka. Liikenne, ihmisten kävely, valot, äänet, vuorokauden aikoihin sitoutunutta tietoista ja tiedostamatonta liikettä. Veistos on koottu tästä liikkeen ja rytmin perusmassasta ja on saanut nimensä: Futura – Tuntematon
KEVÄTMYRSKYÄ
nimi Kevätmyrskyä tekijä Tauno Seppänen valmistumisvuosi 1971 taiteenlaji veistos korkeus 255 cm leveys 155 cm syvyys 300 cm sijainti Karjasilta Kevätmyrskyä on Oulun Karjasillan kaupunginosassaPohjankartanonedessä Yrjö Kallisen puistossa sijaitseva julkinen ulkoveistos.[1]Veistoksesta järjestiin vuonna 1967 kilpailu, jonka voittivaalalaisenkuvanveistäjä Tauno Seppäsen (1918–1998) ehdotus. Veistoksen tekeminen mahdollisti taiteilijan työnsä ohella muurarina, karjanhoitajana ja maanviljelijänä työskennelleen Seppäsen siirtymisen kokopäivätoimiseksi kuvanveistäjäksi.[1]
Mitoiltaan 255 x 155 x 300 senttimetriä oleva pronssista valettu veistos paljastettiin vuonna 1971.[1]
paikkakuntaOulu
JÄÄLI (HAUTAUSMAA)
Tyyppi hautausmaa Sijainti Jäälinkylä, Oulu Koordinaatit Pinta-ala 2,5 ha[1] Perustettu 1890 Rakennuttaja Kiimingin seurakunta
OULUNJOEN (HAUTAUSMAA)
Hautausmaa sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Oulun keskustasta entisenOulujoen kunnan alueella. Hautausmaan välittömässä läheisyydessä on Oulujoen kirkko. Hautausmaan ja kirkkopuiston erottaa toisistaan niiden välistä kulkeva Sangintie.[1]
Oulujoen hautausmaa ja Intiössä sijaitseva Oulun hautausmaa olivat pitkään Oulun seurakuntien ainoat hautausmaat. Ylikiimingin liityttyä Ouluun, seurakuntien hoitoon tulivat myös Kiviharjun hautausmaa ja Ylivuoton hautausmaa sekä edelleen hautausmaina toimivat Ylikiimingin kirkon kirkkotarhat. Oulujoen hautausmaan perustamispäätös tehtiin vuonna 1904, mutta hautausmaa otettiin käyttöön vasta syyskuussa 1908 pian Oulujoen kirkon vihkimisen jälkeen. Hautausmaa-alue erotettiin Oulun maaseurakunnan Turusen virkatalon tilasta, minkä vuoksi hautausmaata on nimitetty myös Turusenkankaaksi. Hautausmaata on laajennettu 1932.
Arkkitehti Uki Heikkisen suunnittelema sotien 1939–1944 sankarihauta-alue on sijoitettu kirkkopuistoon. Hautausmaan alueella on myös Vapaussodan muistomerkki
HOLLIHAAN PUISTO
Sijainti Hollihaka, Oulu Pinta-ala n. 11 ha[1] Perustettu 1960–luku[2] Rakennuttaja Oulun kaupunki
TEKIJÄT: REBECCA, OONA.T JA JUULI
