Tuntoaisti ja iho
Lähteet
http://www.solunetti.fi/
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=hpa00009
http://oppiminen.yle.fi/ihminen/aistit/ihon-aistit
http://papunet.net/tietoa/tuntoaisti-vuorovaikutuksessa
kuvien lähteitä:
http://www.solunetti.fi/
http://thebutik.fi
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/bi/bi3/07_aistit/06?C:D=i16F.iSGG&m:selres=i16F.iSGG
http://www.helmipollo.fi/?page_id=229
http://www.mtv.fi
Tuntoaisti ja iho

Tuntoaisti
Tuntoaisti pitää sisällään monenlaisia aistimuksia. Usein tuntoaistilla tarkoitetaan ainoastaan paineen aistimista, mutta tuntoaistinsoluja on erilaisia ja niitä on eri puolilla kehoa.
Tuntoaisti on tarkin käsissä ja kasvoissa. Sen sijaan selän tuntoaistimukset ovat hyvin karkeita. Tämä johtuu aistinsolujen tiheyden eroista iholla. Käsissä on hyvin paljon aistinsoluja, selässä vähemmän.
Lämpötilan aistiminen tapahtuu kaikkialla ihossa esiintyvillä vapailla hermopäätteillä. Näitä on kahta hermotyyppiä, kylmän ja lämpimän hermopäätteitä.
Kipuhermoja on kaikkialla kehossa. Ne ovat myös vapaita hermopäätteitä. Kipuhermot reagoivat monenlaisiin muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa kudoksille vaurioita.
Monet voimakkaan kivun signaalit aktivoivat väistämisrefleksejä, joiden on tarkoitus välttää vaaraa. Refleksi saa esimerkiksi kuumaa hellaa hipaisevan käden nousemaan pikaisesti ylös, pois hellan läheisyydestä.
Iho
Iho on ihmisen suurin elin. Se käsittää 15-20 % ruumiinpainosta, jos myös ihonalaiskudos lasketaan mukaan.
Ihon tehtäviä:
1. Toimii kemiallisena ja fysikaalisena suojana. Iho estää vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyn elimistöön. Se myös suojaa elimistöä UV-valolta, liialliselta kuumuudelta ja kylmyydeltä. Iho estää nesteen haihtumista elimistöstä.
2.Iho toimii tuntoaistimena. Ihossa on reseptoreita kosketukselle, paineelle, kivulle ja lämmölle.
3.Iho osallistuu elimistön lämmönsäätelyyn. Karvat ja ihossa oleva rasva estävät lämmönhukkaa. Hikoilu ja verrenkierron vilkastuminen ihossa lisää lämmönpoistumista elimistöstä.
4. Ihossa tapahtuu aineenvaihduntaa. Iho toimii rasvavarastona. Ihossa tuotetaan auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiinia.
5. Ihossa olevien tali- ja hikirauhasten kautta poistetaan kuona-aineita.
Ihon kerrokset:
Iho koostuu kahdesta kerroksesta, orvaskedestä ja verinahasta. Myös ihonalaiskudos voidaan laskea ihoon kuuluvaksi. Verinahka koostuu pääasiassa sidekudoksesta ja siinä on myös runsaasti verisuonia ja hermoja. Ihonalaiskudos on pääasiassa löyhää sidekudosta ja rasvaa.
Ihotyypit:
Iho jaetaan kahteen tyyppiin: ohueen ja paksuun ihoon.
Paksua ihoa on kämmenissä ja jalkapohjissa. Muita ruumiinosia peittää ohut iho. Termeillä ohut ja paksu iho viitataan lähinnä orvaskeden paksuuteen. Anatomisesti paksuin iho on kuitenkin yläselässä, jossa verinahka on erittäin paksu, mutta orvaskesi ohut, kuten muuallakin ohuessa ihossa. Kämmenissä ja jalkapohjissa orvaskesi on paksumpi kuin muualla.
Melanooma:
Ihossa on tummaa pigmenttiä, melaniinia, tuottavia soluja, joiden tehtävänä on suojata elimistöä auringon uv-säteilyn haittavaikutuksilta. Liiallinen auringonotto ja etenkin ihon palaminen altistavat kuitenkin ihon syövälle, joista vaarallisin on yleensä melanooma. Melanooman lisäksi tavallisesti iholla esiintyviä syöpiä ovat levyepiteeli- ja tyvisolusyöpä.
Ihon palaminen:
Ihon palamisherkkyys riippuu ihon vaaleudesta ja perimästä. Hyvin vaaleaihoiset ja toisaalta punatukkaiset palavat helposti ja ruskettuvat huonosti. Heitä on noin 5 %
Taulukko 1. Ihotyyppiluokitus.
Ihotyyppi |
Palaminen |
Ruskettuminen |
% suomalaisista |
---|---|---|---|
I |
Palaa aina |
Ei rusketu lainkaan |
3–5 % |
II |
Palaa helposti |
Ruskettuu huonosti |
25–27 % |
III |
Palaa joskus |
Ruskettuu hyvin |
60 % |
IV |
Ei pala* |
Ruskettuu hyvin |
10 % |
V |
Ei pala* |
Ruskea iho valmiiksi |
|
VI |
Ei pala* |
Musta iho valmiiksi |
Taulukko 2. Ihon palaminen auringossa tai valohoitolaitteessa.
Palamisen aste |
Mikroskooppiset muutokset ihossa ja muut huomiot |
---|---|
Ei punoitusta |
Kudosleikkeissä näkyy vaalea rengas okasolujen tumien ympärillä. Kuolleita okasoluja, ns. auringonpolttamasoluja on harvakseltaan |
I, Punoitus |
Orvaskedessä on kuolleita auringonpolttamasoluja ja verinahan yläosassa tulehdusmuutoksia. Iho hilseilee parin viikon kuluttua. |
II, Punoitus + pieniä rakkuloita |
Orvaskedessä on runsaasti kuolleita soluja. Verinahassa on tulehdusmuutoksia kauttaaltaan. Voimakas hilseily kestää muutaman viikon ajan. |
III, Punoitus + suuria rakkuloita |
Orvaskeden yläosa on kuoliossa. Voimakas tulehdus verinahassa. Iho hilseilee levyinä. Jättää parantuessaan arpia. |
IV, Ihon pintaosa kuoliossa |
Koko orvaskesi on kuoliossa. Voimakas tulehdus ulottuu rasvakudokseen saakka. Jättää pahoja arpia. Vaatii joskus ihonsiirron. |
Kahoot:
https://create.kahoot.it/#quiz/dd201252-1c71-4076-b548-13370fdaefda