Cosimo de' Medici
MuokkaaTarkkaile tätä sivuaLue toisella kielellä
Cosimo de’ Medici
Italialainen poliitikko

Jacopo Pontormon maalaama muotokuva Cosimo de’ Medicistä.
Cosimo di Giovanni de’ Medici (27. syyskuuta 1389 Firenze – 1. elokuuta 1464) oli ensimmäinen Medicien poliittisen suvun jäsen ja Firenzen hallitsija. Häntä sanotaan myös ”vanhemmaksi” (”il Vecchio”) ja isänmaan isäksi (”pater patriae”)[1].

Elämänvaiheet Muokkaa

Cosimo syntyi Firenzessä villakauppiaan ja pankkiirin poikana. Hän peri sekä rikkautensa, varovaisuutensa että liiketoiminnan tajunsa isältään Giovanni di Bicci de’ Mediciltä. Hänellä oli veli Lorenzo, joka oli tulevan mahtimiehen Lorenzo de’ Medicin isä.[1] Vuonna 1415 hän avusti antipaavi Johannes XXIII:ta Konstanzin kirkolliskokouksessa.

Vuonna 1433 Cosimon valtaa alettiin pitää uhkana Medici-vastaiselle puolueelle, jota johtivat aatelismiehet Palla Strozzi ja Rinaldo. Saman vuoden syyskuussa Cosimo vangittiin, syytettynä Luccan valloituksen epäonnistumisesta, mutta hän onnistui muuttamaan vankilatuomionsa maanpakolaisuudeksi. Cosimo lähti Padovaan, ja sieltä Venetsiaan, ottaen pankkinsa mukanaan. Hänen vaikutusvaltansa oli suuri: vuoden kuluessa rahan pakeneminen Firenzestä oli niin huomattavaa, että maanpakolaisuuden kielto täytyi poistaa. Cosimo palasi Firenzeen vuonna 1434 ja johti maata loppuelämänsä ajan.

Firenzen ja taiteiden rahoittaja Muokkaa

Politiikan alalla Cosimo pyrki Pohjois-Italian rauhoittamiseen vuoden 1454 Lodin sopimuksella: Venetsia, Firenze ja Milano sekä myöhemmin Kirkkovaltio sopivat lopettavansa hyödyttömät rajakiistansa.[1] Vuonna 1439 hän oli myös välikätenä paavi Eugenius IV:n neuvoston siirtymisessä Ferraralta Firenzeen.

Cosimo oli tunnettu kulttuurin ja taiteiden tukija sekä suuri kirjojen ystävä. Hän kulutti perheen omaisuutta Firenzen hyväksi. Hän oli Fra Angelicon, Fra Filippo Lippin ja Donatellon suosija ja uskottu. Taiteeseen sijoittaminen lisäsi hänen kansansuosiotaan. Hän uskalsi palkata arkkitehti Filippo Brunelleschin toteuttamaan Santa Maria del Fioren kupolin, vaikka hänen suunnitelmansa oli rakennusteknisesti haasteellinen. Vuosina 1434–1471 hän käytti kaikkiaan 663 755 floriinia "rakennuksiin, hyväntekeväisyyteen ja veroihin".[1] (Mukaan on laskettu hänen hyväksymiään mutta vasta hänen kuolemansa jälkeen toteutuneita hankkeita.)


Italialainen poliitikko

1. Syntyi 10. huhtikuuta 1389, Firenze, Italia.
2. 1. elokuuta 1464, Villa Medici at Careggi, Firenze, Italia
3.Puoliso: Contessina de' Bardi (v. 1414–1464)
4.Lapset: Piero di Cosimo de' Medici, Carlo de' Medici, Giovanni di Cosimo de' Medici
5.Vanhemmat: Giovanni di Bicci de’ Medici, Piccarda Bueri
6.Sisarus: Lorenzo the Elder



(27. syyskuuta 1389 Firenze – 1. elokuuta 1464) oli ensimmäinen Medicien poliittisen suvun jäsen ja Firenzen hallitsija. Häntä sanotaan myös ”vanhemmaksi” (”il Vecchio”) ja isänmaan isäksi (”pater patriae”)[1].

Elämänvaiheet

Cosimo syntyi Firenzessä villakauppiaan ja pankkiirin poikana. Hän peri sekä rikkautensa, varovaisuutensa että liiketoiminnan tajunsa isältään Giovanni di Bicci de’ Mediciltä. Hänellä oli veli Lorenzo, joka oli tulevan mahtimiehen Lorenzo de’ Medicin isä. Vuonna 1415 hän avusti antipaavi Johannes XXIII:ta Konstanzin kirkolliskokouksessa.

Vuonna 1433 Cosimon valtaa alettiin pitää uhkana Medici-vastaiselle puolueelle, jota johtivat aatelismiehet Palla Strozzi ja Rinaldo. Saman vuoden syyskuussa Cosimo vangittiin, syytettynä Luccan valloituksen epäonnistumisesta, mutta hän onnistui muuttamaan vankilatuomionsa maanpakolaisuudeksi. Cosimo lähti Padovaan, ja sieltä Venetsiaan, ottaen pankkinsa mukanaan. Hänen vaikutusvaltansa oli suuri: vuoden kuluessa rahan pakeneminen Firenzestä oli niin huomattavaa, että maanpakolaisuuden kielto täytyi poistaa. Cosimo palasi Firenzeen vuonna 1434 ja johti maata loppuelämänsä ajan.

Firenzen ja taiteiden rahoittaja

Politiikan alalla Cosimo pyrki Pohjois-Italian rauhoittamiseen vuoden 1454 Lodin sopimuksella: Venetsia, Firenze ja Milano sekä myöhemmin Kirkkovaltio sopivat lopettavansa hyödyttömät rajakiistansa. Vuonna 1439 hän oli myös välikätenä paavi Eugenius IV:n neuvoston siirtymisessä Ferraralta Firenzeen.

Cosimo oli tunnettu kulttuurin ja taiteiden tukija sekä suuri kirjojen ystävä. Hän kulutti perheen omaisuutta Firenzen hyväksi. Hän oli Fra Angelicon, Fra Filippo Lippin ja Donatellon suosija ja uskottu. Taiteeseen sijoittaminen lisäsi hänen kansansuosiotaan. Hän uskalsi palkata arkkitehti Filippo Brunelleschin toteuttamaan Santa Maria del Fioren kupolin, vaikka hänen suunnitelmansa oli rakennusteknisesti haasteellinen. Vuosina 1434–1471 hän käytti kaikkiaan 663 755 floriinia "rakennuksiin, hyväntekeväisyyteen ja veroihin".(Mukaan on laskettu hänen hyväksymiään mutta vasta hänen kuolemansa jälkeen toteutuneita hankkeita.)