7. Mitä sisäisiä ja ulkoisia haasteita ja muutoksia kr. usko kohtasi ajanjaksolla n. 1550-1800-luvun loppu?
Tarkastele esim. uusia uskonnollisia liikkeitä, aatteita, tieteiden kehitystä ja yhteiskunnallisia muutoksia. Tuo esille mahdollisimman monta asiaa!
> esim. mitä puhdasoppisuudella tarkoitetaan? Miksi valistuksen aika oli haasteellista kirkolle? Entä mitä vaikutuksia teollisella vallankumouksella oli ihmisten uskonnollisuuteen? Miten tieteet haastoivat kristinuskon? jne
HUOM. MYÖS TÄMÄ TEHTÄVÄ ON LAAJA!

Katolinen kirkko on kohdannut monia sisäisiä että ulkoisia haasteita historiansa aikana. 1550-1800 ajanjaksolla kirkkoon kohdistui paljon kritiikkiä ja se joutui usein arvostelun kohteeksi muuttuvan maailman takia. Tähän vaikuttivat esimerkiksi kehittyneet tieteet, uudet aatteet ja käsitykset sekä teollistuminen.
Kirkko sai osakseen paljon huomiota tieteiden kehityksen aikaan. Tieteet todistivat kirkon oppeja vääräksi. Esimerkiksi tähtitiede todisti, ettei maapallo ole maailman kaikkeuden keskipiste niinkuin kirkko oli opettanut ja luonnontiede kyseenalaisti evoluutioteoriallaan kirkon opin, jonka mukaan jumala on kaiken luoja ja jumala olisi luonut myös ihmisen. Tieteet saattoivat myös luomistarinan kyseenalaiseen valoon.
1600-luvulla vaikuttivat uskonsodat ja puhasoppisuuden käsite. Puhdasoppisuus tarkoittaa jonkinn asian tai ilmiön puhtaana pitoa, eli sen pysymistä alkuperäisenä erossa ulkoisilta vaikutteilta. Katolinen kirkko halusi pitää uskontonsa puhdasoppisena, jonka valossa kirkon hallinto, opetus ja kurinpitotoimenpiteitä kehitettiin voimakkaasti. Tähän aikaan alettiin kiinnittää huomiota kansanopetukseen, etenkin lukutaitoon, jotta jokaisella kansalaisella olisi edellytykset oikean uskon omaksumiseen ja jotta jokainen pystyisi itse lukemaan jumalan sanaa raamatun kautta. Uskonsdat eivät tuottaeet minkäänlaisia rajamuutoksia. Uskonsotien seurauksena paavin ja kirkon maallinen valta alkoi vähentyä. Aluilla, joilta kirkko joutui luostareineen vetäytymään, luostarin tehtävät siirtyivät kirkolta valtiolle. Näitä olivat esimerkiksi koulutus, sairaanhoito sekä köyhistä huolehtiminen. Näin ollen poliittiset vallanpitäjät eivät kysyneet enää kirkolta tukea päätöksiinsä, jonka seurauksena kirkon vaikutusvalt alkoi vähentyä huomattavasti.
Yksi vaikuttaja tekijä kirkon ulkoisissa haasteissa oli 1700-luvulla alkanut teollistuminen. Teollistumisen seurauksen aihmiset alkoivat muuttaa suurin kaupunkeihin maaseudulta. Kaupungit pystyivät tarjoamaan työtä sekä palkkaa, mutteivät välttämättä asuntoa tai vapaa-ajan muodostamaa turvaverkkoa, kuten yhteisöä tai sosiaalisia suhteita. Uusien, muuttuvien olojen keskellä ihmiset alkoivat unohtaa uskonnon taka-alalle tai sen arvostus alkoi laskea joka päiväisessä elämässä.
1700-luvulla alkoi nousta uusia aatteita kansan keskuudessa. Näitä olivat esimerkiksi humansmi sekä valistusaate. Molemmat näistä hylkivät kirkon opetuksia ja normeja, jonka sijaan ne korostivat ihmistä yksilönä. Valistusaatteen perusta ihmisen järjen ja suvaitsevuudeen korostamisessa. Valistusaatteen mukaan kaikki yliluonnollinen, kuten jumala ja enkelit sekä mystiikka eivät olleet järjellä selitettäviä, joten niillä ei ollut merkitystä. Valistusaatteen mukaan luonnollinen uskonto ohjaa ihmistä hyviin ja järkeviin tekoihin. Toinen aate, joka nousi pintaan 1700-luvulla oli humanismi. Humanismit arvostivat ihmisen omaa ajattelua ja viisautta, toisin kuin kirkko, joka korosti ylhäältä päin saatuja ohjeita ja käskyjä.