Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä

Julkaisuun on koottu korkeakoulujen uraohjaajan asiantuntijaohjelmassa (2008 - 2010) tehtyjä kehittämishankkeita. Teksteissä kuvataan eri korkeakoulujen uraohjauksen tilannetta ja kehittämistoimia. Suomalaisten korkeakoulujen opinto- ja uraohjauksen kehittämiseen on kiinnitetty lisääntyvää huomiota viimeisen vuosikymmenen aikana. Teksteissä kuvataan ensisijaisesti yksilö- ja ryhmäohjauksen lupaavia käytänteitä. Opiskelijakeskeiset käytänteet liitetään osaksi ohjausjärjestelyjen kokonaiskehittämistä verkostomaisesti järjestettyjen ohjauksen palvelumallin (VOP) avulla.

Saukkonen, S., & Syynimaa, K. (2011). Korkeakoulujen uraohjauksen käytäntöjä kehittämässä. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita (1). Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4402-5

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen alueilla : kehittämistoiminnan edellytykset, ohjauspalvelut ja niiden saatavuus

Saukkonen, S., & Halmiala, M. (2015). Elinikäisen ohjauksen kehittäminen alueilla: Kehittämistoiminnan edellytykset, ohjauspalvelut ja niiden saatavuus. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita (2). Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6192-3

Kohti elinikäisen ohjauksen alueellisen koordinaation kokonaiskuvaa

Raportissa jatketaan aiemmin aloitettua elinikäisen ohjauksen alueellisen koordinaation tarkastelua. Empiirinen aineisto koostuu kahdesta kyselyaineistosta. Aluekyselyaineistoon ovat vastanneet alueelliset ryhmät ja jäsenkyselyyn ryhmien yksittäiset jäsenet. Jäsenkysely lähetettiin 489 toimivaan sähköpostiosoitteeseen ja kyselyyn vastanneita oli 156. Aineistojen perusteella näyttää siltä, että elinikäisen ohjauksen koordinaatio on kehittymisvaiheessa. Ohjauksen kenttä ja tarjolla olevat palvelut tunnistetaan varsin hyvin. Palvelujen saatavuudessa olevista kehittämistarpeista vallitsee yksimielisyys. Alueellisen ELO-yhteistyöryhmän keskeisenä ansiona pidetään mahdollisuutta keskustella ohjauksen kysymyksistä eri toimijatahojen kesken. Haasteina ELO-yhteistyöryhmien työssä ovat ensiksi elinikäisen ohjauksen sisällön määrittelyn väljyys ja toiseksi hallinnollisesti eriytynyt tapa päättää ohjauksen kysymyksistä organisaatiokohtaisesti. Tällöin jää osin epäselväksi miten palvelujen alueellinen kehittäminen onnistuu. Aineiston perusteella näyttää myös siltä, että ohjauspalvelujen arvioinnin ja laadunvarmistuksen suhteen on edelleen kehitettävää.

Saukkonen, S., & Halmiala, M. (2015). Kohti elinikäisen ohjauksen alueellisen koordinaation kokonaiskuvaa . Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita (3). Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6546-4

Alueellisen elinikäisen ohjauksen kehittäminen : viestintä ja jatkuva oppiminen

Raportissa jatketaan aiemmin aloitettua elinikäisen ohjauksen alueellisen koordinaation tarkastelua. Empiirinen aineisto koostuu kyselyaineistosta, johon ovat vastanneet alueelliset ryhmät. Aineiston perusteella ELO-ryhmien toiminta näyttää kokonaisuutena vakiintuneen alueilla ja ryhmien edustajat ovat sitoutuneita alueellisen toiminnan kehittämiseen. Keskeisenä haasteena on ELO-ryhmien erilaiset toimintaedellytykset alueilla ja ohjaushenkilöstön täydennyskoulutuksen kansallinen koordinaatio. Haasteena on alueellisen ohjauksen yhteistyön koordinaatio tulevan maakuntauudistuksen edetessä, ja osa ryhmistä on jo integroinut ohjauksen yhteistyön kehittämisen valmisteilla oleviin hallintorakenteisiin. Aineiston perustella näyttää, että on tarve valtakunnalliselle kokoavalle yhteistyölle tieto- ja viestintäteknologian käytön kehittämiselle sekä asiakastyössä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuuden mallintamisessa ja toiminnan kehittävässä arvioinnissa.

Kettunen, J., & Vuorinen, R. (2018). Alueellisen elinikäisen ohjauksen kehittäminen: Viestintä ja jatkuva oppiminen. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita (4). Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7425-1

Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971–2020

Ohjausalan ammattilaisten pätevyys on yksi viidestä Euroopan unionin jäsenmaiden hyväksymistä elinikäisen ohjauksen kansallisista laatukriteereistä. Suomessa perusopetuksessa ja toisella asteella toimivien ohjaajien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Suomessa ohjaajien koulutus on käynnistetty osana peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen ohjaajien koulutus käynnistettiin 1980- luvulla. Vuonna 1998 opinto-ohjaajien kelpoisuus yhtenäistettiin opetushenkilöstön kelpoisuuksia koskevassa asetuksessa. Tähän raporttiin on koottu yhteenveto opinto-ohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971-2020. Viidenkymmenen vuoden aikana yli 6000 opiskelijaa on hankkinut opinto-ohjaajan kelpoisuuden. Vuonna 2020 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Opinto-ohjaajien ruotsinkielistä koulutusta on toteutettu viimeksi vuonna 2012 Åbo Akademissa.

Vuorinen, R. (2020). Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971–2020. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita (5). Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8128-0

Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971-2022

Ohjausalan ammattilaisten valmiudet ja osaaminen laadukkaaseen ja monikanavaiseen ohjaustyöhön hyväksytään kansainvälisesti yhdeksi keskeiseksi elinikäisen ohjauksen kansalliseksi laatukriteeriksi. Suomessa perusopetuksessa ja toisella asteella toimivien ohjaajien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymän elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian 2020–23 yhtenä tavoitteena on käynnistää ohjaajakoulutuksen kokonaisarviointi, jossa tarkastellaan ammattilaisten osaamisvaatimuksia eri konteksteissa, eri koulutuspolkuja ja -rakenteita sekä sisältöjä niin suomen- kuin ruotsinkielisen koulutuksen osalta (Valtioneuvosto, 2020). Tähän raporttiin on koottu yhteenveto opinto-ohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971– 2022. Viidenkymmenen vuoden aikana yli 6500 opiskelijaa on hankkinut Suomessa opinto- ohjaajan kelpoisuuden. Vuonna 2022 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Opinto-ohjaajien ruotsinkielinen koulutus käynnistettiin uudelleen vuonna 2019 Åbo Akademissa.

Vuorinen, R. (2022). Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971-2022. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita (6). Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-978-951-39-9072-5