Keuruun yhteiskoulun lukio opiskelijahuoltosuunnitelma

Keuruun kaupungin sivistystoimen kokoama monialainen oppilashuollon ohjausryhmä kehittää, ohjaa, koordinoi ja arvioi koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Ohjausryhmä asettaa myös koulukohtaiset oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät. Ohjausryhmä kokoontuu 1-2 kertaa lukuvuodessa.

Koulukohtaisissa oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmissä on koulun edustajan tai edustajien lisäksi edustajia terveydenhuolto-, psykologi- ja kuraattoripalveluista sekä huoltajien ja oppilaiden edustajat. Koulun Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmää johtaa rehtori. Ryhmä kokoontuu vähintään yhden kerran lukukaudessa.

Koulukohtaisen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän pääpaino on yhteisöllisessä työssä. Ryhmän tehtäviin kuuluu suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida koulun opiskelijahuoltoa. Tehtäviin kuuluu myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmia ehkäisevä työ.

Opiskelijahuoltoryhmän kokoonpanosta ja aikatauluista tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille lukuvuoden alussa jaettavassa koulutiedotteessa, koulun kotisivuilla, vanhempainillassa tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla. (Keuruun kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollon opetussuunnitelmat 2014)

Koulun johtokunta käsittelee oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelman vuosittaisen toimintasuunnitelman yhteydessä.

1. Opiskelijahuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskelijahuollon palvelut

1.1 Arvio opiskelijahuollon tarpeesta ja resurssien kohdentamisesta

Laki edellyttää, että kaikilla opiskelijoilla on oikeus yhdenvertaisiin opiskelijahuollon palveluihin. Tarkoitus on, että palvelut kohdentuvat järkevästi ja oikeudenmukaisesti olemassa olevat resurssit huomioiden. Opiskelijahuollon kokonaistarve arvioidaan resurssien kohdentamisesta yhteisölliseen ja yksilölliseen opiskelijahuoltotyöhön sekä opiskelijahuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon opiskelijahuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja opiskelijahuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa, esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksia. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja – ympäristön tarpeet.

1.2 Käytettävissä olevat opiskelijahuollon palvelut

Koululla on käytössään kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja koulukuraattorin palvelut (ks. liite 5, Opiskeluhuollon asiantuntijat ja työnkuvat).

Kouluterveydenhuollon palveluista vastaavat kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla koulupäivinä ja hänen vastaanotolleen pääsee ilman ajanvarausta (klo 9-10). Koululääkäri käy koululla tekemässä terveystarkastuksia.

Koulukuraattorin ja – psykologin työkenttään kuuluvat Keuruulla kahdeksan koulua (opiskelijamäärä n. 1200). Koulukuraattori ja koulupsykologi tarjoavat jokaiselle koululle oman konsultaatioajan mitoitettuna opiskelijamäärän mukaan. Opiskelijoille on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu on järjestettävä samana tai seuraavan päivänä.

Opiskelijan yhteydenoton lisäksi myös koulun henkilökunnan mahdollinen huoli opiskelijasta vaikuttaa psykologi- ja kuraattoripalvelun tarjoamiseen. Mikäli oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon kouluterveydenhoitajaan, psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Mahdollisuus psykologi- ja kuraattoripalveluun on järjestettävä myös opiskelijan huoltajan yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Arvion tuen tarpeesta ja kiireellisyydestä tekee asianomainen kuraattori tai psykologi.

Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden kokonaistarvetta ja resurssien kohdentumista on tällä hetkellä vaikea arvioida. Syksystä 2014 lähtien seurataan koulukuraattorin ja – psykologin resurssien jakautumista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön koulukohtaisesti (mm. työpanos tunneissa viikko/koulu), mikä mahdollistaa arvion tekemisen keväällä 2015.

2. Yhteisöllinen opiskelijahuolto ja sen toimintatavat¹

Yhteisöllisen opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta, osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Sen tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvointi, ja luonteeltaan se on ennaltaehkäisevää.

Opiskelijahuoltotyön perusta on oppilaitoksen aikuisten keskinäinen kunnioitus ja huolenpito. Aikuisten tulee pyrkiä työskentelemään työyhteisössään niin, että kaikkien hyvinvointi ja avoin kommunikointi mahdollistuvat. Aikuiset toimivat esimerkkeinä siitä, millaiseksi työympäristö muodostuu. Nuorille tämä työympäristö on opiskeluyhteisö.

Lukion yhteisöllistä toimintaa kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa esim. osallistamalla opiskelijoita yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän kokoontumisiin ja tarjoamalla huoltajille mm. mahdollisuuksia vaikuttaa vanhempainilloissa. Ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään koko kouluyhteisön huomio ja opiskelijat sekä huoltajat osallistetaan tuomaan esille havaitsemansa puutteet ja kehittämistarpeet. Samoin kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ovat yhteisöllisen opiskelijahuollon perusteemoja.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä mielen hyvinvoinnin kehittämiseksi tehdään yhteistyötä yläkoulun ja Jyväskylän aikuisopiston henkilöstön, opiskelijoiden, tutoreiden ja tukioppilaiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten tukiverkostojen, kuten kaupungin ja seurakunnan nuorisotyön kanssa heidän osaamisalueet huomioiden. Lisäksi siirtymävaiheissa yhteistyötä tehdään myös eri oppilaitosten kanssa jatko-opiskelupaikan hakuun sekä Keuruun työllisyyspalvelujen että Jämsän ja Jyväskylän TE-toimistojen työelämäpalvelujen käyttöön ohjaamisessa.

Liitteessä 1; Keuruun yhteiskoulun lukion yhteisöllisessä vuosikellossa on kuvattu lukuvuoden aikana tapahtuvia koulun tai opiskelijaryhmien yhteisiä tapahtumia, tilaisuuksia ja hetkiä.

• Koulun opiskelijahuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Yläkoulun ja lukion yhteinen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti joka kuukauden ensimmäisenä torstaina. Tällöin kokoontumiseen osallistuvat rehtorit, opinto-ohjaajat, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Kokoontumiseen kutsutaan oppilaita ja opettajia sekä mahdollisuuksien mukaan myös huoltajia tai muita kouluyhteisön toimijoita. Rehtorit ovat kokoontumisten puheenjohtajia ja kirjaavat palaverit Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä – muistiopohjaan ja toimittavat muistion ohjausryhmän käyttöön.

Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja asioita käsitellään yhteisö- ja ryhmätasolla siten, ettei yksittäisten opiskelijoiden nimiä mainita. Kokoontumissa keskustellaan esim. opiskelijoiden ryhmäytymiseen liittyvistä kysymyksistä sekä suunnitellaan teemapäivien ja vanhempainiltojen toteutuksia. Kouluterveyskyselyn tulosten avulla voidaan kohdentaa hyvinvointia ja turvallisuutta tukevia tukitoimia. Myös oppilashuoltohenkilöstö voi tuoda työssään kohtaamiaan ilmiöitä yleiseen keskusteluun ja vierailla luokissa ja/tai keskustella luokan kanssa.

• Yhteistyö koulun ulkopuolisten, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen opiskelijahuollon kehittämisessä

Laaja oppilashuoltoryhmä kutsutaan kokoon vuosittain. Ajankohtaisia asioita käsittelevässä ryhmässä on edustettuina poliisi, erikoissairaanhoito, lastensuojelu, nuorisotoimi, seurakunta ja koulu. Muuta yhteistyötä järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Esimerkkejä koulun ulkopuolisesta yhteistyöstä on
liitteessä 1.

• Yhteistyö opiskelijan ohjauksessa ja koulutuksen siirtymävaiheissa

Liite 2, lisäksi laajemmin: http://peda.net/veraja/keuruu/keuruunaa/kelpo/, josta nivelvaiheidenvuosikello.doc

• Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Terveydenhoitaja tekee yhteistyötä opettajien kanssa toimien vierailevana asiantuntijana sekä terveystiedon että biologian opetusjaksoilla tarvittaessa. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä tarkastus ja seuranta tehdään kolmen vuoden välien. Asetus 338/2011 velvoittaa tekemään tarkastuksen yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden/ opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain.

• Järjestyssäännöt, niiden laatiminen ja niistä tiedottaminen

Järjestyssäännöt laaditaan yhteistyössä rehtorin, opettajien, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Järjestyssääntöjä päivitetään tarvittaessa ja julkaistaan koulun verkkosivuilla.

• Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Poissaolojen seuraamisella ja niihin puuttumisella on tarkoitus päästä kiinni poissaolojen taustalla oleviin ongelmiin. Pitkittyneet poissaolot voivat hankaloittaa opinnoissa etenemistä, vaikuttaa opiskelijan kaverisuhteisiin ja pahimmillaan lisätä syrjäytymisen riskiä.

Poissaolot merkitään ja niitä seurataan Wilmassa. Alaikäisen opiskelijan on selvitettävä jokainen tunnilta poissaolonsa syy opettajalle yhdessä huoltajan kanssa. Mikäli opiskelija ei asu huoltajansa kanssa, todistusmenettelystä sovitaan rehtorin tai ryhmänohjaajan kanssa. Kun poissaoloja kertyy paljon, ryhmäohjaaja keskustelee aina huoltajien kanssa. Ryhmäohjaaja ja opettajat pyrkivät tukemaan myös täysi-ikäisyyden saavuttaneen opiskelijan opiskelua, vaikka opiskelijan oikeudellinen perusta häntä itseään koskeviin asioihin muuttuu.

Mikäli opiskelijan poissaolot jatkuvat, ryhmäohjaaja pyytää konsultaatiota opiskelijahuoltoryhmän jäseniltä. Tarvittaessa asian selvittämiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä ja sovitaan lisäselvityksistä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tavoitteena on löytää poissaolojen taustalla olevat tekijät: onko kyse esimerkiksi motivaation puutteesta, kaveriongelmista, jännittämisestä, terveydellisistä syistä, kiusaamisesta, mielialaongelmasta tai esim. lastensuojelun tarpeesta.

• Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto seuraa koulutapaturmia (Keuruun kaupunki/Sivistyspalvelut, lomake Ilmoitus tapaturmasta). Tapaturman sattuessa koulussa ensiavun annon ja jatkohoidon tarpeen arvioinnin hoitaa ensisijaisesti terveydenhoitaja, mutta jollei hän ole paikalla, vastuu on opettajalla tai muulla aikuisella. Koulujen rehtorit vastaavat leikkikenttien/ lähiliikuntapaikkojen/ koulun pihojen käytön turvallisuudesta, kun niitä käytetään heidän toimintaansa koulupäivän aikana (Leikkikenttien ja lähiliikuntapaikkojen turvallisuusasiakirja 2014, tekninen lautakunta 29.1.2014, § 6).

2.1 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Koulujen menettelytavat tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisessä ja käyttöön puuttumisessa ovat yhteisiä kaikilla Keuruun kouluilla.

Keuruun kaupungin verkkosivuilla on mielenterveys- ja päihdehuollon suunnitelmassa on kuvattu siihen liittyvää yhteistyötä.

http://www.keuruu.fi/images/sosiaalityo/dokumentit/mielenterveys_ja_paihdesuunnitelma.pdf

2.2 Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Ennaltaehkäisevää työtä tehdään ryhmätasolla nivelvaiheissa hyvän ryhmähengen luomiseksi. Ryhmäkohtaiset kartoitukset ja interventiot ovat tarvittaessa mahdollisia, samoin yhteistyö poliisin kanssa.

2.3 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Keuruun yhteiskoululla kokoontuu säännöllisesti kriisityöryhmä, jonka jäseniä ovat Tuula Lahti, Anneli Lehtomäki, Arttu Rousi, Kaija Yrjänä, Anneli Lievonen ja Jutta Hakala. Työryhmä on koonnut kriisioppaan työkaluksi kriisi- tai vaaratilanteiden varalle.

Koululla järjestetään vuosittain pelastautumisharjoitus yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Koululla on tarkastettu turvasuunnitelma, opettajilla pikaohje poikkeustilanteisiin ja luokissa poistumis- ja toimintaohjeet.

3. Yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestäminen²

• Yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestäminen ja toimintatavat

Yksilökohtaisella opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista opiskelijahuoltoa. Yksilökohtaisen opiskelijahuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista.

Tärkeää on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet otetaan huomioon sekä opiskelijahuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Tilanne järjestetään niin, että opiskelija voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Opiskelijahuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Yksilökohtainen opiskelijahuolto järjestetään kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Ensisijainen vastuu opiskelijahuollon aloittamisessa on opettajalla, jolla herää huoli opiskelijasta. Yksittäisen opiskelijan käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu aina opiskelijan ja/tai huoltajan suostumukseen ja asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskelijahuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä.

Asiantuntijaryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskelijahuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella ja luontevimmin kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmään kootaan vain henkilöitä, joiden tehtäviin opiskelijan asia kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Lähtökohtaisesti opiskelija ja huoltaja ovat läsnä asiantuntijaryhmän kokouksessa.

Opiskelijan/ huoltajan yksilöity kirjallinen suostumus tarvitaan tilanteessa, jossa opiskelijan asian käsittelyyn osallistuu opiskelijahuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä (ks. liite 4). Opiskelijalla on oikeus opiskeluhuoltoon, vaikka huoltaja sen kieltäisikin. Joissakin tapauksissa on harkittava lastensuojeluilmoitusta.

• Terveystarkastukset

Kaikilla opiskelijoilla on ensimmäisenä opiskeluvuotena terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus. Toisena opiskeluvuotena opiskelijoilla on lääkärintarkastus, joka on samalla kutsuntatarkastus pojille, mikäli he ovat kutsuntaikäisiä. Lisäksi opiskelijalle järjestetään mahdollisia yksilöllisen suunnitelman mukaisia tarkastuksia.

3.1 Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen lukiossa

Pitkäaikaissairaan opiskelijan hoito toteutetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti yhdessä opiskelijan, vanhempien (alaikäinen), kouluterveydenhuollon ja opettajan kanssa. Terveydenhoitaja huolehtii, että koulun henkilökunta saa tietoa opiskelijan sairauden olennaisista, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä ja vaikuttavista asioista. Terveydenhoitaja ilmoittaa erityisruokavaliot koulun keittiölle.

• Opiskelijahuollon tuki häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan opetuksesta poistamisen yhteydessä

Opiskelija, joka häiritsee opetusta toistuvasti, puhutellaan ja hänet voidaan myös poistaa opetuksesta. Tarvittaessa opiskelijalle järjestetään opiskelijahuollon tuki yhteistyössä huoltajien kanssa. Turvallisuutta vaarantavaan käyttäytymiseen pyritään sovittamaan kriisioppaan mukaista toimintamallia (ks. luku 2.1).

• Opiskelijahuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Opiskelijan asiaa selvittävän asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot opiskelijahuoltokertomukseen (liite 3). Myös muut ryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia. Opiskelijahuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Opiskelijahuoltokertomukset ovat salassa pidettäviä ja ne säilytetään koulun kassakaapissa. Rekisterin ylläpitäjä on rehtori.

4. Opiskelijahuollon yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa³

• Opiskelijan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskelijahuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisen opiskelijahuollon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhteisöllisissä oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän kokoontumisissa, joissa yhdessä pohditaan, suunnitellaan ja kehitetään koulun yhteisöllistä toimintaa. Opiskelijahuollon suunnitelmaa päivitetään vuosittain myös koulun yhteisölliseen vuosikelloon. Opiskelijoiden mielipiteitä voidaan ottaa huomioon kyselyissä sekä luokka- ja ryhmäkeskusteluissa.

Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltoon vanhempainilloissa sekä johtokunnan toiminnan kautta. Huoltajille järjestetään mahdollisuus kommentoida koulukohtaista opiskelijahuoltosuunnitelmaa lukion verkkosivuilla/ Pedanet-sivustolla. Opiskelijalle tarkoitettujen tukitoimien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa opiskelija ja huoltajat ovat keskeisiä toimijoita.

• Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskelijahuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille

Tiedottaminen lisää opiskelijahuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Opiskelijahuollon palveluista tiedotetaan opiskelijoille ja heidän huoltajilleen sekä yhteistyötahoille lukuvuoden alussa jaettavalla opinto-oppaalla, lukion verkkosivuilla ja vanhempainilloissa. Koulun työntekijöillä on myös velvollisuus ohjata opiskelijoita ja heidän huoltajiaan tarvittavien palveluiden piiriin. Vanhempainiltojen vuorovaikutuksellisuuden lisääminen edesauttaa osallisuutta.

5. Opiskelijahuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen⁴

5.1 Seurannasta vastuussa oleva taho lukiossa

Opiskelijahuoltoryhmä seuraa koulukohtaisen suunnitelman toteutumista ja kuntatasolla seurannasta vastaa ohjausryhmä. Opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumisen seurannalla pyritään saamaan kuvaa mm. siitä, miten yksilökohtainen opiskelijahuolto pystyy noudattamaan lain edellyttämiä määräaikoja.

5.2 Seurattavat asiat

Opiskelijahuollossa seurattavia asioita ovat opiskelijahuollon palvelut ja niiden riittävyys, lukion yhteisöllisessä vuosikellossa mainitut asiat, painopistealueiden toteutuminen lukuvuoden lopulla, opiskelijahuoltoryhmän toimivuus ja yhteistyön sujuminen, Wilma–kyselyt ja niihin liittyvät palautekeskustelut. Keskustelutilaisuuksia järjestetään myös vanhempainilloissa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa.

5.3. Käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi

Koulun oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän kokouksista tehdään muistiot, jotka toimitetaan oppilashuollon ohjausryhmälle. Näiden pohjalta ohjausryhmä arvioi koulun toimintaa. Rehtori/rehtorit huolehtivat muistioiden laatimisesta ja niiden toimittamisesta koulun tietojärjestelmään.

5.4 Seurannan aikataulu

Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä valitsee toukokuun alkuun mennessä aiheet ja toiminnat, jotka toteutetaan seuraavan lukuvuoden aikana. Suunnitelma laaditaan vuosikellon muotoon syyskuun loppuun mennessä. Suunnitelmaa seurataan jatkuvasti ja tarkastetaan tammikuussa. Yhteiskoulun rehtorit huolehtivat kuluneen lukuvuoden toiminnan kirjaamisesta kesäkuun loppuun mennessä. Rehtorit vastaavat oppilas- ja opiskelijahuoltotoiminnan toteutumisesta koululla.

5.5 Seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun opiskelijahuollon kehittämisessä

Oppilashuollon ohjausryhmä seuraa oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän toimintaa ja lukuvuoden aikana esillä olleita aiheita pääasiallisesti muistioiden ja vuosikellon avulla. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon ohjausryhmä antavat koululle ohjausta ja palautetta oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmien toteutumisesta.

5.6 Keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille

Opiskelijoille ja huoltajille keskeinen tiedotuskanava on Wilma. Muille yhteistyökumppaneille tiedotetaan yhteisissä tapaamisissa (esim. laaja oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä) ja sähköpostilla.

 

Liitteet 1-4 on nähtävissä word-tiedostossa tekstin lopussa

Liite 5

Opiskeluhuollon asiantuntijat ja työnkuvat

Keuruulla opiskeluhuollon asiantuntijoina toimivat terveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi. He toimivat opiskeluhuollossa omien työnkuviensa mukaisesti. Työnkuvat on koottu seuraavassa.

Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri vastaavat yhdessä kouluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta. Kouluterveydenhuolto pyrkii turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle terveen kasvun ja kehityksen edellytykset sekä luomaan perustaa terveelle aikuisuudelle. Lisäksi kouluterveydenhuolto on mukana tunnistamassa ja selvittämässä oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia yhteistyössä perheen, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuolto ehkäisee myös syrjäytymistä, terveyserojen syntymistä (varhainen puuttuminen) ja kansansairauksia sekä valvoo ja edistää koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluterveydenhuolto pyrkii koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Kaikille peruskoulun vuosiluokille tehdään terveystarkastukset vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. luokalla, joissa mukana on myös koululääkäri ja vanhempi/huoltaja. Lukion/toisen asteen opinnoissa terveystarkastus on 1. opiskeluvuotena ja koululääkärin tarkastus 2. opiskeluvuotena. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta. Koulun työssäoloselvitykset tehdään moniammatillisesti joka 3. vuosi.

Oppilashuollon moniammatilliseen asiantuntijaryhmään kouluterveydenhoitaja tuo oman asiantuntijuuden terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Hän on oppilaan psyykkisen ja fyysisen kasvun ja kehityksen seuraaja ja tukija sekä tekee yhteistyötä koululääkärin ja erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi hän toimii yhtenä asiantuntijana kouluyhteisön terveydellisten ja turvallisten työolojen seuraajana.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin.

Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Koulukuraattori arvioi oppilaan tuen tarvetta mm. käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunne-elämään, koulunkäyntijärjestelyihin ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Hän tekee sosiaalisia selvityksiä ja tarvittaessa ohjaa oppilasta sosiaalityön tai terveydenhuollon piiriin. Koulukuraattorin puoleen voivat kääntyä yksittäisen oppilaan lisäksi oppilaan vanhemmat ja koulun henkilökunta erilaisissa oppilasta koskevissa kysymyksissä, jotka voivat liittyä mm. poissaoloihin, käytösongelmiin, kiusaamiseen ja jaksamiseen.

Yksilötasolla koulukuraattori pyrkii oppilaiden kehityksen ja oppimisen riskien varhaiseen tunnistamiseen, tuen tarpeen arviointiin ja tarvittavan verkoston kokoamiseen. Koulukuraattori antaa keskusteluapua oppilaalle ja tukea niin vanhemmille kuin koulun opetushenkilöstölle sekä olla mukana monialaisissa verkostopalavereissa. Yhteisötasolla koulukuraattori työskentelee luokkien ja oppilasryhmien kanssa sekä osallistuu vanhempainiltoihin. Koulukuraattori on osa monialaista opiskeluhuoltoryhmää, konsultoi koulun henkilöstöä, osallistuu kriisityöhön sekä tekee yhteistyötä muiden lasten ja perheiden kanssa toimivien tahojen kanssa. Oppilas voi hakeutua koulukuraattorin vastaanotolle itse tai tulla esimerkiksi toisen työntekijän tai vanhemman ohjaamana.

Koulupsykologi on oppilashuollon työntekijä, jonka työn tavoitteena on oppilaiden koulunkäynnin ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy yksilö- ja yhteisötasolla. Koulupsykologin puoleen voivat kääntyä yksittäisen opiskelijan lisäksi oppilaan vanhemmat ja koulun henkilökunta erilaisissa oppilasta koskevissa kysymyksissä, jotka voivat liittyä mm. oppimiseen, jaksamiseen, keskittymiseen sekä psyykkiseen kehitykseen.

Yksilötasolla koulupsykologin työnkuvaan kuuluvat psykologiset tutkimukset oppimisedellytysten ja psyykkisen tuen tarpeen arvioimiseksi sekä tarvittavien tukitoimien suunnittelu. Koulupsykologi voi tarjota oppilaalle myös keskustelutukea, jolla pyritään löytämään välineitä mm. itsetuntemuksen ja elämänhallinnan, motivaation sekä sosiaalisen selviytymisen lisäämiseksi. Koulupsykologin kanssa voi selvittää esimerkiksi opiskeluun, omaan jaksamiseen sekä ihmissuhteisiin liittyviä pulmia. Yhteisötasolla koulupsykologi on osa monialaista opiskeluhuoltoryhmää, konsultoi koulun henkilöstöä ja osallistuu kriisityöhön. Koulupsykologi tekee tilannekohtaisesti monialaista tiimi- ja verkostotyötä, yhteistyötä huoltajien kanssa ja ohjaa tarvittaessa oppilaan tutkimuksiin ja/tai jatkohoitoon. Oppilas voi hakeutua koulupsykologin vastaanotolle itse tai tulla esimerkiksi toisen työntekijän tai vanhemman ohjaamana.

[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

[2] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

[3] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta

[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta

Opiskelijahuolto Word-tiedostona liitteenä