Elämäm valo
8) Helou helou pupuset! 2
Mitä ajatuksia jedismi teissä herättää?
Wikipediassa mainittiin myös, että ihminen pystyy samaan aikaan kuulumaan jedismiin ja esimerkiksi kristinuskoon. Onko tämä mielestänne väärin kristinuskon näkökulmasta, koska kristinuskon oppeihin kuuluu, ettei ihmisellä saa olla muita jumalia?
-Oona
7) Pyhät paikat
Jokaisella uskonnolla on omia pyhiä paikkoja, ne voivat olla rakennuksia tai jonkin suuren opettajan kotikylä tai kaupunki. Joihinkin paikkoihin tehdään pyhiinvaelluksia vain kerran elämässä. Esimerkiksi Ganges-joki on hindulaisille pyhä paikka ja sinne tehdäänkin pyhiinvaelluksia, jonka aikana hindut kylpevät siinä. Muslimien pyhä paikka taas on Mekka, jonne jokaisen muslimin pitäisi kerran elämässään tehdä pyhiinvaellus.
Myös Suomessa on pyhiä paikkoja tässä linkissä kerrottiin joistain niistä. Yksi Suomen pyhiinvaelluskohteista on Köyliönjärven kirkkokari. Oletteko te koskaan käyneet missään noista pyhistä paikoista?
-Vilma
6) Uskonnon symbolit
"Ranskassa on jo 1900-luvun alusta saakka vallinnut periaate nimeltä laïcité. Se tarkoittaa tunnuksettomuutta eli valtion ja kirkon erilläänpitämistä.
Periaatteen nojalla kaikkien uskonnollisten symbolien, kuten ristiriipusten tai päähuivien käyttö koulujen tai virastojen kaltaisissa julkisissa tiloissa on nykyisin kielletty. Periaate liittyy vahvasti Ranskan historiaan siirtomaavaltana ja monista eri kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten kansakuntana." (hs.fi)
On hyvin outoa, että jotkut kokevat esimerkiksi burkinit (kuvassa) uhkaaviksi, jopa islamilaisen ääritoiminnan symboleiksi. 
Mitä mieltä itse olette uskonnolisista symboleista? Onko loukkaavaa kantaa esimerkiksi ristikorua, jos ei varsinaisesti usko?
-Lumi
5) Naispappeus
Ylen uutisessa " Kiista naispappeudesta kariuttaa seurakuntaliitoksen Satakunnassa" kerrotaan siitä miten seurakuntaliitos kariutui, koska Pomarkun ja Noormarkun seurakunnat eivät hyväksy naispappeutta, kun taas Lavian seurakunta hyväksyy ne.
Vaikka naispappeus kasvaa kokoajan, kirkkoherran virassa naisia on vähän verrattuna miehiin. Mistä tämä johtuu?
-Vilma
4) Uskonnon harjoittaminen päiväkodeissa ja kouluissa
Kevätjuhla ja -kirkko, ja siellä laulettava suvivirsi on yksi aihe, joka on viime vuosina aiheuttanut suurta keskustelua. Aika ajoin on väitelty uskonnon tarpeellisuudesta oppiaineena. Tämä on myös vaikuttanut päiväkotien uskonnon harjoittamiseen. Päiväkodeissa on muun muassa luovuttu ruokarukouksesta, josta kerrotaan Ylen artikkelissa (15.9.2017). Tiivistettynä uutisessa kerrotaan siis Opetushallituksen uudesta ohjeesta, jossa vaaditaan luopumaan uskonnon harjoittamisesta päiväkodeissa. Uutisen mukaan ohjetta perustellaan sillä, että lapset oppivat tutustumaan erilaisiin katsomuksiin.
Hyvinä puolina tälle ohjeelle on perusteltu sitä, että lapsen omaa identiteetin löytymistä voidaan näin tukea ja hän oppii avartamaan katsomustaan ja tulemaan toisten kanssa toimeen. Onko ohje täysin sen pohjalta nostettuja tavoitteita edesauttava? Päiväkodissa lapsi on noin kolmasosan tai vähemmän päivästään, joten pohjautuvatko arvot enemmän vanhempien arvoihin ja käyttäytymisen mallit kotona opittuihin? Onko tavoitteista hyötyä, jos lapsen vanhemmat suhtautuvat tietyn uskonnon edustajiin esimerkiksi vähättelevästi tai syrjivästi ja lapsi omaksuu heidän asenteensa?
Vanhemmat saavat myös päättää osallistuvatko heidän lapsensa kirkkoon ja muihin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Yhteenkuuluvuus on tärkeää jo pienille lapsille, ja jos vanhemmat päättävät, ettei tämä saa osallistua kirkon tilaisuuksiin, jääkö lapselle tunne, että hän on jäänyt jostain tärkeästä paitsi? Tässä kohdassa lapsen itsensä päätettävissä ei ole se, saako hän osallistua tilaisuuksiin. Olisiko siis tarpeellista ennemminkin avartaa vanhempien katsomusta?
Kristinusko on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin vahvasti. Muun muassa virret ovat tärkeä osa sitä, ja ne kuuluvatkin myös moneen ei-uskonnolliseen tilaisuuteen. Kevätjuhlissa laulettava suvivirsi on myös perinne. Onko siis tärkeämpää kulttuurin ja perinteiden säilyttäminen vai lapsen maailmankatsomuksen avartaminen päiväkodissa? Voiko näitä kahta asiaa rinnastaa toisiinsa? Entä onko sekularisaatiolla ja Opetushallituksen ohjeella yhteys toisiinsa?
Onko pelkästä ruokarukouksesta, kevät- ja joulukirkoista sekä seurakuntien pitämistä tilaisuuksista mitään haittaa? Itselläni on jäänyt ainakin vaikutelma ala-asteelta, ettei kukaan pahoittanut mieltään näistä. Linja-automatkaa kirkkoon odotettiin innolla, vaikka välillä joutuikin istumaan siellä ahtaasti, ja koskaan ei kuullut valittamista ruokarukouksesta tai seurakunnan nuorisotyöntekijän tai papin pitämästä aamunavauksesta. Millaisia kokemuksia teillä on?
Valtaväestön kuuluessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon voisi olettaa, että suurin osa hyväksyy ruokarukouksen ja kirkolliset tilaisuudet. Onko siis Opetushallituksen laatima ohje tarpeellinen? Jos on, miksi? Jos ei, pitäisikö se poistaa kokonaan vai muuttaa sen sisältöä?
-Anni
3) Fundamentalistisista ääriliikkeistä
Viime vuosina lehdet ovat kirjoittaneet paljon Isisin tekemistä terrori-iskuista. Järjestö korostaa Koraanin ohjeita, haluaa tuhota "vääräuskoiset" ja vallata ennen muslimeilla hallussaan olevat maat. Mutta voidaanko puhua enää islamilaisesta ääriliikkeestä, kun Isis haluaa tappaa myös muslimit, jotka eivät enää sanatarkasti noudata Koraanin ohjeita? Mielestäni tämä on järjetöntä. Onko siis Isis täysin Islamista eroava järjestö?
Monet muslimit ovat tuominneet Isisin toimet. Islamissa korostetaan monia hyviä arvoja, kuten rakkaus ja auttaminen. Eikö meidänkin tulisi suhtautua ennakkoluulottomammin muslimeihin ja muihin uskontokuntiin, vaikkakin niissä esiintyy tällaista ääriliikkeiden toimintaa? Monesti on huomannut todella kielteisen suhtautumisen muslimeihin vain sen perusteella, että Isis liitetään siihen.
Toinen ajankohtainen tapaus on Myanmarista. Valtauskonto siellä on buddhalaisuus, jota pidetään rauhanomaisena, ja esimerkiksi mietiskely on munkeille tärkeää. Munkkijohtaja Wirathun ajama aate on hankaloittanut rohingya-muslimien elämää, ja suuri osa heistä onkin paennut naapurimaihin. Hän on nimitellyt heitä todella ala-arvoisesti ja monet väkivaltaisuudet ovat syntyneet hänen puheidensa myötä. Myös munkit ovat osallistuneet kahakoihin. Rohingya-muslimien taloja on poltettu ja heitä on tapettu. Wirathun tavoitteena on ollut pitää Myanmar buddhalaisena valtiona.
Koska meitä opetetaan suhtautumaan muulla lailla uskoviin avarakatseisesti, pitäisikö meidän hyväksyä/ymmärtää heidän aatteensa ja pyrkimyksensä väkivallan käytöstä huolimatta? Onhan näissäkin ääriliikkeissä hyviäkin puolia, kuten yhteisöllisyys. Millaisia keinoja voitaisiin käyttää uskonnollisten ääriliikkeiden väkivallankäytön lopettamiseksi? Mitä ajatuksia teille tulee mieleen tästä aiheesta?
-Anni
2) Moikka moikka mooi!
Etsin tietoa rippikoulun suosiosta ja uusimpien otsikoiden mukaan rippikoulun suosio on säilynyt ja se jatkuu vakaana. Rippikoulun suosio on käynyt laskussa 2010-luvulla, mutta taas tänä vuonna se oli nousussa. Uskonto ei tule nykyään niin suuresti ihmisen elämästä esille, ja tuntuu, että uskonnon kannatus olisi vähentynyt, niin ihmettelen rippikoulun suosion nousua. Vaikka itselleni rippikoulu ja isosena olo olivat kivoja kokemuksia, niin huomasin, että joitain ei oikeasti kiinnostanut se itse leiri ollenkaan.
Millä motiiveilla ihminen menee rippikouluun nykypäivänä? Omasta tahdosta, rahasta, vanhempien painostuksesta vai mistä?
1) Helou helou pupuset!
Käytiin sillon tunnilla tätä taulukkoo ja haluisin nostaa esille muutaman jutun mitkä jäi mietityttää. Ihan ekana vaikka se, että musta on yllättävää, että nuoret uskoo enemmän esim. Pyhään henkeen kuin maapallon ulkopuolisiin älyllisiin olentoihin. Tai ihan ylipäätänsä se, että maapallon ulkopuolisiin älyllisiin olentoihin uskoo vain vähän alle puolet nuorista. Omasta mielestä tuntuisi todella epätodennäköiseltä, että oltaisiin ainoita älyllisiä olentoja niin isossa paikassa kuin avaruus.
Tämän lisäksi jäi mietittymään se, että suuri osa nuorista uskoo mm. Pyhään henkeen ja Jeesukseen, joka on Jumalan poika, mutta paljon pienempi määrä nuorista uskoo Saatanaan. Eikö ne oo osa samaa tarinaa?
-Oona