1. Millainen on hyvä puhuja? Perustele.
Hyvälle puhujalle on olennaista saada kuuntelijoiden mielenkiinto. Hyvä puhuja on usein myös itsevarma ja puhuu selkeästi ja jäsennellysti.

2. Mitkä eri asiat vaikuttavat vastaanottajan tulkintaan hyvästä puhujasta? Miksi?
Sopiva puhenopeus ja äänenkäyttö, kaikki non-verbaalinen viestintä.

3. Arvioi omia ominaisuuksiasi puhujana. Mitkä ovat hyviä puoliasi, mitkä ovat heikkouksiasi? Mihin käsityksesi itsestäsi puhujana perustuvat? Miten voisit kehittyä puhujana?
Uskoisin, että olen aika taidokas puhuja. Hyviä puoliani on se, että minua harvemmin jännittää ja pystyn puhua yhtäjaksoisesti ja pitää kuuntelijat kiinnostuneina asiasta. Pidän katsekontaktia yleisöön. Käsitykset perustuvat niihin esitelmiin, mistä olen hyvät numerot saanut lukio- ja yläasteaikana. Voisin kehittyä puhujana valmistelemalla puheitani paremmin, sillä liiankin usein ne menevät improvisaationa.

4. Mitä on nonverbaliikka ja mikä on sen tehtävä viestintätapahtumassa? Mitä erittelet, kun erittelet puhujien nonverbaliikkaa? Mieti asiaa niin lähettäjän kuin vastanottajan kannalta.
Non-verbaaliseen viestintään kuuluu eleitä, äänen- ja tilankäyttö, erilaiset ilmeet ja liikehdinnät. Pähkinänkuoressa non-verbaalinen viestintä on sitä mitä sanat eivät kerro. Jos elekieli on ristiriidassa sanojen kanssa, ei kukaan usko ulostuloa.

5. Mitä hyvän puhujan kannattaa ottaa huomioon omassa nonverbaalissa viestinnässään?
Hyvä puhuja osaa käyttää tilaa ja pitää tilankäytöstään huolta. Tämän lisäksi hyvä puhuja käyttää eleitä ja pitää katsekontaktia yleisöön. Hyvä puhuja ei koskaan lue suoraan paperista, vaikka hänellä jotain muistiinpanoja olisikin.

6. Mitä tarkoittaa vertailu?
Vertailulla tarkoitetaan erilaisten asioiden yhtäläisyyksien tutkimista ja tarkastelua.

7. Mitä voi verrata, kun vertailukohteena on video ja kirjoitettu teksti?
Jos vertaa videota ja tekstiä, on mahdotonta vertailla non-verbaalia viestintää, sillä tekstillä sitä ei voi huomata sitten kirveelläkään.

8. Miten vertailua osoitetaan omassa tekstissä?
Omassa tekstissä vertailua on hyvä käyttää esimerkiksi yhtäläisyyksien tutkimisella ja eri kanttien tutkimisella.

9. Mitä tarkoittaa se, että lukutaitotehtävissä pitää perustella havainnot? Mikä on havainto ja mikä on perustelu?
Havainto on asia, jonka huomaat tekstissä, joka joko toistuu tai on muuten vain eroava. Havainto tulee perustella. Jos toteat, että teksti on synkkä, on sinun selitettävä miksi ajattelet näin.

10. Miten viitataan pohjatekstiin?
Kun viittaat pohjatekstiin on sinun muistettava ilmoittaa tekstin kirjoittaja, tekstilaji, julkaisupaikka- ja aika, otsikko ja aihe. Näitä ei tarvitse mainita uudelleen ensimmäisen kerran jälkeen.

11. Kokoa tietopakettiisi myös kuvan lukemisen käsitteitä.
Kuvaa ei lueta samalla lailla kuin tekstiä, sillä ensinnäkin kuvaa on mahdoton "lukea". Kuvan tulkinnan voi tehdä mistä käsin tahansa, siihen ei ole sääntöjä. Voit aloittaa yksityiskohtien tutkimisessa tai vaikka esimerkiksi tunnelman tutkmisisella. Tämä eroaa tekstin lukemisesta sillä lailla, että sinun on luettava tekstiä alusta loppuun.

12. Miten rakennetaan lukutaidon vastaus?
Rakentaminen aloitetaan tutkimalla aineistoa. Aineiston konteksti on hyvin olennainen osa. Tämän jälkeen aletaan eritellä ja huomioida tekstin eri osia, kuten millaista kieltä siinä on käytetty. Yleensä asiakirjoituksissa käytetään yleiskieltä. On hyvä myös tutkia tekstin rakennetta ja jäsentelyä.

13. Hyvä puhuja sekä eetos, paatos ja logos - mitä tarkoitetaan?
eetos: kuulijan vakuuttaminen persoonan avulla
paatos: kuulijan tunteiden ja olotilan vaikutus kuulijan vakuuttamisessa
logos: kuulijan vakuuttuminen argumenttien sisällön perusteella

14. Miten voi varmistaa puheen onnistumisen?
Harjoittele peilin edessä ja kuvittele itsesi siihen tilanteeseen. Kokoa lapulle muistiinpanoja asioista mistä puhut, ota se puheeseen mukaan ja tarkista tarvittaessa jokin aihe ettet sitä unohda. Säännöllinen ja riittävä harjoittelu ennen puheen pitämistä riittänee.

15. Mikä on ANSVA-kaava ja mihin sitä käytetään?
Attention: huomion herättämäninen
Need: tarpeen herättäminen
Satisfaction: ratkaisu tarpeen tyydyttämiseksi
Visualization: ratkaisun hyvien puolien kuvailu
Action: toimimiseen rohkaiseminen

ANSVAa käytetään usein myyntipuheissa.

16. Mainonnan jaottelua eri tavoin
Median mukaan
Televisio, lehdet, ilmaisjakelulehdet, internet.

Kohderyhmän mukaan:
Yritysmainonta vai kuluttajamainonta

Mainonnan keinon mukaan:
Mielikuvamainonta ja sokkimainonta

17. Mainosanalyysin peruskysymykset
Kenelle myydään? Kuka myy? Miten myydään? Mitä myydään?

18. Mainonnan keinot
Mielikuvan luominen, tarpeen luominen, huumori, liioittelu, parodiat, satiirit, väri- ja äänimaailma

19. Mitä tarkoitetaan keskustelijan rooleilla? Mitä eroa on yksilö-, tehtävä- ja ryhmäkeskeisillä rooleilla ja mihin niitä tarvitaan?
Yleensä keskustelijoilla on jotain rooleja, jotka määräytyvät tilanteen mukaan. Niitä on esimerkiksi asiantuntija ja johtaja. Yleensä ryhmissä on myös muitten hauskuuttaja. Jos kaikilla olisi samanlainen rooli, ei keskustelu etenesi mihinkään, joten siksi eri roolit ovat olennaisia keskusteluissa.

20. Mitä hyötyä on ryhmätyön käytöstä opiskelussa ja työpaikoilla?
Ihmiset oppivat toimimaan yhdessä ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän lisäksi työteho nopeutuu ja ongelmanratkaisu paranee.

21. Mihin asioihin kannattaa elokuvakerrontaa eritellessä kiinnittää huomiota? Mitä käsitteitä voi käyttää analyysissa apuna?
Kuvakulmaan, värimaailmaan, äänimaailmaan, leikkauksiin ja kuvakokoon.