Ohjeita äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun
Äidinkieli on uusi musta!
Äidinkieltä kuulee joskus kutsuttavan vaikeimmaksi aineeksi, joskus helpoimmaksi. Äikkä onkin tätä kumpaakin: toisaalta on helppoa, kun ulkoa opeteltavaa ja päntättävää ei juurikaan ole, toisaalta vaikeustasoa nostaa aineen yleissivistävä luonne. Pitäisi lukea uutisia ja seurata, mitä maailmassa tapahtuu. Kääk! Onneksi uutisia voi lukea ja katsoa puhelimella missä tahansa, ja me suomalaiset saamme nauttia luotettavasta mediasta, toisin kuin nyt vaikkapa... no jossain toisessa maassa.
Äidinkieltä ei siis opiskella pelkästään luokassa, vaan mitä tahansa teetkin, harjaannutat äidinkielen taitojasi – vaikka puhuisit vierasta kieltä! Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine ei nimittäin sisällä pelkästään suomen kielen opiskelua, vaan myös mm. vuorovaikutustaidot ja argumentointitaidot ovat tärkeitä. Vuorovaikutustaitoja ja oman mielipiteesi ilmaisu- ja perustelutaitoa tarvitset, puhuitpa mitä kieltä tahansa. Sujuvan ja vaikuttavan tekstin tuottamistaidosta on hyötyä jokaiselle. Näitä taitoja tarvitset myös jatko-opinnoissasi ja tietysti työelämässä.
Moni pelkää äidinkielessä kirjojen lukemista ja pitää sitä tylsänä. Lukeminen voi kuitenkin olla myös viihdyttävä pakokeino maailman murheista ja tylsyydestä niille, joille tämä maailma ei riitä. Ja onneksi on äänikirjat! Luettavat kirjat voi nykyään myös kuunnella, joten jokainen kyllä selviää myös kirjatehtävistä. Nykyisen sähköisen ylioppilaskokeen aikana analysoidaan luettavien tekstien lisäksi myös elokuvakatkelmia, tv-mainoksia ym. videomuotoista. Analyysitekstien laatiminen edistää tieteellisen ajattelun kehittymistä, ja äikän yhteys korkeakouluopinnoissa menestymiseen alasta riippumatta on osoitettu tutkimuksissa. Äidinkielen taito myös parantaa oppimistuloksia kaikissa kouluaineissa.
Äidinkieli onkin uusi musta, kaikkien lemppari, itseilmaisun ja ajattelun suosikkiaine, joka tuo elämään mielekkyyttä! Joka äikäntunnille menee, tulee itseään vastaan eikä palaa samana takaisin.
Ylioppilaskokeen lukutaidon koe
Lukutaidon kokeessa on kaksi osiota. I-osion kysymykset koskevat asia- ja mediatekstejä, kuten uutisia, mielipidetekstejä jne. Siis kaikkea sitä, mihin törmäämme eri medioissa. II-osion kysymykset koskevat kaunokirjallisuutta ja muuta fiktiota. Kummastakin osioista valitaan yksi tehtävä annetuista vaihtoehdoista. I-osassa korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito, II-osassa tulkinnan taito.
Toisessa osiossa maksimipisteet ovat 36, toisessa 24. Vaihtelee koekerroittain, kummasta osiosta korkeammat pisteet tulevat. Lukutaidon kokeen yhteispistemäärä on siis enintään 60 p.
Vastauksen maksimipituus kerrotaan tehtävän yhteydessä. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, joka varoittaa ylityksestä, mutta vastaustilaa ei rajoiteta. Merkkimäärän ylityksistä seuraa pistemenetyksiä sen mukaan, kuinka suuri ylitys on.
Kirjoitustaidon koe
Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Näistä valitaan yksi ja täsmennetään tai rajataan näkökulmaa vielä lisää. Teksti otsikoidaan näkökulman mukaisesti.
Kokeessa on 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Näistä valitaan aiheeseen ja näkökulmaan sopivat aineistot. Vähintään kahta aineistoa on käytettävä.
Tekstin maksimipituus on 6 000 merkkiä ilman sanavälejä laskettuna. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, joka varoittaa ylityksestä, mutta vastaustilaa ei rajoiteta. Merkkimäärän ylityksistä seuraa pistemenetyksiä sen mukaan, kuinka suuri ylitys on.
Kokeen teemat liittyvät siis joko äidinkielen omaan oppisisältöön, kuten viestintään, mediaan, kirjallisuuteen jne. Lisäksi aiheet voivat tulla opetussuunnitelmien ainerajat ylittävistä aihekokonaisuuksista, joita ovat
1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen
2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
4. Monilukutaito
5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
6. Työelämätaidot ja yrittäjyys
7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Äidinkielen kirjoitustaidon kokeella pyritään mittaamaan jatko-opinnoissa vaadittavia taitoja, kuten lähteiden kriittistä valintaa, useiden aineistojen käyttöä oman tekstin osana, sujuvaa kielellistä ilmaisua ja taitoa rakentaa ehjä teksti. Nämä ovat nyky-yhteiskunnassa välttämättömiä taitoja jatko-opinnoissa, mutta myös tärkeitä kansalais- ja työelämätaitoja kenelle tahansa.
Kirjoitustaidon koe arvioidaan pistein 0-60, ja käytössä ovat vain 0 tai 5 päättyvät pisteet (esim. 25, 40, 55).
Lukutaidon ja kirjoitustaidon erot
| Lukutaidon koe | Kirjoitustaidon koe | |
| Mitä mittaa? | Kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. | Kirjallista ilmaisukykyä, taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. |
| Tehtävät | Kokeessa on kaksi osaa, A ja B. A-osa keskittyy asia- ja mediateksteihin, B-osa kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin. A-osassa siis korostuu kriittinen lukutaito, B-osassa tulkintataito. Kummassakin osassa on kaksi tehtävää, joista toinen valitaan. Vastausta ei otsikoida. Merkkimäärä ilmoitetaan tehtävässä. Pituuden ylityksestä tulee automaattinen pistevähennys. |
Kokeessa on laaja teema, johon liittyvistä 5-7 aiheesta valitaan yksi. Kokeessa annetaan 6-8 aineistoa, joita kahta on vähintään käytettävä. Kirjoitetaan yksi, itse otsikoitu laaja ja yhtenäinen teksti, jossa pohditaan tai otetaan kantaa. Näkökulma rajataan itse. Maksimipituus on 6000 merkkiä. Pituuden ylityksestä tulee automaattinen pistevähennys. |
| Aineistoon viittaaminen | Lukija tuntee aineistot, joten aineistoon viitataan vain kevyesti eikä sen sisältöä tarvitse esitellä. Päätelmät perustellaan tekstiesimerkeillä. |
Lukija ei tunne aineistoja, joten kirjoittaja antaa tarkat lähdetiedot ja esittelee aineiston sisältöä riittävästi. Kahta aineistoa on vähintään käytettävä. Lukijan tulee tiedää, milloin kyse on aineistosta poimitusta sisällöstä, milloin kirjoittajan omasta ajattelusta. |
| Arviointi | Tehtävän maksimipisteet ovat joko 24 tai 36 pistettä; lukutaidon kokeesta siis max 60 pistettä. Arviointi keskittyy kokonaiskuvaan lukutaidosta ja vastauksen sisältöaineiksiin. Näitä painotetaan. Lisäksi arvioidaan esitystapaa. |
Arviointi tehdään asteikolla 0-60 p. Arvioinnissa painotetaan kokonaiskuvaa kirjoitustaidosta, tekstin rakennetta ja kieltä sekä tyyliä. Lisäksi arvioidaan näkökulma-, sisältö- ja aineistovalintoja sekä aineistojen käyttöä. |