Oppimisen ja koulunkäynnin tuki jakautuu koulussa kolmeen vaiheeseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajien kanssa. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat opetusryhmän sekä yksittäisen oppilaan vahvuudet ja kehityshaasteet. Tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tarpeen mukaan muuttuvaa. Kirkonkylän koulun erityisopetuksen tupa-luokassa oppilaat saavat tukea oppimisessa, koulunkäynnissä ja käyttäytymisessä.

Yleinen tuki

Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Myös samanaikaisopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilaan ohjaus ja tukiopetus sisältyvät yleiseen tukeen. Opettaja havainnoi oppilaan tuen tarvetta ja ottaa yhteyttä huoltajiin ja erityisopettajaan. Yleisessä tuessa oppilaalle voidaan tehdä oppimissuunnitelma.

Tehostettu tuki

Aina yleinen tuki ei riitä. Tällöin oppilaan oma luokanopettaja kutsuu koolle muut oppilasta opettavat opettajat ja laaditaan pedagoginen arvio. Myös oppilaan huoltajia kuunnellaan asiassa ja heidän kanssaan tehdään yhteistyötä. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa koulun pedagogisessa työryhmässä, joka tekee päätöksen oppilaan siirtämisestä tehostettuun tukeen. Tehostettuun tukeen siirryttäessä laaditaan oppilaalle tehostetun tuen oppimissuunnitelma, johon osallistuvat oppilasta opettavat opettajat. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää tukea kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Erityinen tuki

Mikäli tehostettu tuki ei riitä, erityisopettaja kokoaa moniammatillisen ryhmän ja käynnistää pedagogisen selvityksen tekemisen. Moniammatillinen ryhmä kokoaa opettajilta selvityksen oppimisen etenemisestä ja oppilaan saamasta tehostetusta tuesta. Ryhmä kuulee oppilasta ja oppilaan huoltajaa tai muuta edustajaa ja hankkii muut mahdolliset asiantuntijalausunnot. Ryhmä tekee esityksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen päätös perustuu pedagogiseen selvitykseen. Päätös tarkistetaan ainakin 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksen jälkeen erityisopettaja laatii henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) yhteistyössä muiden opettajien, oppilaan ja huoltajien kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa, mutta tarpeen mukaan useamminkin.

Tupaluokka

Tupaluokkiin oppilaat ohjautuvat ohjausryhmän kautta eli pedagoginen ohjautuminen. Ohjausryhmään kuuluvat koulun rehtori/koulujohtaja, erityisopettaja ja yläkoulussa mukana tarvittaessa ovat myös aineopettajat, sekä luokanvalvoja ja opinto-ohjaaja. Vahvan tuen omaava oppilas ja joustavan opetuksen tuen tarpeessa olevat oppilaat ohjautuvat tupaluokkaan pääsääntöisesti kaikissa oppiaineissa. 

Mikäli oppilaalla on tuentarvetta oppiaineissa, esimerkiksi matematiikassa, äidinkielessä ja englannissa, tulee hän tupaluokkaan opiskelemaan näitä oppiaineita erityisopettajan kanssa. Oppilas voi opiskella tupaluokassa myös muista syistä, kuin opillisista.

Riippumatta siitä, missä koulussa lapsi tai nuori opiskelee, tulisi tupaluokkien toimintamalli olla yhdenmukainen. 

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen (20.3.2024, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20201214).

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 

Evijärven kunnassa pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja asiantuntijalausuntoihin perustuen. Tavoitteena on, että päätös tehdään ennen oppivelvollisuuden alkamista. Yhteistyö eri hallintokuntien ja huoltajien kanssa prosessin jokaisessa vaiheessa on tärkeää. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen yhteydessä lapselle tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Hänellä on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea. 

 

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kotiluokka on erityisopetuksen luokka. Opetus toteutetaan joustavasti ja yksilölliset tarpeet huomioon ottaen viiden toiminta-alueen sisältöjä yhdistellen mahdollisuuksien mukaan yleisen opetussuunnitelman sisältöihin. Oppilas integroituu yleisopetuksen ryhmiin oman taitotasonsa mukaisesti. Keskeisenä arvona on, että toiminta-alueittain opiskeleva oppilas osallistuu koulun tapahtumiin ja on osa kouluyhteisöä tasavertaisena jäsenenä.