Jakso 1. Vieraat kulttuurit katseen kohteena

Monikulttuuristuva maailma - yhteenveto ja syventäminen

Monikulttuuristuva maailma.pdf 2.4 Mt

0 kommenttia

Kolonialismi, uuskolonialismi ja kolonialismin eri muodot

Forum+HI6+Luku+3+Tietoisku+Perinteinen+ja+uusi+nakokulma+kolonialismiin.pdf 597.7 kt

0 kommenttia

Käsitteet - kulttuurit kohtaavat

3. käsitteet Miten ymmärrämme kulttuurien kohtaamista.pdf 1.5 Mt

0 kommenttia

Käsiteharjoitus

Laadi haluamasi muotoinen "esitys" valitsemistasi käsitteistä. Käytä apunasi kappaletta 2 ja 4.

MONIKULTTUURISTUVASSA MAAILMASSA TÄRKEÄÄ ON YMMÄRTÄÄ, MITÄ TARKOITTAA...
KOSKA...
ESIMERKIKSI...

Etnosentrismi
Eurosentrismi
Etnoromantiikka
Orientalismi
Valkoisen miehen taakka
Jalo villi –ajattelu
Akkulturaatio = kulttuurit kohtaavat, molemmat muuttuvat
Assimilaatio = täysi sopeutuminen valtakulttuuriin
Segregaatio = eristäminen, eriyttäminen
Kultuurisokki = ahdistus oman/vieraan kulttuurin kohtaamisessa
Kulttuuriristiriita = kodin ja yhteiskunnan kulttuuriset vaatimukset eroavat merkittävästi toisistaan esim. muslimityttö lännessä

Voit valita myös muita mielestäsi tärkeitä käsitteitä.

esim. pakolainen, monikulttuurisuus, globalisaatio, integroituminen, marginalisoituminen

Linkit

Finnish culture linkit

Finnish Culture in English

Palauta tähän maailmalle lähetettävä työ.

Palauta kuva tai muu tiedosto
Palauta merkintä
Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

1. Kulttuurit kohtaavat HI6 perusjutut1.pdf

1. Kulttuurit kohtaavat HI6 perusjutut1.pdf 810.7 kt

0 kommenttia

Jakso 1. Luku 1. Tutustutaan suomalaisuuteen!

Vieraat kulttuurit katseen kohteena

Virittely: Suomalaisten sanaton viestintä

Nonverbaali viestintä tarkoittaa sanatonta oheisviestintää, kuten eleitä, ilmeitä, asentoja, liikkeitä, äänensävyjä, pukeutumista, tuoksuja, koruja ja koskettamista.

Tällainen viestintä on hyvin kulttuurisidonnaista.

Pohdi esimerkkien avulla, mitä suomalaisessa kulttuurissa voi viestiä

eleiden
pukeutumisen
korujen
koskettamisen avulla.

Työ tehdään Jamboard-alustalle pienissä ryhmissä ja työt esitellään muille.

Käydään läpi Pdf-teemasta Suomalaisten sanaton viestintä.

Suomalainen identiteetti syventävä harjoitus kansainvälisessä yhteistyössä:

Lue linkit kohdasta pdf-tiedosto: Paraisten lukiolaisten tutkielma Suomalainen identiteetti.
Käytä tiedostoa pohja-aineistona ja pohdi, miten kertoisit kansainvälisille opiskelijoille suomalaisesta kulttuurista sanoin ja kuvin.

1. Tehtävänä on kertoa Suomesta, suomalaisuudesta, meidän kulttuurista ja tavoista. Voit kirjoittaa, tehdä kuvakollaasia tekstien avulla tai tehdä lyhytvideon. Kieli englanti. Valmiit työt lähetetään "maailmalle". Tällä hetkellä mukaan ovat lupautuneet kumppanikoulut: Mongoliasta, Tunisiasta, Slovakiasta. Kartoitan vielä muita kouluja.
2. Saamme vastauksia ja opimme muista kulttuureista matkan varrella.
3. Teemme jatkossa pieniä yhteisiä juttuja opintojakson aikana, jotta elävöitämme kulttuurien välistä oppimista.

Identiteetin rakentumiseen vaikuttaa esimerkiksi

sukupuoli
ikä
etnisyys
kansallisuus
uskonto tai katsomus.

- kulttuuri vaikuttaa
- esim. nuoruuden ihannointi vs. vanhuuden kunnioitus

Näkökulmia rasismiin

OPI 10 TAPAA VASTUSTAA RASISMIA — Nordic Diversity Trainers

Tässä tutkittua tietoa perussuomalaisten rasismista | Uusi Suomi Puheenvuoro

Tarinajulkaisu rasismin historiasta
1. Mene osoitteeseen https://areena.yle.fi/podcastit/1-50821999 .
2. Kuuntele yksi omavalintainen jakso.
3. Tee valitsemaasi sosiaaliseen mediaan story-julkaisu (esimerkiksi Instagram-tarina
tai snäppäys), jossa käyt läpi jakson sisältöä ja sen herättämiä ajatuksia.
4. Jaa valmis tuotos opettajalle. Halutessasi voit tehdä julkaisusta myös julkisen.

Toimittaja Pekka Vahvanen on tehnyt rotusyrjintää käsittelevän podcast-sarjan Lukuja
rasismin historiasta.

Jaksoja on yhteensä kahdeksan ja niissä syvennytään eri näkökulmiin, kuten tieteen rooliin rasismin oikeuttajana ja eri kulttuurien harjoittamaan rasismiin.
Tehtävässä opiskelija luo sosiaaliseen mediaan tarinan eli storyn, jossa käydään läpi yhden sarjan jakson sisältöä.
Story on monille sosiaalisille medioille tyypillinen ilmaisumuoto eli sarja pieniä julkaisuja, joissa yhdistetään kuvaa, tekstiä, ääntä ja lyhyitä videoita. Tuotoksessa saa näkyä nuoren oma näkökulma podcastin sisältöön.
Tarinoita voi tehdä ja julkaista ainakin esimerkiksi Instagramissa, Snapchatissa ja
Facebookissa.
Opiskelija saa itse päättää, tekeekö hän tuotoksestaan julkisen vai näyttääkö hän sen
vain muulle ryhmälle ja/tai opettajalle.

Käsiteharjoitus palautukset

Palauta kuva tai muu tiedosto
Palauta merkintä
Palauta linkki
Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Suomalaisuus tekstit

Palauta kuva tai muu tiedosto
Palauta merkintä
Palauta linkki
Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Danger of a single story -keskustelu

Mitä jäi mieleen puheen keskeisinä käännekohtina?
Miksi Danger of a single story puhe on vaikuttava? Kerro esimerkkejä.

Linkit

Kanadasta löytyi 215 lasten ruumista alkuperäiskansoille tarkoitetusta koulusta

KANADASSA on jo vuosia tiedetty, että tuhansia alkuperäiskansoihin kuuluvia lapsia katosi vuosikymmenien aikana salaperäisesti valtion ja kirkkojen ylläpitämissä kouluissa.
LAPSET olivat oppilaina Kamloops Indian Residential School - nimisessä koulussa, joka suljettiin vuonna 1978. Löydöksestä ilmoitti Tk'emlúps te Secwépemc -kansan päällikkö Rosanne Casimir.
KANADASSA oli 1800-luvulta alkaen käytössä koulutusjärjestelmä, jossa alkuperäiskansoihin kuuluvien lapsia erotettiin pakolla perheistään. Lapset keskitettiin kouluihin, joissa koulutuksen järjestivät usein kristilliset koulut valtion puolesta.
Vuonna 2015 valmistunut vuosien selvitystyö tuli siihen lopputulokseen, että lasten pakkokoulutus kirkkojen pitämissä kouluissa oli ”kulttuurinen kansanmurha”.

Ainakin 150 000 lasta kävi koulujärjestelmän, joka oli käytössä 1840-luvulta 1990-luvulle saakka. Selvityksen mukaan monet lapsista altistuivat koulussa fyysisille rangaistuksille, nälälle, epidemioille ja raiskauksille.

SELVITYKSESSÄ arvioitiin, että kaikkiaan jopa 4 100 lasta olisi kuollut alkuperäiskansoille järjestetyssä koulujärjestelmässä.

Rodunjalostuksen kaiut kaikuvat edelleen

Pohjoismaissa oli esimerkiksi Yhdysvaltain ja Saksan tapaan 1900-luvun alkupuolelta alkaen vallalla ajatus, että väestöpolitiikalla ja ihmisten lisääntymisen säätelyllä kansakuntaa voidaan muokata terveeksi, hyvinvoivaksi, työteliääksi, ahkeraksi ja moraaliltaan kunnolliseksi.
Sosiaali- ja terveysalan eettistä neuvottelukuntaa ETENE:ä johtavan professori Hallamaan mukaan samantyyppinen ajattelutapa nousee esiin taloudellisen ja poliittisen epävarmuuden aikoina.

– Nykyään meillä on puhetta, että joku on nettomaksaja, että nettomaksajien täytyy saada määritellä, kuinka yhteiskunnan tukea tarvitsevat ihmiset saavat elää, ja mitä he saavat tehdä, ja minkälaisia he saavat olla.

– Kysymys lisääntymisen sääntelystä ei ole hävinnyt minnekään, se on ihan tätä päivää. Kuviot ovat toiset, menetelmät ovat toiset, mutta sama halu ja tarve säädellä lisääntymistä on kuin aikaisemminkin.

– Se on vain muuttanut nimeään. Ajatellaan sikiöseulontoja, ei kukaan halua, eivät edes vanhemmat halua sairaita lapsia. Mielestäni eugeenista ajattelua on edelleen, mutta aivan toisessa muodossa. Puhutaan terveyden säilyttämisestä ja edistämisestä, ei puhuta ”laadun” parantamisesta kuten ehkä ennen selkeämmin puhuttiin.

Sukupuolen korjaaminen edellyttää Suomessa aina sterilisaatiota. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa toimitaan näin.

YK ja Euroopan neuvosto ovat vaatineet Suomen lainsäädännön muuttamista tältä osin. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut sterilisaatiopakon rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Eduskunnassa translakiin on vaadittu muutosta vihreiden ja vasemmistoliiton riveistä. Myös apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on vaatinut lain pikaista muuttamista.

Sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen liittyvää lainsäädäntöä on viime vuosina muutettu useissa Euroopan maissa.

Video Suomalainen eugenikkaa eli rotuhygienia

Suomessa rodunjalostus ei kohdistunut niinkään etnisiin vähemmistöihin, vaan mielenterveysongelmaisiin ja kehitysvammaisiin. Väestöstä haluttiin poistaa myös fyysisesti vialliset, kuten kuurot.

Rodunjalostuksen historia ei ole vain sorrettujen vähemmistöjen historiaa. Huonoa ja vaarallista perimää kantoivat myös valkoiset miehet, ainakin jos he olivat homoja, rikollisia tai alkoholisteja. Oikeastaan lähes mikä tahansa poikkeava ominaisuus saattoi tehdä yksilöstä rappeutuneen, vääränlaisen.

Professori Jaana Hallamaa muistuttaa, että rodunjalostusajattelun huippuvuodet osuivat 1950- ja 1960-lukujen taitteeseen.

– Siihen aikaanhan sijoittuu ajatus, että rakennetaan hyvinvointiyhteiskunta. Tausta-ajatuksena lienee on ollut sellainen, että ei haluta hyvinvointiyhteiskunnan universaalien – kaikille tulevien –
hyvien valuvan väärille ihmisille, vaan sille kunnolliselle väestönosalle, joka sitten rakentaa ehjää, tervettä kansakuntaa.

Suomi teki vuosina 1935-1970 lisääntymiskyvyttömiksi 7 530 kansalaistaan vastoin näiden omaa tahtoa. Kun mukaan lasketaan rodunjalostuksellisista syistä tehdyt raskauden keskeytykset, nousee luku runsaaseen 12 000:een. Noin 90 prosenttia pakkosteriloiduista oli naisia.

Vankimmin rodunjalostusaatteet saivat aikoinaan jalansijaa länsinaapurissamme Ruotsissa. Maahan perustettiin vuonna 1922 maailman ensimmäinen valtiollinen rotubiologian tutkimuslaitos. Sinne muun muassa Natsi-Saksa lähetti virkamiehiään ja tutkijoitaan oppia saamaan.