Hi 3 tehtävät
16.11.2016 tehtävä
Imperialismi
6. Afrikassa ei olisi valtioita, mikäänlaista taloutta, teknologia ja afrikkalaiset eivät puhuisi eurooppalaisia kieliä, olisi kristittyjä ( paitsi etiopialaiset ), tietäisi muusta maailmasta ja muuttaisi pois Afrikasta.
1800-luvu
1. Nationalismi, liberalismi, teollistuminen, imperialismi ja liittoutumiset.
2. Saksan yhdistymiseen, tehokkaaseesn koulutukseen, kurinalaisuuteen, taitoon organisoida asioita ja raaka-aineiden löytämiseen.
3. Iso-Britannia, Venäjä ja Ranska liittoutuivat. Venäjä liittoutui Serbian, Kreikan ja Romanian kanssa.
Ranska ja Iso-Britannia liittoutuivat Belgian kanssa.
Saksa, Itävalta-Unkari ja Ottomaanien valtakunta liittoutuivat. Bulgaria liittoutui Itävalta-Unkarin ja Ottomaanien kanssa. Italia alunperin liittoutui Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa, mutta erosi liitosta ensimmäisen maailmansodan alettua.
6. Afrikassa ei olisi valtioita, mikäänlaista taloutta, teknologia ja afrikkalaiset eivät puhuisi eurooppalaisia kieliä, olisi kristittyjä ( paitsi etiopialaiset ), tietäisi muusta maailmasta ja muuttaisi pois Afrikasta.
1800-luvu
1. Nationalismi, liberalismi, teollistuminen, imperialismi ja liittoutumiset.
2. Saksan yhdistymiseen, tehokkaaseesn koulutukseen, kurinalaisuuteen, taitoon organisoida asioita ja raaka-aineiden löytämiseen.
3. Iso-Britannia, Venäjä ja Ranska liittoutuivat. Venäjä liittoutui Serbian, Kreikan ja Romanian kanssa.
Ranska ja Iso-Britannia liittoutuivat Belgian kanssa.
Saksa, Itävalta-Unkari ja Ottomaanien valtakunta liittoutuivat. Bulgaria liittoutui Itävalta-Unkarin ja Ottomaanien kanssa. Italia alunperin liittoutui Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa, mutta erosi liitosta ensimmäisen maailmansodan alettua.
17.11.2016 tehtävät
1. Alfred Von Schlieffenin suunnitelma
1. Ensimmäisen maailmansodan alkua ja hyökkäys ympärysvaltojen Ranskaan varten.
2. Koska ei tiedetty, miten Ranska suhtautuu sotaan ja hyökkää.
3. Belgian puoluettomuutta ei kunnioitettu, koska Ranska ja Iso-Britannia suojelivat sitä. Suojeluksen takia Belgiaa pidettiin ympärysvaltana.
2. Woodrow Wilsonin rauhanohjelma
1. Koska saksalaisten haluttiin vain poistuvan maista, joihin se hyökkäsi.
2. Versaillesin rauhan sopimus oli Saksan vastainen.
3. Kansainliiton perustamisen keksiminen, Yhdysvaltojen ulkopoliittinen suuntautuminen Eurooppaan, Saksan kunnioittaminen, vaikka se oli vihollinen, voittajat saisivat haluamansa alueet ja uusille valtioille taataan itsenäisyys.
4. Venäjästä, Itävalta-Unkarista ja Ottomaanien valtakunnasta itsenäistyneet kansat saivat omat valtonsa ja voittaja valtiot, joissa on suuri nationalismi ja halu saada tiettyjä alueita keskusvalloista, saisivat ne aluet.
1. Ensimmäisen maailmansodan alkua ja hyökkäys ympärysvaltojen Ranskaan varten.
2. Koska ei tiedetty, miten Ranska suhtautuu sotaan ja hyökkää.
3. Belgian puoluettomuutta ei kunnioitettu, koska Ranska ja Iso-Britannia suojelivat sitä. Suojeluksen takia Belgiaa pidettiin ympärysvaltana.
2. Woodrow Wilsonin rauhanohjelma
1. Koska saksalaisten haluttiin vain poistuvan maista, joihin se hyökkäsi.
2. Versaillesin rauhan sopimus oli Saksan vastainen.
3. Kansainliiton perustamisen keksiminen, Yhdysvaltojen ulkopoliittinen suuntautuminen Eurooppaan, Saksan kunnioittaminen, vaikka se oli vihollinen, voittajat saisivat haluamansa alueet ja uusille valtioille taataan itsenäisyys.
4. Venäjästä, Itävalta-Unkarista ja Ottomaanien valtakunnasta itsenäistyneet kansat saivat omat valtonsa ja voittaja valtiot, joissa on suuri nationalismi ja halu saada tiettyjä alueita keskusvalloista, saisivat ne aluet.
23.11. tehtävät
1. Arjalaisen rodun.
2. Hän saisi paljon suosiota kaikilta arjalaisilta, mutta huonontaisi hänen ja Japanin välejä ja ei arjalaiset kannattajat alkaisivat vihata häntä.
2. Hän saisi paljon suosiota kaikilta arjalaisilta, mutta huonontaisi hänen ja Japanin välejä ja ei arjalaiset kannattajat alkaisivat vihata häntä.
7.12. tehtävät
Saksan jako
2. a. Koska saarolla olisi voinut estää Länsi-Berliinin länsimaalaistuminen, uudistuminen, liittyminen länsimaihin ja vastalauseena länsivaltojen Saksan uudistamisen suunnitelmalle.
b. Berliinin saarto vahvisti Länsi- ja Itä-Saksan perustamisen, heikensi länsivaltojen ja Neuvostoliiton välejä, nosti länsimaiden puolustusyhteistyötä ja myöhemmin aiheutti Berliinin muurin rakentamisen.
Kylmä sota maailmalla
2. Ensimmäisenä Ranskan Indokiinassa syttyi sota, jonka Ranskahävisi ja uudet valtiot (Pohjois- ja Etelä-Vietnam, Laos ja Kambodza) perustettin. Pohjois-Vietnamin johtaja Ho Tsi Minh halusi yhdistää Vietnamin ja tuki Etelä-Vietnamin kommunistijoukkoja. Yhdysvallat liittoutuivat Etelä-Vietnamin kanssa ja Kiina ja Neuvostoliitto tukivat Pohjois-Vietnamia. Yhdysvaltojen sotilaalinen toiminta villiintyi sodassa ja arvelutti monia ihmisiä. Lopulta Yhdysvaltojen oli lopetettava sotiminen. Sodan jälkeen monia Etelä-Vietnamin ihmisiä (jotka halusivat lähteä ja paeta kommunisteja) evakuoitiin.
3. a. Koska kommunistit olivat kaapanneet vallan ja liitoutuneet Neuvostoliiton kanssa.
b. Koska Neuvostoliitto perusti sotilastukikohtia Kuuban ja kuljetti ohjuksia sinne. Yhdysvallat kuljettivat ohjuksia Turkkiin vastalauseeksi Neuvostoliitolle.
c. Nykyään Kuuban ja Yhdysvaltojen suhteet ovat menossa parempaan suuntaan. Yhdysvallat tukevat Kuubaa nykyaikaistumisessa.
Kylmän sodan loppu
1. a. Stalinin kuoleman jälkeinen aika, jolloin osapuolien välit olivat paremmat lyhyen ajan.
b. Kuuban kriisin rauhasta 70-luvulle kestänyt hyvien välien aika, jolloin aseiden kehittäminen ja käyttäminen hillittiin.
2. a. Koska saarolla olisi voinut estää Länsi-Berliinin länsimaalaistuminen, uudistuminen, liittyminen länsimaihin ja vastalauseena länsivaltojen Saksan uudistamisen suunnitelmalle.
b. Berliinin saarto vahvisti Länsi- ja Itä-Saksan perustamisen, heikensi länsivaltojen ja Neuvostoliiton välejä, nosti länsimaiden puolustusyhteistyötä ja myöhemmin aiheutti Berliinin muurin rakentamisen.
Kylmä sota maailmalla
2. Ensimmäisenä Ranskan Indokiinassa syttyi sota, jonka Ranskahävisi ja uudet valtiot (Pohjois- ja Etelä-Vietnam, Laos ja Kambodza) perustettin. Pohjois-Vietnamin johtaja Ho Tsi Minh halusi yhdistää Vietnamin ja tuki Etelä-Vietnamin kommunistijoukkoja. Yhdysvallat liittoutuivat Etelä-Vietnamin kanssa ja Kiina ja Neuvostoliitto tukivat Pohjois-Vietnamia. Yhdysvaltojen sotilaalinen toiminta villiintyi sodassa ja arvelutti monia ihmisiä. Lopulta Yhdysvaltojen oli lopetettava sotiminen. Sodan jälkeen monia Etelä-Vietnamin ihmisiä (jotka halusivat lähteä ja paeta kommunisteja) evakuoitiin.
3. a. Koska kommunistit olivat kaapanneet vallan ja liitoutuneet Neuvostoliiton kanssa.
b. Koska Neuvostoliitto perusti sotilastukikohtia Kuuban ja kuljetti ohjuksia sinne. Yhdysvallat kuljettivat ohjuksia Turkkiin vastalauseeksi Neuvostoliitolle.
c. Nykyään Kuuban ja Yhdysvaltojen suhteet ovat menossa parempaan suuntaan. Yhdysvallat tukevat Kuubaa nykyaikaistumisessa.
Kylmän sodan loppu
1. a. Stalinin kuoleman jälkeinen aika, jolloin osapuolien välit olivat paremmat lyhyen ajan.
b. Kuuban kriisin rauhasta 70-luvulle kestänyt hyvien välien aika, jolloin aseiden kehittäminen ja käyttäminen hillittiin.
Demokratia ja diktatuuri tehtävä
2. a. Iso Britannian maailmanvalta lähestyi loppuaansa. Sorretut siirtomaat (eteenkin Irlanti ja Intia) alkoivat kapinoida. Australialle, Uudelle Seelannille, Etelä-Afrikalle ja Kanadalle annettiin melkein itsenäisen valtion asema, ettei ne aloittaisivat samanlaista sotaa kuten Yhdysvallat.
b. Ranska vastusti Saksaa ja solmi liittoja Belgian, Puolan, Tsekkoslovakian ja Jugoslavian kanssa. Suhteet paranivat sotakorvauksen jälkeen ja solmittiin toistensa rajojen koskemattomattomuudesta. Ranska solmi Yhdysvaltojen ja muiden 70 valtioiden kanssa Kellogin-Briandin sopimuksen, joka tuomitsee sodankäynin kansainvälisten ongelmien ratkaisukeinona. Ranska kuitenkin rakensi Saksan vastaiselle rajalle Maginot-linnoitusketjun.
c. Yhdysvallat jatkoivat eristäytymispolitiikkaa, mutta tuki Euroopan maita ja keskittyi Tyynenmeren ja Latimalaisen-Amerikan alueisiin.
d. Neuvostoliitto oli eristäytynyt muusta maailmasta, mutta tuki länsimaiden kommunisteja.
b. Ranska vastusti Saksaa ja solmi liittoja Belgian, Puolan, Tsekkoslovakian ja Jugoslavian kanssa. Suhteet paranivat sotakorvauksen jälkeen ja solmittiin toistensa rajojen koskemattomattomuudesta. Ranska solmi Yhdysvaltojen ja muiden 70 valtioiden kanssa Kellogin-Briandin sopimuksen, joka tuomitsee sodankäynin kansainvälisten ongelmien ratkaisukeinona. Ranska kuitenkin rakensi Saksan vastaiselle rajalle Maginot-linnoitusketjun.
c. Yhdysvallat jatkoivat eristäytymispolitiikkaa, mutta tuki Euroopan maita ja keskittyi Tyynenmeren ja Latimalaisen-Amerikan alueisiin.
d. Neuvostoliitto oli eristäytynyt muusta maailmasta, mutta tuki länsimaiden kommunisteja.
Diktatuuri tehtävä
3. Työttömyyden poistaminen, Saksan nostaminen, Suur-Saksan perustaminen, juutalaisten ja kommunistien vainoaminen ja paremman valtiomuodon toteuttaminen.
5. a. Se on kulttuuriltaan ja rodultaan erilaisten vähemmistöjen vainoamista.
b. Fasistisissa, kommunistisissa, islamilaisissa ja äärikristillisissä valtioissa.
5. a. Se on kulttuuriltaan ja rodultaan erilaisten vähemmistöjen vainoamista.
b. Fasistisissa, kommunistisissa, islamilaisissa ja äärikristillisissä valtioissa.
Ensimmäisen maailmansodan vaiheet
Hottentotti
A. Suomessa asuu nykyään afrikkalaisia ja he voivat hermostua laululle rasismin takia.
B. Afrikkalaiset ovat erilaisia, köyhiä, asuvat kuningaskunnassa ja metsästävät. Afrikassa on leijonia, norsuja ja rosvojärjestöjä.
B. Afrikkalaiset ovat erilaisia, köyhiä, asuvat kuningaskunnassa ja metsästävät. Afrikassa on leijonia, norsuja ja rosvojärjestöjä.
Imperialismi tehtävä
1. Nationalismi, liberalismi, teollistuminen, imperialismi ja liittoutumiset.
2. Sakasan yhdistymiseen, tehokkaaseen koulutukseen, kurinalaisuuteen, taitoon organisoida asioita ja raaka-aineiden löytämiseen.
3. Keskusvallat: Iso Britannia, Ranska, Venäjä, Belgia, Serbia, Kreikka ja Romania. Keskusvallat: Saksa, Itävalta-Unkari, Ottomaanien valtakunta ja Bulgaria. Italia alunperin kuului keskusvaltoihin, mutta erosi sodan sytyttyä.
4. Taloudelliset tekijät olivat yksi tärkeimmistä syistä imperialismin kiihtymiselle sillä valtiot tarvitsivat raaka-aineita ja kaupattavaa tavaraa. Toisaalta myös omaan maan, armeijan ja vaikutusvallan laajentuminen olivat syistä.
2. Sakasan yhdistymiseen, tehokkaaseen koulutukseen, kurinalaisuuteen, taitoon organisoida asioita ja raaka-aineiden löytämiseen.
3. Keskusvallat: Iso Britannia, Ranska, Venäjä, Belgia, Serbia, Kreikka ja Romania. Keskusvallat: Saksa, Itävalta-Unkari, Ottomaanien valtakunta ja Bulgaria. Italia alunperin kuului keskusvaltoihin, mutta erosi sodan sytyttyä.
4. Taloudelliset tekijät olivat yksi tärkeimmistä syistä imperialismin kiihtymiselle sillä valtiot tarvitsivat raaka-aineita ja kaupattavaa tavaraa. Toisaalta myös omaan maan, armeijan ja vaikutusvallan laajentuminen olivat syistä.
Kylmän Sodan Kriisit
Kriisit: Korean ja Vietnamin sodat
a) Korean sodassa: Etelä-Korea ja länsivaltojen YK-joukot vastaan Pohjois-Korea, Neuvostoliitto ja Kiina.
Vietnamin sodassa: Etelä-Vietnam ja Yhdysvallat vastaan Pohjois-Vietnam, Etelä-Vietnamin ja muiden Kaakkois-Aasian kommunisti-sissit, Neuvostoliitto ja Kiina.
b) Korean sodassa: Toisen maailmansodan jälkeen Korea jaettiin Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle. Kummatkin vallat perustivat omiaan polittisia aatteita kannattavia valtioita. Pohjois-Koreassa vallan sai Neuvostoliittoon paenneet kommunistit, jotka kapinoivat japanilaisia vastaan ja liittyivät puna-armeijaan sodan aikana. Pohjois-Korea hyökkäsi Neuvosoliiton tukemana Etelä-Koreaan valloittamaan sen. YK tuomitsi hyökkäyksen ja liittyi Etelä-Korean puolelle. Neuvostoliitto ei liittynyt YK:n joukkoihin. Kiina liittyi Pohjois-Korean puolelle. Kummatkin osapuolet olivat yhtä voimakkaita ja lopulta solmittiin rauhan sopimus, jossa kummatkin Koreat tunnustettiin ja erittäin vartioitu raja rakennettiin.
Vietnamin sodassa: Ranskan Indokiinassa syttyi kapina ja lopulta Kaakkois-Aasian valtiot itsenäistyivät. Vietnam jakautui kahtia itsenäistymisen jälkeen. Pohjois-Vietnam päätti hyökätä Etelä-Vietnamiin valloittaakseen sen. Etelä-Vietnam pyysi Yhdysvalloilta apua. Sota kesti kauan ja oli ihmisoikeuksien vastainen. Yhdysvaltojen kansalaiset alkoivat vastustaa sotaa. Yhdysvallat vetäytyivät Vietnamista ja evakuoivat Etelä-Vietnamin kansalaisia, jotka eivät haluneet jäädä.
c) Korean sota oli kylmän sodan ensimmäinen sota kriisi. Vietnamin sota paljastui Yhdysvaltojen heikkoudeksi ja kommunismin leviämisen pelko kasvoi voimakkaasti.
d) Korean sota sai länsivaltojen uskomaan Kiinan olevan Neuvostoliiton puolulainen.
Vietnamin sota sai lähes kaikki maailman ihmiset vihaamaan Yhdysvaltojen toimintaa.
e) Korean ja Vietnamin sodissa kummassakin oli pohjoisen kommunistit ja etelän tasavaltalaiset. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Kiina tukivat omia liittolaisia ja aatteita.
a) Korean sodassa: Etelä-Korea ja länsivaltojen YK-joukot vastaan Pohjois-Korea, Neuvostoliitto ja Kiina.
Vietnamin sodassa: Etelä-Vietnam ja Yhdysvallat vastaan Pohjois-Vietnam, Etelä-Vietnamin ja muiden Kaakkois-Aasian kommunisti-sissit, Neuvostoliitto ja Kiina.
b) Korean sodassa: Toisen maailmansodan jälkeen Korea jaettiin Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle. Kummatkin vallat perustivat omiaan polittisia aatteita kannattavia valtioita. Pohjois-Koreassa vallan sai Neuvostoliittoon paenneet kommunistit, jotka kapinoivat japanilaisia vastaan ja liittyivät puna-armeijaan sodan aikana. Pohjois-Korea hyökkäsi Neuvosoliiton tukemana Etelä-Koreaan valloittamaan sen. YK tuomitsi hyökkäyksen ja liittyi Etelä-Korean puolelle. Neuvostoliitto ei liittynyt YK:n joukkoihin. Kiina liittyi Pohjois-Korean puolelle. Kummatkin osapuolet olivat yhtä voimakkaita ja lopulta solmittiin rauhan sopimus, jossa kummatkin Koreat tunnustettiin ja erittäin vartioitu raja rakennettiin.
Vietnamin sodassa: Ranskan Indokiinassa syttyi kapina ja lopulta Kaakkois-Aasian valtiot itsenäistyivät. Vietnam jakautui kahtia itsenäistymisen jälkeen. Pohjois-Vietnam päätti hyökätä Etelä-Vietnamiin valloittaakseen sen. Etelä-Vietnam pyysi Yhdysvalloilta apua. Sota kesti kauan ja oli ihmisoikeuksien vastainen. Yhdysvaltojen kansalaiset alkoivat vastustaa sotaa. Yhdysvallat vetäytyivät Vietnamista ja evakuoivat Etelä-Vietnamin kansalaisia, jotka eivät haluneet jäädä.
c) Korean sota oli kylmän sodan ensimmäinen sota kriisi. Vietnamin sota paljastui Yhdysvaltojen heikkoudeksi ja kommunismin leviämisen pelko kasvoi voimakkaasti.
d) Korean sota sai länsivaltojen uskomaan Kiinan olevan Neuvostoliiton puolulainen.
Vietnamin sota sai lähes kaikki maailman ihmiset vihaamaan Yhdysvaltojen toimintaa.
e) Korean ja Vietnamin sodissa kummassakin oli pohjoisen kommunistit ja etelän tasavaltalaiset. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Kiina tukivat omia liittolaisia ja aatteita.
Kylmän sodan loppu tehtävä
1. On jo aikaisemmassa tehtävässä.
3. a) Gorbatsov vaati Itä-Euroopan valtioidenkin noudattavan hänen uudistus suunnitelmia ja Neuvostoliitto ei enää hyökkäsi kapinoistijoita vastaa. Kyseiset uudistukset sallivat ihmisiä kapinoimaan kommunisteja vastaan.
b) Itä-Euroopan maiden talous heiketynyt kylmän sodan takia ja polittiset olot olivat olleet huonoja kommunistien tiukan hallinnon ja aikaisempien kapinoiden julmien itkemisen takia.
c) Gorbatsov ei enään halunut sotia Yhdysvaltoja ja muita maita vastaan ja solmi rauhan heidän kanssa. Toisaalta kylmä sota loppui Neuvostliiton kaatumiseen, joka oli myös Gorbatsovin ansiota, kun vanholliset kommunistit pyrkivät kaatamaan hänet, mutta Boris Jeltsen ja muut vapauden taistelijat pysäyttivät kommunistien vallan.
d) Neuvostoliiton talous oli joutunut lamaa ja kansalaiset, joilta omaisuutta ostettiin, olivat köyhtyneet ja öljyputkien vahingot häiritsivät luontoa ja kansalaisia. Gorbatsovin uudistukset eivät auttaneet taloudet paranemiseen ja kansa halusi kaataa kommunistit ja länsimaalaistumisella nostaa taloutta.
e) Sosialismi ei ole koskaan ollut täydellinen järjestelmä ja on tehnyt kansalaisista tyytymättömiä ja he halusivat kaataa sen.
3. a) Gorbatsov vaati Itä-Euroopan valtioidenkin noudattavan hänen uudistus suunnitelmia ja Neuvostoliitto ei enää hyökkäsi kapinoistijoita vastaa. Kyseiset uudistukset sallivat ihmisiä kapinoimaan kommunisteja vastaan.
b) Itä-Euroopan maiden talous heiketynyt kylmän sodan takia ja polittiset olot olivat olleet huonoja kommunistien tiukan hallinnon ja aikaisempien kapinoiden julmien itkemisen takia.
c) Gorbatsov ei enään halunut sotia Yhdysvaltoja ja muita maita vastaan ja solmi rauhan heidän kanssa. Toisaalta kylmä sota loppui Neuvostliiton kaatumiseen, joka oli myös Gorbatsovin ansiota, kun vanholliset kommunistit pyrkivät kaatamaan hänet, mutta Boris Jeltsen ja muut vapauden taistelijat pysäyttivät kommunistien vallan.
d) Neuvostoliiton talous oli joutunut lamaa ja kansalaiset, joilta omaisuutta ostettiin, olivat köyhtyneet ja öljyputkien vahingot häiritsivät luontoa ja kansalaisia. Gorbatsovin uudistukset eivät auttaneet taloudet paranemiseen ja kansa halusi kaataa kommunistit ja länsimaalaistumisella nostaa taloutta.
e) Sosialismi ei ole koskaan ollut täydellinen järjestelmä ja on tehnyt kansalaisista tyytymättömiä ja he halusivat kaataa sen.
kylmäsota tehtävä
1. a. Kansainvälinen jännitystila ja valtatila Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton sekä niiden liittolaisten välillä.
b. Liitoutuneiden erimielisyydet maailman kohtalosta ja erilaiset polittiset suuntaukset.
2. Neuvostoliiton puna-armeija oli vapauttanut Itä-Euroopan valtiot, mutta jäi niihin ja tuki niiden kommunisteja. Itä-Euroopan kommunistit voittivat vaaleissa, koska he lupasivat uudistaa sodan aiheuttamat tuhot ja kansalaiset eivät luottaneet länsivaltoihin sodan jälkeen.
4. Politiikkaa käytettiin valtion sisällä vastustajia vastaan ja ulkomailla neuvottelussa sekä liittolaisten että vihollisten kanssa. Rahaa käytettiin armeijan ja liittolaisten tukemisessa.
5. Yhteiskunnan osa-alueet kylmän sodan aikana:
- valtion hallinto
- armeija
- kansalaiset
- työläiset
- poliisi
b. Liitoutuneiden erimielisyydet maailman kohtalosta ja erilaiset polittiset suuntaukset.
2. Neuvostoliiton puna-armeija oli vapauttanut Itä-Euroopan valtiot, mutta jäi niihin ja tuki niiden kommunisteja. Itä-Euroopan kommunistit voittivat vaaleissa, koska he lupasivat uudistaa sodan aiheuttamat tuhot ja kansalaiset eivät luottaneet länsivaltoihin sodan jälkeen.
4. Politiikkaa käytettiin valtion sisällä vastustajia vastaan ja ulkomailla neuvottelussa sekä liittolaisten että vihollisten kanssa. Rahaa käytettiin armeijan ja liittolaisten tukemisessa.
5. Yhteiskunnan osa-alueet kylmän sodan aikana:
- valtion hallinto
- armeija
- kansalaiset
- työläiset
- poliisi
Pyhä allianssi tehtävä
a. Kristinuskon puolustamista ja puolesta sotimista sekä konservatismia.
b. Kristinuskon puolustamiseen, Euroopan kristittyjen yhteen liittymiseen, alistettujen kristittyjen vapauttamiseen ja Ottomaanien ja heidän islaminsa kaatamiseen.
b. Kristinuskon puolustamiseen, Euroopan kristittyjen yhteen liittymiseen, alistettujen kristittyjen vapauttamiseen ja Ottomaanien ja heidän islaminsa kaatamiseen.
Retoriikka tehtävä
1. Yhdysvaltojen ja sen liittouman määrän päänä on vapauttaa Kuwait Saddam Husseinilta.
2. Läntiset johtajat eivät olleet alunperin innokkaita hyökkäämään Jugoslaviaan.
2. Läntiset johtajat eivät olleet alunperin innokkaita hyökkäämään Jugoslaviaan.
s.155 tehtävä
1. a) PLO = Palestiinan vapautusjärjestö
b) INTIFADA = Palestiinan kansannousu Israelia vastaan -> vapautuminen Israelin alaisuudesta (oma itsenäinenvaltio)
c) Islamilainen modernismi = ajatus ottaa lännestä mallia esim. talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä.
d) Islamilainen fundamentalismi = Koraanin oppisisältö sellaisenaan on toimintaohje.
e) Jihad = pyhäsota 1) vääräuskoisia vastaan 2) oma henkinen kilvoittelu
3. a) Oma valtio (Palestiinan tahto), Israelilaisten uudisrakennukset Palestiinan aleilla, väestöryhmien lukumäärät, Jerusalemin ja muiden tärkeiden kaupunkien omistus.
b) Kummatkin osapuolet pitää alistaa ja pakottaa rauhanspoimukseen.
b) INTIFADA = Palestiinan kansannousu Israelia vastaan -> vapautuminen Israelin alaisuudesta (oma itsenäinenvaltio)
c) Islamilainen modernismi = ajatus ottaa lännestä mallia esim. talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä.
d) Islamilainen fundamentalismi = Koraanin oppisisältö sellaisenaan on toimintaohje.
e) Jihad = pyhäsota 1) vääräuskoisia vastaan 2) oma henkinen kilvoittelu
3. a) Oma valtio (Palestiinan tahto), Israelilaisten uudisrakennukset Palestiinan aleilla, väestöryhmien lukumäärät, Jerusalemin ja muiden tärkeiden kaupunkien omistus.
b) Kummatkin osapuolet pitää alistaa ja pakottaa rauhanspoimukseen.
Toisen maailmansodan tehtävä
1. a. Iso-Britannian ja Ranskan harjoittamaa politiikkaa, jossa kummatkin sallivat Hitlerin rikkovan Versaillesin rauhansopimusta.
b. Salainen sopimus, jonka mukaan Saksa saa suurimman osan Puolasta ja saksalaisalueet Liettuasta ja Neuvostoliitto saa Puolan itäosan, Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan.
c. Spoimus, jossa päätettiin sudeettialueitten liittämisestä Saksaan.
d. Politiikka, jossa päätöksen teon perustana ovat tosiasiat ja ollaan valmiita taipumaan omista periaatteista, jos sen avulla voidaan saavuttaa myöhemmin etuja.
2. Koska läntiset johtaja tiesivät Hitlerin koston halun ja halusivat hänen takia hyvittää Saksan häviön ensimmäisessä maailmansodassa. Saksan haluttiin olevan tarpeeksi vahva Neuvostoliittoa vastaan.
b. Salainen sopimus, jonka mukaan Saksa saa suurimman osan Puolasta ja saksalaisalueet Liettuasta ja Neuvostoliitto saa Puolan itäosan, Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan.
c. Spoimus, jossa päätettiin sudeettialueitten liittämisestä Saksaan.
d. Politiikka, jossa päätöksen teon perustana ovat tosiasiat ja ollaan valmiita taipumaan omista periaatteista, jos sen avulla voidaan saavuttaa myöhemmin etuja.
2. Koska läntiset johtaja tiesivät Hitlerin koston halun ja halusivat hänen takia hyvittää Saksan häviön ensimmäisessä maailmansodassa. Saksan haluttiin olevan tarpeeksi vahva Neuvostoliittoa vastaan.