Aiheen pohdinta ja omat ajatuksemme
Aiheen valinta
Halusimme hieman 'erilaisemman' tai vähemmän käsitellyn aiheen. Monikulttuurisuus
tarttui silmäämme OPSissa ja koimme sen itsellemme tärkeäksi ja yleisellä tasolla liian
unohtuneeksi aihealueeksi. Monikulttuurisuuden yhdistäminen liikunnan oppiaineeseen
on vieläkin vähemmän puhuttu aihe, mutta mielestämme nämä sopivat hyvin yhteen ja
myös OPSissa asia mainitaan. Aluksi pelkäsimme, että aiheesta löytyy liian vähän tietoa
tämän työn rakentamiseksi, koska pelkästä monikulttuurisuudestakaan opetuksessa ei
ollut liikaatietoa. Onneksi keksimme hyvän tavan yhdistellä käytännön vinkkejä ja teoriaa
sekä soveltaa monikulttuurisuuden opetuksesta löytyvää tietoa liikunnan oppiaineeseen,
jolloin kokonaisuuden rakentaminen alkoi rullaamaan.
Monikulttuurisuus on tärkeä osa-alue opetussuunnitelmassa, mutta silti melko huonosti
ja epätarkasti määritelty. Monikulttuurisuus mainitaan OPSissa vain 10 kertaa, vaikka se
on tällä hetkellä suuri puheenaihe ja jatkuvasti yhä isompi asia sekä koulumaailmassa että
sen ulkopuolella. Muita opetussuunnitelman aiheita ja sisältöjä on käsitelty todella paljon
ja tarkasti, mutta monikulttuurisuus on laiminlyöty pahasti. Omien kokemusten perusteella
etenkin liikunnan oppiaineessa tämä sisältö on tullut vastaan harvoin, ei lähes koskaan,
vaikka liikunnalla oppiaineena olisi hyvät mahdollisuudet käsitellä erilaisia kulttuureja
matalalla kynnyksellä, sillä sen kulttuuriset aiheet ja erityispiirteet vaihtelevat suurestikin eri
maiden välillä verrattuna vaikkapa matematiikkan tai kemiaan. Olemme kaikki myös henkilö-
kohtaisesti kiinnostuneita eri kulttuureista, matkustelusta sekä monipuolisesti liikunnasta.
Aihe oli siis myös henkilökohtaisella tasolla merkityksellinen ja kiinnostava.
Aiheen perustelu
Monikulttuurisuus on aina vain vahvemmin osa nykyajan todellisuutta, mutta koulun arjessa
siitä puhutan aivan liian vähän, eikä monikulttuurisuuden teemaa oteta tarpeeksi huomioon
opetuksen suunnittelussa. Monikulttuurisuus ja ylipäätään kulttuurien merkityksen ja erilaisten
taustojen ymmärrys on tärkeää ihan kaikille. Etenkin globaalissa maailmassa, jossa ilmiöt ja asiat
leviävät netin kautta hurjaa vauhtia, on tärkeää ymmärtää erilaisia tapoja ja tottumuksia ja miten
ne ovat sidonnaisia tiettyihin kulttuuritekijöihin. Asia koskee ihan kaikkia, sekä maahanmuuttajia,
maahanmuuttovoittoisessa ympäristössä olevia kantasuomalaisia sekä kaikkia muita, jotka ovat
tai tulevat olemaan tekemisissä eri kulttuurien kanssa. Käytännössä aivan kaikkia lapsia
suomalaisissa kouluissa.
Myös opetussuunnitelmassa on mainittu kulttuuri-identiteetin ja sen kehittämisen tärkeys isoina
tavoitteina. Kaikkia lapsia suomalaisissa kouluissa tulee opettaa oman kulttuuri-identiteetin
rakentamiseen sekä kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetussuunnitelmassa olevien puutteiden
vuoksi on tärkeää tuottaa lisämateriaalia aiheesta. Etenkin liikunnan ja monikulttuurisuuden
yhdistämisestä on hyvin huonosti tietoa saatavilla opetussuunnitelman ulkopuolellakin. Aiheet
keskittyvät lähinnä maahanmuuttajien suhteeseen ja erityiskysymyksiin liikunnassa. Tämän työn
tarkoituksena oli nostaa kulttuurinen opetus keskiöön yleisopetuksessa, ei niinkään sopeuttaminen
liikunnalla tai muut maahanmuuttoon liittyvät asiat.
Omat kokemuksemme monikulttuurisuudesta ja sen opetuksesta
Meidän, 90-luvulla koulumme aloittaneiden, kokemukset koulun monikulttuurisuuden opetuksesta
ovat vähäisiä. Ulkomaalaisia oppilaita on ollut omissa kouluissamme vähän tai ei ollenkaa, joten
tätäkään kautta monikulttuurisuutta ei ole ollut näkyvissä. Sisältöinä monikulttuurisuutta on ollut
vähän ja se on ollut sirpaleista ja pinnallista aiheen käsittelyä, joka on rajautunut pääasiassa
uskonnon ja maantiedon oppiaineisiin. Aitoja ja autenttisia kulttuurien kohtaamisia ei juuri
tapahtunut, vaan opit tulivat oppikirjoista opettajan johdolla. Eri kulttuurista tulleita tai syvällisesti
kulttuureihin ja niiden moninaisuuteen tutustuneita puhujia ei siis käytetty hyödyksi tai sellaisia ei
ollut saatavilla. Kulttuurien opiskelu on rajoittunut lähinnä kielten opiskeluun ja kielten tunneilta
saatuihin palasiin kulttuurista.
Omat kokemukset monikulttuurisuudesta ovat kertyneet lähinnä vapaa-ajalla omasta kiinnostuksesta
kulttuureihin sekä etenkin matkustelusta. Internet aikakin mahdollistaa paremmin kulttuurien
näkyvyyden kaikille, vaikka ei itse matkustaisi niitä näkemään. Toisaalta internet ja media ylipäätään
voi antaa myös kieroutuneen tai yksipuolisen kuvan tietyistä kulttuureista. Kulttuurin ja liikunnan
sekä urheilun yhteys on tullut tutuksi lähinnä kilpaurheilun seuraamisesta. Missä maassa on
minkäkinlaista liikuntakulttuuria, Mitä lajeja harrastetaan ja kilpailevatko sekä miehet, että naiset
vai vaan toinen sukupuoli vai onko huippu-urheilua maassa lainkaan? Tällöin maiden liikuntaleikit
ja perinteiset pelit, jotka kuuluvat maan omaan kulttuuriperimään jäävät tietojen ulkopuolelle.
Ajatuksia aiheesta tulevina opettajina ja kasvattajina
Nykyaikana kulttuureihin tutustuminen on entistä helpompaa internetin välityksellä ja kulttuurit
alkavat osittain sulautua toisiinsa, ollaan niin sanotustu maailman kansalaisia, lisäksi maahanmuutto
ja ihmisten liikkuvuus ylipäätään on nopeaa ja helppoa ja sitä tapahtuu paljon. Toisaalta nämä seikat
aiheuttavat myös haasteita opettajille. Täytyy kulttuurien moninaisuuden lisäksi opettaa kriittistä
ajattelua ja luoda ymmärrystä siitä, että kulttuurit ovat usein paljon rikkaampia, monivivahteisempia
ja vähemmän radikaaleja, kun media ja internet antaa ymmärtää.
Pohdimme syitä sille, miksi koulumaailmassa tämä on vielä suurelta osin näkymätön osa-alue. Eikö
aihetta muisteta? Eikö sitä nähdä tarpeeksi tärkeänä ja halutaan priorisoida muita tärkeitä aiheita
opetuksessa? Vai eikö uskalleta/osata tai jakseta nähdä vaivaa kulttuureihin tutustumiseen ja niiden
opettamiseen? Monikulttuurisuus nähdään ehkä myös liian kapea-alaisena erilaisuuden opetuksena.
Eri kulttuureja löytyy myös lähempää, kuten ruotsista ja saamelaisilta. Kulttuurinen opetus voi olla
myös samankaltaisuuksien etsimistä erojen sijaan. Koulussa tulisi myös laajentaa näkökulmaa ja
miettiä sekä opettaa mitä kaikkea kulttuuriin kuuluu ja mitä se merkitsee. Tärkeää ei ole opettaa tai
opiskella eri kulttuurien pääpiirteitä ja tunnusomaisia asioita, vaan monikulttuurisuuden opetuksen
pääpainon tulisi olla kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisessä ja kulttuurien merkityksessä ihmisille
ja yhteiskunnalle. Eli mitä kulttuurit merkitsevät ihmisille, miten kulttuurit vaikuttavat toisiinsa ja miten
kulttuuriset tavat vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen sekä mitä ei pidä hyväksyä kulttuuriin kuuluvana
osana missään tapauksessa.
Haluamme hyödyntää aihealuetta tulevaisuudessa ja toivomme, että siitä tulee yhä suurempi ja
tärkeämpi osa koulujen päivitäistä toimintaa, jotta seuraava sukupolvi olisi valmiita maailman-
kansalaisuuteen ja jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamiseen. Lisäksi osaisimme arvostaa
omaamme ja muiden kulttuuria sekä pitää niistä hyvää huolta globaalissa kulttuurien sulatusuunissa.

Halusimme hieman 'erilaisemman' tai vähemmän käsitellyn aiheen. Monikulttuurisuus
tarttui silmäämme OPSissa ja koimme sen itsellemme tärkeäksi ja yleisellä tasolla liian
unohtuneeksi aihealueeksi. Monikulttuurisuuden yhdistäminen liikunnan oppiaineeseen
on vieläkin vähemmän puhuttu aihe, mutta mielestämme nämä sopivat hyvin yhteen ja
myös OPSissa asia mainitaan. Aluksi pelkäsimme, että aiheesta löytyy liian vähän tietoa
tämän työn rakentamiseksi, koska pelkästä monikulttuurisuudestakaan opetuksessa ei
ollut liikaatietoa. Onneksi keksimme hyvän tavan yhdistellä käytännön vinkkejä ja teoriaa
sekä soveltaa monikulttuurisuuden opetuksesta löytyvää tietoa liikunnan oppiaineeseen,
jolloin kokonaisuuden rakentaminen alkoi rullaamaan.
Monikulttuurisuus on tärkeä osa-alue opetussuunnitelmassa, mutta silti melko huonosti
ja epätarkasti määritelty. Monikulttuurisuus mainitaan OPSissa vain 10 kertaa, vaikka se
on tällä hetkellä suuri puheenaihe ja jatkuvasti yhä isompi asia sekä koulumaailmassa että
sen ulkopuolella. Muita opetussuunnitelman aiheita ja sisältöjä on käsitelty todella paljon
ja tarkasti, mutta monikulttuurisuus on laiminlyöty pahasti. Omien kokemusten perusteella
etenkin liikunnan oppiaineessa tämä sisältö on tullut vastaan harvoin, ei lähes koskaan,
vaikka liikunnalla oppiaineena olisi hyvät mahdollisuudet käsitellä erilaisia kulttuureja
matalalla kynnyksellä, sillä sen kulttuuriset aiheet ja erityispiirteet vaihtelevat suurestikin eri
maiden välillä verrattuna vaikkapa matematiikkan tai kemiaan. Olemme kaikki myös henkilö-
kohtaisesti kiinnostuneita eri kulttuureista, matkustelusta sekä monipuolisesti liikunnasta.
Aihe oli siis myös henkilökohtaisella tasolla merkityksellinen ja kiinnostava.
Aiheen perustelu
Monikulttuurisuus on aina vain vahvemmin osa nykyajan todellisuutta, mutta koulun arjessa
siitä puhutan aivan liian vähän, eikä monikulttuurisuuden teemaa oteta tarpeeksi huomioon
opetuksen suunnittelussa. Monikulttuurisuus ja ylipäätään kulttuurien merkityksen ja erilaisten
taustojen ymmärrys on tärkeää ihan kaikille. Etenkin globaalissa maailmassa, jossa ilmiöt ja asiat
leviävät netin kautta hurjaa vauhtia, on tärkeää ymmärtää erilaisia tapoja ja tottumuksia ja miten
ne ovat sidonnaisia tiettyihin kulttuuritekijöihin. Asia koskee ihan kaikkia, sekä maahanmuuttajia,
maahanmuuttovoittoisessa ympäristössä olevia kantasuomalaisia sekä kaikkia muita, jotka ovat
tai tulevat olemaan tekemisissä eri kulttuurien kanssa. Käytännössä aivan kaikkia lapsia
suomalaisissa kouluissa.
Myös opetussuunnitelmassa on mainittu kulttuuri-identiteetin ja sen kehittämisen tärkeys isoina
tavoitteina. Kaikkia lapsia suomalaisissa kouluissa tulee opettaa oman kulttuuri-identiteetin
rakentamiseen sekä kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetussuunnitelmassa olevien puutteiden
vuoksi on tärkeää tuottaa lisämateriaalia aiheesta. Etenkin liikunnan ja monikulttuurisuuden
yhdistämisestä on hyvin huonosti tietoa saatavilla opetussuunnitelman ulkopuolellakin. Aiheet
keskittyvät lähinnä maahanmuuttajien suhteeseen ja erityiskysymyksiin liikunnassa. Tämän työn
tarkoituksena oli nostaa kulttuurinen opetus keskiöön yleisopetuksessa, ei niinkään sopeuttaminen
liikunnalla tai muut maahanmuuttoon liittyvät asiat.
Omat kokemuksemme monikulttuurisuudesta ja sen opetuksesta
Meidän, 90-luvulla koulumme aloittaneiden, kokemukset koulun monikulttuurisuuden opetuksesta
ovat vähäisiä. Ulkomaalaisia oppilaita on ollut omissa kouluissamme vähän tai ei ollenkaa, joten
tätäkään kautta monikulttuurisuutta ei ole ollut näkyvissä. Sisältöinä monikulttuurisuutta on ollut
vähän ja se on ollut sirpaleista ja pinnallista aiheen käsittelyä, joka on rajautunut pääasiassa
uskonnon ja maantiedon oppiaineisiin. Aitoja ja autenttisia kulttuurien kohtaamisia ei juuri
tapahtunut, vaan opit tulivat oppikirjoista opettajan johdolla. Eri kulttuurista tulleita tai syvällisesti
kulttuureihin ja niiden moninaisuuteen tutustuneita puhujia ei siis käytetty hyödyksi tai sellaisia ei
ollut saatavilla. Kulttuurien opiskelu on rajoittunut lähinnä kielten opiskeluun ja kielten tunneilta
saatuihin palasiin kulttuurista.
Omat kokemukset monikulttuurisuudesta ovat kertyneet lähinnä vapaa-ajalla omasta kiinnostuksesta
kulttuureihin sekä etenkin matkustelusta. Internet aikakin mahdollistaa paremmin kulttuurien
näkyvyyden kaikille, vaikka ei itse matkustaisi niitä näkemään. Toisaalta internet ja media ylipäätään
voi antaa myös kieroutuneen tai yksipuolisen kuvan tietyistä kulttuureista. Kulttuurin ja liikunnan
sekä urheilun yhteys on tullut tutuksi lähinnä kilpaurheilun seuraamisesta. Missä maassa on
minkäkinlaista liikuntakulttuuria, Mitä lajeja harrastetaan ja kilpailevatko sekä miehet, että naiset
vai vaan toinen sukupuoli vai onko huippu-urheilua maassa lainkaan? Tällöin maiden liikuntaleikit
ja perinteiset pelit, jotka kuuluvat maan omaan kulttuuriperimään jäävät tietojen ulkopuolelle.
Ajatuksia aiheesta tulevina opettajina ja kasvattajina
Nykyaikana kulttuureihin tutustuminen on entistä helpompaa internetin välityksellä ja kulttuurit
alkavat osittain sulautua toisiinsa, ollaan niin sanotustu maailman kansalaisia, lisäksi maahanmuutto
ja ihmisten liikkuvuus ylipäätään on nopeaa ja helppoa ja sitä tapahtuu paljon. Toisaalta nämä seikat
aiheuttavat myös haasteita opettajille. Täytyy kulttuurien moninaisuuden lisäksi opettaa kriittistä
ajattelua ja luoda ymmärrystä siitä, että kulttuurit ovat usein paljon rikkaampia, monivivahteisempia
ja vähemmän radikaaleja, kun media ja internet antaa ymmärtää.
Pohdimme syitä sille, miksi koulumaailmassa tämä on vielä suurelta osin näkymätön osa-alue. Eikö
aihetta muisteta? Eikö sitä nähdä tarpeeksi tärkeänä ja halutaan priorisoida muita tärkeitä aiheita
opetuksessa? Vai eikö uskalleta/osata tai jakseta nähdä vaivaa kulttuureihin tutustumiseen ja niiden
opettamiseen? Monikulttuurisuus nähdään ehkä myös liian kapea-alaisena erilaisuuden opetuksena.
Eri kulttuureja löytyy myös lähempää, kuten ruotsista ja saamelaisilta. Kulttuurinen opetus voi olla
myös samankaltaisuuksien etsimistä erojen sijaan. Koulussa tulisi myös laajentaa näkökulmaa ja
miettiä sekä opettaa mitä kaikkea kulttuuriin kuuluu ja mitä se merkitsee. Tärkeää ei ole opettaa tai
opiskella eri kulttuurien pääpiirteitä ja tunnusomaisia asioita, vaan monikulttuurisuuden opetuksen
pääpainon tulisi olla kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämisessä ja kulttuurien merkityksessä ihmisille
ja yhteiskunnalle. Eli mitä kulttuurit merkitsevät ihmisille, miten kulttuurit vaikuttavat toisiinsa ja miten
kulttuuriset tavat vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen sekä mitä ei pidä hyväksyä kulttuuriin kuuluvana
osana missään tapauksessa.
Haluamme hyödyntää aihealuetta tulevaisuudessa ja toivomme, että siitä tulee yhä suurempi ja
tärkeämpi osa koulujen päivitäistä toimintaa, jotta seuraava sukupolvi olisi valmiita maailman-
kansalaisuuteen ja jokaisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamiseen. Lisäksi osaisimme arvostaa
omaamme ja muiden kulttuuria sekä pitää niistä hyvää huolta globaalissa kulttuurien sulatusuunissa.
