VARHEMMIN, HAUSKEMMIN, ENEMMÄN 

A1-kieli alkaa kaikilla ekaluokkalaisilla tammikuussa 2020

Seminaari alkoi aplodeilla Opetushallituksen johtajan Jorma Kauppisen todetessa, että valtioneuvosto muutti perusopetuksen tuntimäärää 20.9.2018 siten, että 1-2. luokille on lisätty 2 viikkotuntia kieltenopetuksen varhentamiseen. Tammikuusta 2020 lähtien jokainen ekaluokkalainen opiskelee vierasta kieltä tai toista kotimaista kieltä.

Nyt halutaan korostaa kieltenopetuksen merkitystä ja sitä että kannattaa panostaa varhentamiseen, jolloin pystymme hyödyntämään lapsen herkkyyskausia oppia vieraita kieliä. Tämä on myös tasa-arvo kysymys, koska nyt ensimmäistä kertaa jokaisella ekaluokkalaisella on mahdollisuus opiskella vierasta kieltä tai toista kotimaista kieltä. Toki aikaisemminkin opetuksen järjestäjä on voinut varhentaa kieliä ja tällä hetkellä (2017-2019) on meneillä hallituksen kärkihanke, Varhennettu kieltenopetus.

Kieltenopetuksen varhentamisen myötä joudumme miettimään miten tämä toteutetaan ja millaisia pedagogisia keinoja ja käytännön ratkaisuja tarvitaan. Myös OPSia on täydennettävä ainakin 1.-2. luokkien osalta. Ja onko tällä vaikutusta vuosiluokille 3.-6 tai jopa yläluokille. Uudet VOPSit tulevat käyttöön 1.1.2020. Opetusneuvos Annamari Kajasto totesi, että opetushallituksen tehtävänä on nyt pohtia A1-kielen tehtävää, tavoitteita ja sisältöjä.

Seminaarissa korostettiin kielitietoisuuden ja kulttuurien moninaisuuden merkitystä koko koululle, positiivista asennetta kielten opiskeluun, vahvaa A1-kielitaitoa, mahdollisuutta valita eri kieliä A1-kieleksi. Kieltenopetuksen varhentamiseen kunnilla on mahdollisuus käyttää luokanopettajaa ja aineenopettajaa. Opettajille järjestetään täydennyskoulutusta 2018-2020 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä opetushallituksen toimesta.

Kieltenopetuksen varhentamisessa ei ole tarkoitus opettaa luku- ja kirjoitustaitoa, vaan opitaan ja innostutaan kielestä kuuntelemalla, puhumalla ja harjoittelemalla monin eri tavoin – leikkiä, musiikkia, aktiviteettejä, liikuntaa! Yhteistyötä tehdään myös kustantajien kanssa, sillä nyt näyttää siltä, että useat kustantajat ovat tehneet kieltenopetuksen varhentamiseen aika perinteistä materiaalia.

Professori, aivotutkija Minna Huotilainen korosti omassa puheenvuorossaan kielten opiskelun tärkeyttä jo varhaisessa vaiheessa, mitä nuorempi oppija sitä parempi herkkyys vieraille kielille. Paras altistusmäärä olisi 3 kertaa 45 min viikossa, joten ideaalitilanne olisi, että lapsi altistuu vieraalle kielelle useita kertoja viikossa myös vapaa-ajallaan. Myös aivotutkimus puoltaa, että tehokkaimmat varhaisen kieltenopetuksen tavat ovat altistaminen leikkimällä ja laulamalla.

Paneelikeskustelussa tuli esiin monia hyviä ja mielenkiintoisia näkemyksiä. Sharon Keaveney Hollihaan koulusta Kokkolasta sai yleisöltä aplodit todetessaan, että tärkeintä varhentamisessa on kielen opiskelun laajentaminen eikä tavoitteiden nostaminen ylöspäin. Dosentti Katja Mäntylä, Jyväskylän yliopistosta, kysyi, miksi ihmeessä pitäisi olla natiivikaltainen ääntäminen. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että opettajakoulutus vaatii uudistumista – ehkä luokanopettajalla on tulevaisuudessa hihassaan 2 kieltä. Samoin kielentutkimustulokset pitäisi olla opettajille selkeästi ja helposti saatavilla.

Päällimmäiseksi jäi fiilis, että lähdetään varhentamaan kieltenopetusta pientä oppijaa innostaen ja motivoiden – leikkiä, musiikkia ja muita toiminnallisia aktiviteetteja kehiin – tavoitteena pienen oppijan fiilis: ”wow, mä osaan tätä kieltä!”.

Kristiina