Värin sekoitusharjoitukset
Värien sekoittaminen ja löytäminen on kaikessa maalaustaiteessa avain onnistuneeseen työhön. Harjoittelemalla haluamasi värin sekoittamista helpotat työskentelyäsi myöhemmässä vaiheessa. Samalla saat tuntumaa värien käyttäytymiseen sekoitettaessa. Jokaisella väripigmentillä ja sidosaineella on oma tapansa käyttäytyä. Esim. sinisissä väreissä on useimmiten voimakkaampi pigmentti, joten niitä tarvitaan sekoitettaessa vähemmän väriä. Keltaiset värit puolestaan värjäytyvät helposti, joten niihin kannattaa lisätä halutun sävyn saamiseksi hyvin pieni määrä toista väriä. Akryylimaalauksessa väriä kannattaa pursottaa reilummin paletille, koska liian pieni värimäärä kuivuu todella nopeasti. Öljyvärin kanssa aikaa sekoittamiseen on enemmän. Pyri sekoittamaan värit palettiveitsen avulla tasaisen lopputuloksen saamiseksi.
Harjoitukset:
1. Tee värispektri pääväreistä.
Sekoita mahdollisimman puhtaat välivärit pääväreistä. Käytä sekoittamisessa palettiveistä ja palettina/alustana esim pahvilautasta, tai leivinpaperia. Huomioi päävärin sävyt, joita tarvitset puhtaan välivärin saamiseen.
Puhdas oranssi: kadmium keltainen+kadmium punainen
Puhdas vihreä: sitruunan keltainen+preussin sininen
Puhdas violetti: alitsariinin punainen+ultramariinin sininen

2. Sekoita harmaa vastaväripareja käyttäen
Vastavärejä ovat sellaiset väriympyrän vastakkaisella puolella sijaitsevaa kaksi spektrinsävyä, joita sekoittamalla saadaan harmaata. Vastaväripareja:
keltainen-violetti
punainen-vihreä
sininen-oranssi
Etsi oikea sävy varsinkin päävärin puolelta. Vihreän vastaväri on lähellä magentaa (alitsariini) ja keltaisen lähempänä ultramariinia. Pyri sekoittamaan kustakin väriparista mahdollisimman keskiharmaa sävy lisäämällä vastavärien joukkoon hieman valkoista. Neutraalin harmaa sävy syntyy vain tietyllä kahden puhtaan värin sekoituksella. Vastakkaiset värisävyt voivat vaihdella liukuvan spektrin mukaan lukemattomilla tavoilla.

Rungen väripallo. Perinteinen väriympyrä kohdassa c.
3. Sekoita opettajan antamista värilapuista sama sävy.
Sijoita sekoittamasi värinokare keskelle värilappua. Pyri siihen, ettei väri erotu taustaväristään.
4. Maalaa pallo käyttäen vastaväripareja.
Voit käyttää toista vastaväriparin väriä enemmän valon puolella ja toista väriparin väriä varjossa. Sekoita värejä valkoiseen, mutta pyri tummentamaan väri ilman mustaa, sekoittamalla vastavärejä toisiinsa.
5. Maalaa kuva yksinkertaisesta geometrisesta esineestä valitsemillasi väreillä. esim. appelsiini, yksivärinen kuppi tai laatikko.
Esivalmistelut ensimmäiseen maalaukseen:
Voit maalata opettajan antamalla akryylivärillä pohjavärin seuraavaa tuntia varten. Pohjavärejä voidaan käyttää useanlaisia tarpeen ja halutun lopputuloksen mukaan. Parhaiten pohjavärin käyttöön pääset kiinni käyttämällä pohjamaalina keltaokraa tai jotain muuta lämmintä ja riittävän vaaleaa sävyä. Näin vaaleampaa sävyä voi kuullottaa näkyviin myöhemmin maalatessa. Kellertävä sävy antaa kuvaan alusta alkaen myös valon tuntua.
Vaaleusarvojen opettelu on tärkeä osa maalauksen muodon kuvaamisessa. Vastavärejä puolestaan käytetään usein voimakkaampia värivaloja ja varjoja luotaessa. Voimakkaissa värivalovaikutelmissa valon puolella voidaan käyttää toista vastaväriparin väreistä, varjossa puolestaan valon vastaväriä.
Tämän lisäksi käytetään vaaleampaa ja tummenpaa sävyä muodon kuvaamiseen. Öljy ja akryylimaalauksessa vaaleat sävyt tehdään useimmiten lisäämällä valon puolelle valkoista. Mustan käyttöä varjojen kuvaamisessa ei alkuun suositella, koska värejä sekoittaen saadaan paljon herkempiä ja luonnollisempia varjon sävyjä. Akryyli- ja öljyvärimaalien pigmentit ovat itsessään jo usein hyvin tummia. Sävyjä sekoittamalla saadaan jo riittävän "mustaa" varjoa aikaiseksi.
Värimaalari ajattelee valon ja varjon ennen muuta värisävynä, ei niinkään tummana ja vaaleana. Hyvä kuva voidaan saada aikaan myös mustalla, valkoisella ja yhdellä lisäsävyllä. Alkuun maalatessa kannattaa kuitenkin totutella valon ja varjon sävyjen havainnointiin hieman värejä liioitellen. Soittaessa käydään läpi koko sävelasteikko korkeista sävelistä mataliin - maalarin koskettimisto on väriympyrä. Se kannattaa käydä läpi kokeilemalla. Maalaus on myös värisävyjen katsomiseen harjoittelua. Tässä värioppi voi olla avuksi.
Harjoitukset:
1. Tee värispektri pääväreistä.
Sekoita mahdollisimman puhtaat välivärit pääväreistä. Käytä sekoittamisessa palettiveistä ja palettina/alustana esim pahvilautasta, tai leivinpaperia. Huomioi päävärin sävyt, joita tarvitset puhtaan välivärin saamiseen.
Puhdas oranssi: kadmium keltainen+kadmium punainen
Puhdas vihreä: sitruunan keltainen+preussin sininen
Puhdas violetti: alitsariinin punainen+ultramariinin sininen

2. Sekoita harmaa vastaväripareja käyttäen
Vastavärejä ovat sellaiset väriympyrän vastakkaisella puolella sijaitsevaa kaksi spektrinsävyä, joita sekoittamalla saadaan harmaata. Vastaväripareja:
keltainen-violetti
punainen-vihreä
sininen-oranssi
Etsi oikea sävy varsinkin päävärin puolelta. Vihreän vastaväri on lähellä magentaa (alitsariini) ja keltaisen lähempänä ultramariinia. Pyri sekoittamaan kustakin väriparista mahdollisimman keskiharmaa sävy lisäämällä vastavärien joukkoon hieman valkoista. Neutraalin harmaa sävy syntyy vain tietyllä kahden puhtaan värin sekoituksella. Vastakkaiset värisävyt voivat vaihdella liukuvan spektrin mukaan lukemattomilla tavoilla.

Rungen väripallo. Perinteinen väriympyrä kohdassa c.
3. Sekoita opettajan antamista värilapuista sama sävy.
Sijoita sekoittamasi värinokare keskelle värilappua. Pyri siihen, ettei väri erotu taustaväristään.
4. Maalaa pallo käyttäen vastaväripareja.
Voit käyttää toista vastaväriparin väriä enemmän valon puolella ja toista väriparin väriä varjossa. Sekoita värejä valkoiseen, mutta pyri tummentamaan väri ilman mustaa, sekoittamalla vastavärejä toisiinsa.
5. Maalaa kuva yksinkertaisesta geometrisesta esineestä valitsemillasi väreillä. esim. appelsiini, yksivärinen kuppi tai laatikko.
Esivalmistelut ensimmäiseen maalaukseen:
Voit maalata opettajan antamalla akryylivärillä pohjavärin seuraavaa tuntia varten. Pohjavärejä voidaan käyttää useanlaisia tarpeen ja halutun lopputuloksen mukaan. Parhaiten pohjavärin käyttöön pääset kiinni käyttämällä pohjamaalina keltaokraa tai jotain muuta lämmintä ja riittävän vaaleaa sävyä. Näin vaaleampaa sävyä voi kuullottaa näkyviin myöhemmin maalatessa. Kellertävä sävy antaa kuvaan alusta alkaen myös valon tuntua.
Vaaleusarvojen opettelu on tärkeä osa maalauksen muodon kuvaamisessa. Vastavärejä puolestaan käytetään usein voimakkaampia värivaloja ja varjoja luotaessa. Voimakkaissa värivalovaikutelmissa valon puolella voidaan käyttää toista vastaväriparin väreistä, varjossa puolestaan valon vastaväriä.
Tämän lisäksi käytetään vaaleampaa ja tummenpaa sävyä muodon kuvaamiseen. Öljy ja akryylimaalauksessa vaaleat sävyt tehdään useimmiten lisäämällä valon puolelle valkoista. Mustan käyttöä varjojen kuvaamisessa ei alkuun suositella, koska värejä sekoittaen saadaan paljon herkempiä ja luonnollisempia varjon sävyjä. Akryyli- ja öljyvärimaalien pigmentit ovat itsessään jo usein hyvin tummia. Sävyjä sekoittamalla saadaan jo riittävän "mustaa" varjoa aikaiseksi.
Värimaalari ajattelee valon ja varjon ennen muuta värisävynä, ei niinkään tummana ja vaaleana. Hyvä kuva voidaan saada aikaan myös mustalla, valkoisella ja yhdellä lisäsävyllä. Alkuun maalatessa kannattaa kuitenkin totutella valon ja varjon sävyjen havainnointiin hieman värejä liioitellen. Soittaessa käydään läpi koko sävelasteikko korkeista sävelistä mataliin - maalarin koskettimisto on väriympyrä. Se kannattaa käydä läpi kokeilemalla. Maalaus on myös värisävyjen katsomiseen harjoittelua. Tässä värioppi voi olla avuksi.