valtiotyö
Väestö ja kulttuuri
Islanti on harvaan asuettu maa, jossa ihmiset asuvat lähinnä omakotitaloissa, mutta kaupunki alueilla osa asuu kerrotaloissa.
Islannissa melkein kaikki ovat kristittyjä, mutta lukujärjestyksessä ei ole uskontoa ja siihen suhtaudutaan aika väliinpitämättömästi.
Islannissa puhutaan Islannin kieltä, joka on skandinaavien kieli ja sitä puhutaan Islannin etupäässä. Islannin kielen kielioppi on melko samanlaista kuin Saksassa. Molemmissa (Saksan ja Islannin kielessä) alkuperäiset sijamuodot ovat, nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi ja datiivi.
Islannissa lapsi saa syntyessään Islannin kansalaisuuden, jos lapsen äiti on islantilainen tai jos isä on Islannin kansalainen ja naimisissa lapsen äidin kanssa. Lapsi, jonka islantilainen isä ja ulkomaalainen äiti eivät ole naimisissa, niin silloin lapsi saa syntyessään automaattisesti Islannin kansalaisuuden
Islannissa on paljon siirtolaisia ja sen takia Islannissa väkiluku on kasvanut 322 000 asukkaaseen. Pakolaisia/maahanmuuttajia tuli vuodessa noin 5700.
Islannin koulut alkavat vasta 1. syyskuuta ja päättyvät 31. toukokuuta. Oppilas saa yläkoulun jälkeen päättää minne menee eli, kieliopilliseen kouluun, yleismaalliseen kouluun, teollisuuskouluun tai erikoistuvaan kouluun. Islannissa on pieni, valtiokeskeinen, julkisesti rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä, joka kattaa koko kansan. Arkisin terveyskeskus on auki pääsääntöisesti klo 8-16. Islannissa elinajanodote on noin 82-vuotta.
Islannissa yksi keskeisemmistä elinkeinoista on kalastus. Islantilaiset vievät maailmalle paljon erilaisia mereneläviä ja kaloja. toinen tärkeä elinkeino Islannissa on matkailu. Islannin teollisuudessa talous ja väestö kasvavat muita pohjoismaita nopeammin. Talouskasvu on ollut jo kymmenen vuoden ajan kaksi kertaa nopeampaa kuin euroalueella.
Islannin energialähteisiin kuuluu vesivoima, jota on 71,7%, 24,1% uusiutuviin energialähteisiin ja 4,3% fossiilisiin polttoaineisiin.
Islannin liikenteessä sinulla tulee olla turvavyö, maastossa ajaminen on kiellettyä, ohitus tapahtuu yleensä vasemmalta puolelta ja Liikenteessä näkyy usein ratsastajia ja hevosia, joten erityinen varovaisuus on tarpeellista. (emme löytäneet mitään Islannin viestinnästä).
Islannissa yksi keskeisimmistä matkailukohteista on ehkä Reykjavik (Islannin pääkaupunki). Kesällä siellä on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvella aurinko paistaa vaan 4 tuntia. Talot näyttävät Islannissa pohjoisimmilta puutaloilta.
Islannissa melkein kaikki ovat kristittyjä, mutta lukujärjestyksessä ei ole uskontoa ja siihen suhtaudutaan aika väliinpitämättömästi.
Islannissa puhutaan Islannin kieltä, joka on skandinaavien kieli ja sitä puhutaan Islannin etupäässä. Islannin kielen kielioppi on melko samanlaista kuin Saksassa. Molemmissa (Saksan ja Islannin kielessä) alkuperäiset sijamuodot ovat, nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi ja datiivi.
Islannissa lapsi saa syntyessään Islannin kansalaisuuden, jos lapsen äiti on islantilainen tai jos isä on Islannin kansalainen ja naimisissa lapsen äidin kanssa. Lapsi, jonka islantilainen isä ja ulkomaalainen äiti eivät ole naimisissa, niin silloin lapsi saa syntyessään automaattisesti Islannin kansalaisuuden
Islannissa on paljon siirtolaisia ja sen takia Islannissa väkiluku on kasvanut 322 000 asukkaaseen. Pakolaisia/maahanmuuttajia tuli vuodessa noin 5700.
Islannin koulut alkavat vasta 1. syyskuuta ja päättyvät 31. toukokuuta. Oppilas saa yläkoulun jälkeen päättää minne menee eli, kieliopilliseen kouluun, yleismaalliseen kouluun, teollisuuskouluun tai erikoistuvaan kouluun. Islannissa on pieni, valtiokeskeinen, julkisesti rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä, joka kattaa koko kansan. Arkisin terveyskeskus on auki pääsääntöisesti klo 8-16. Islannissa elinajanodote on noin 82-vuotta.
Islannissa yksi keskeisemmistä elinkeinoista on kalastus. Islantilaiset vievät maailmalle paljon erilaisia mereneläviä ja kaloja. toinen tärkeä elinkeino Islannissa on matkailu. Islannin teollisuudessa talous ja väestö kasvavat muita pohjoismaita nopeammin. Talouskasvu on ollut jo kymmenen vuoden ajan kaksi kertaa nopeampaa kuin euroalueella.
Islannin energialähteisiin kuuluu vesivoima, jota on 71,7%, 24,1% uusiutuviin energialähteisiin ja 4,3% fossiilisiin polttoaineisiin.
Islannin liikenteessä sinulla tulee olla turvavyö, maastossa ajaminen on kiellettyä, ohitus tapahtuu yleensä vasemmalta puolelta ja Liikenteessä näkyy usein ratsastajia ja hevosia, joten erityinen varovaisuus on tarpeellista. (emme löytäneet mitään Islannin viestinnästä).
Islannissa yksi keskeisimmistä matkailukohteista on ehkä Reykjavik (Islannin pääkaupunki). Kesällä siellä on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvella aurinko paistaa vaan 4 tuntia. Talot näyttävät Islannissa pohjoisimmilta puutaloilta.
Yleistä
Islanti on pieni maa Atlantin valtameren pohjoisosassa. Sen pinta-ala on 103 000 km² eli noin kolmasosa suomen pinta-alasta.
Islanti on väkiluvultaan selvätikin pienin koska siellä asuu vain n.350 000 henkilöä. Virallisia kieliä on vain yksi Islanti. Islannin Valuuttana on Islannin kruunu. Islannin lippu näyttää tälle.
Islannissa 73,8% on kristittyjä ja uskonnottomia ja määrittelemättömiä oli noin 22,6 %, ei-kristillisiä noin 3,6 %.
Islanti on väkiluvultaan selvätikin pienin koska siellä asuu vain n.350 000 henkilöä. Virallisia kieliä on vain yksi Islanti. Islannin Valuuttana on Islannin kruunu. Islannin lippu näyttää tälle.
Islannissa 73,8% on kristittyjä ja uskonnottomia ja määrittelemättömiä oli noin 22,6 %, ei-kristillisiä noin 3,6 %.
Luonto ja Ympäristö
Islannin tärkeimpiä vuoria ovat esim. Eyjafjallajökul ja Hekla
Islannin tärkeimpiä jokia ovat esim. Héraðsvötn ja Jökulsá á Dal
Islannin tärkeimpiä järviä ovat esim. Þingvallavatn ja Þorisvatn
Islanti on tuliperäisellä alueella, koska siellä on paljon tekijöitä, jotka vaikuttaa tuliperäisyyteen kuten, geysiirit, kuumat lähteet, toistuvat tulivuorenpurkaukset ja Islannin sijainti kahden mannerlaatan välissä. Golfvirran takia ilmasto Islannissa on leuto ja Etelä-Islannissa talvella lämpötila on alimmillaan noin −10 °C ja Pohjois-Islannissa lämpötila on alimmillaan −15 °C. Etelässä lämpötila on korkeimmillaan 21°C ja pohjoisessa 18°C.
Islannin kasvillisuuteen kuuluu Tundra- ja vuoristokasvillisuusvyöhykkeeseen, mutta aivan eteläkärjessä on havumetsää.
Islannissa on karua, mutta kaunista kasvillisuutta. Siltä kannalta karua, että siellä on tulivuoria ja vuoria, mutta siltä kannalta kaunista, koska siellä on vesiputouksia ja siellä on myös kauniita niittyjä. Islannissa on myös eksoottisia eläimiä kuten vaikka minkki.
Minkki on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, vesistöjen läheisyydessä elävä näätäeläinlaji. Euroopassa sitä kasvatetaan turkiseläimeksi.
Islannissa metsistä on ollut huolia, koska metsät ovat olleet vaarassa hävitä, mutta asiaan puututtiin 1800-luvulla siten, että ihmiset aloittivat tuolloin metsittämään Islantia ja ihmisillä on ollut tavoitteena saada 12% kokonaispinta-alasta metsitettyä vuoteen 2100 mennessä. Islannissa on myös melko karua ja ilmastonmuutos tuo mukanaan Islannille myös uusia tuholaisia, jotka voivat vaikuttaa metsän häviämiseen.
Islannin tärkeimpiä jokia ovat esim. Héraðsvötn ja Jökulsá á Dal
Islannin tärkeimpiä järviä ovat esim. Þingvallavatn ja Þorisvatn
Islanti on tuliperäisellä alueella, koska siellä on paljon tekijöitä, jotka vaikuttaa tuliperäisyyteen kuten, geysiirit, kuumat lähteet, toistuvat tulivuorenpurkaukset ja Islannin sijainti kahden mannerlaatan välissä. Golfvirran takia ilmasto Islannissa on leuto ja Etelä-Islannissa talvella lämpötila on alimmillaan noin −10 °C ja Pohjois-Islannissa lämpötila on alimmillaan −15 °C. Etelässä lämpötila on korkeimmillaan 21°C ja pohjoisessa 18°C.
Islannin kasvillisuuteen kuuluu Tundra- ja vuoristokasvillisuusvyöhykkeeseen, mutta aivan eteläkärjessä on havumetsää.
Islannissa on karua, mutta kaunista kasvillisuutta. Siltä kannalta karua, että siellä on tulivuoria ja vuoria, mutta siltä kannalta kaunista, koska siellä on vesiputouksia ja siellä on myös kauniita niittyjä. Islannissa on myös eksoottisia eläimiä kuten vaikka minkki.
Minkki on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, vesistöjen läheisyydessä elävä näätäeläinlaji. Euroopassa sitä kasvatetaan turkiseläimeksi.
Islannissa metsistä on ollut huolia, koska metsät ovat olleet vaarassa hävitä, mutta asiaan puututtiin 1800-luvulla siten, että ihmiset aloittivat tuolloin metsittämään Islantia ja ihmisillä on ollut tavoitteena saada 12% kokonaispinta-alasta metsitettyä vuoteen 2100 mennessä. Islannissa on myös melko karua ja ilmastonmuutos tuo mukanaan Islannille myös uusia tuholaisia, jotka voivat vaikuttaa metsän häviämiseen.