Eilispäivän pieksämäki
Eilispäivän pieksämäki: Tienristin talo
Tienristin talo
Ns. Tienristin talo käsitti kaksi rakennusta Savontien ja Kirkkotien risteyksessä. Rakennukset ovat merkittävä osa Pieksämäen paikallishistoriaa, sillä niissä toimi aikoinaan mm. apteekki, Pieksämäen ensimmäinen liikepankki (1912-1917), Pieksämäen Osuuskauppa, Pieksämäen Säästöpankki (1922-1931) sekä Kansallis-Osake-Pankki 1930-luvulla.
Ns. Tienristin talo käsitti kaksi rakennusta Savontien ja Kirkkotien risteyksessä. Rakennukset ovat merkittävä osa Pieksämäen paikallishistoriaa, sillä niissä toimi aikoinaan mm. apteekki, Pieksämäen ensimmäinen liikepankki (1912-1917), Pieksämäen Osuuskauppa, Pieksämäen Säästöpankki (1922-1931) sekä Kansallis-Osake-Pankki 1930-luvulla.
0 kommenttia
Eilispäivän pieksämäki: Iso-Pappila
Iso-Pappila
Seurakunnan talollisten velvollisuuksiin kuului asunnon rakentaminen kirkkoherralle ja kappalaiselle. Pappiloiden rakentamisessa noudatettiin yleisesti säätyläisille sopivaksi katsottua rakennustapaa. Tästä syystä ne ovat olleet kartanoiden tapaan usein kirkonkylä komeimpia ja ajanmukaisimpia rakennuksia. Pieksämäen kirkonkylässä sijaitseva Iso-Pappilan kustavilaistyylinen, mansardikattoinen pappilarakennus valmistui vuonna 1804. 1800-luvun lopulla tehdyn korjauksen yhteydessä lisättiin päärakennukseen suuri tupakeittiö ja kaksi kamaria. Tämän jälkeen on rakennettu vielä arkistosiipi, jonka myötä rakennus sai nykyisen ulkoasunsa.
Seurakunnan talollisten velvollisuuksiin kuului asunnon rakentaminen kirkkoherralle ja kappalaiselle. Pappiloiden rakentamisessa noudatettiin yleisesti säätyläisille sopivaksi katsottua rakennustapaa. Tästä syystä ne ovat olleet kartanoiden tapaan usein kirkonkylä komeimpia ja ajanmukaisimpia rakennuksia. Pieksämäen kirkonkylässä sijaitseva Iso-Pappilan kustavilaistyylinen, mansardikattoinen pappilarakennus valmistui vuonna 1804. 1800-luvun lopulla tehdyn korjauksen yhteydessä lisättiin päärakennukseen suuri tupakeittiö ja kaksi kamaria. Tämän jälkeen on rakennettu vielä arkistosiipi, jonka myötä rakennus sai nykyisen ulkoasunsa.
Eilispäivän pieksämäki: Kirkonkylän kansakoulu
Kirkonkylän kansakoulu
Kirkonmäen kulttuurimaisemassa, lähellä maaseurakunnan kirkkoa, sijaitseva yksikerroksinen, aumakattoinen ja vaakavuorattu koulu rakennettiin vuonna 1872. Tämä Pieksämäen ensimmäinen kansakoulu perustettiin rovasti A.E. Bernerin toimesta.
Kirkonmäen kulttuurimaisemassa, lähellä maaseurakunnan kirkkoa, sijaitseva yksikerroksinen, aumakattoinen ja vaakavuorattu koulu rakennettiin vuonna 1872. Tämä Pieksämäen ensimmäinen kansakoulu perustettiin rovasti A.E. Bernerin toimesta.
Eilispäivän pieksämäki: Tienristin alue vuonna 1930
Tienristin alue vuonna 1930
Näkymä Tienristiltä aseman suuntaan. Kuvan vasemmassa reunassa Poikolan kauppatalo. Poikolan kangas- ja sekatavarakauppa perustettiin vuonna 1921. Aluksi liike oli toiminut pienessä Rusalan mökissä, mutta vuodesta 1924 kauppa toimi Terijoelta siirretyssä huvilassa. Tämä Poikolan uusi kaupparakennus kuljetettiin rautateitse Pieksämäelle ja pystytettiin Savontien varrelle, lähelle Tienristiä.
Näkymä Tienristiltä aseman suuntaan. Kuvan vasemmassa reunassa Poikolan kauppatalo. Poikolan kangas- ja sekatavarakauppa perustettiin vuonna 1921. Aluksi liike oli toiminut pienessä Rusalan mökissä, mutta vuodesta 1924 kauppa toimi Terijoelta siirretyssä huvilassa. Tämä Poikolan uusi kaupparakennus kuljetettiin rautateitse Pieksämäelle ja pystytettiin Savontien varrelle, lähelle Tienristiä.
Eilispäivän pieksämäki: Apteekki
Apteekki
Kirkkotien varrella sijaitsi apteekki, joka on kuvassa taustalla näkyvä vaalea rakennus. Kauppias M. Kronquist rakennutti talo vuonna 1885. Kronquist ajautui kuitenkin konkurssiin jo kahta vuotta myöhemmin ja talon osti Joroisten apteekkari Emil Forsblom. Pieksämäen apteekki oli alun perin toiminut Joroisissa, mutta oma haara-apteekki saatiin Tienristintaloon vuonna 1875. Apteekkari Forsblomin muutettua vuonna 1887 Joroisista Pieksämäelle aloitti apteekki toimintansa kuvassa näkyvässä kiinteistössä Kirkkotien varrella. Rakennus purettiin 1980-luvulla.
Kirkkotien varrella sijaitsi apteekki, joka on kuvassa taustalla näkyvä vaalea rakennus. Kauppias M. Kronquist rakennutti talo vuonna 1885. Kronquist ajautui kuitenkin konkurssiin jo kahta vuotta myöhemmin ja talon osti Joroisten apteekkari Emil Forsblom. Pieksämäen apteekki oli alun perin toiminut Joroisissa, mutta oma haara-apteekki saatiin Tienristintaloon vuonna 1875. Apteekkari Forsblomin muutettua vuonna 1887 Joroisista Pieksämäelle aloitti apteekki toimintansa kuvassa näkyvässä kiinteistössä Kirkkotien varrella. Rakennus purettiin 1980-luvulla.
Eilispäivän pieksämäki: Pieksämäen tori 1950-luvulla
Pieksämäen tori 1950-luvulla
Tori siirtyi 1930-luvulla nykyiseen paikkaansa. Sotien jälkeen toripäivien ja markkinoiden pitämiseen tuli muutoksia ja torikauppa hiipui. Torin läheisyydessä jatkoi toimintaansa kuitenkin useat tärkeät toiminnot kuten torin laidassa sijainneet linja-autoasema ja valtion virastotalo. Torin oikeaan laitaan kohosi vuonna 1949 komea rakennus, Raamattutalo.
Tori siirtyi 1930-luvulla nykyiseen paikkaansa. Sotien jälkeen toripäivien ja markkinoiden pitämiseen tuli muutoksia ja torikauppa hiipui. Torin läheisyydessä jatkoi toimintaansa kuitenkin useat tärkeät toiminnot kuten torin laidassa sijainneet linja-autoasema ja valtion virastotalo. Torin oikeaan laitaan kohosi vuonna 1949 komea rakennus, Raamattutalo.
Eilispäivän pieksämäki: Ratavartijan mökki
Ratavartijan mökki
Ratavartijan asuinrakennuksena toiminut asuinrakennus rakennettiin vuonna 1917. Ratavartijan työtehtäviin kuului huolehtia hänelle määrätyn rataosuuden kunnossapidosta ja toimivuudesta. Ratavartijan mökkejä oli useita. Niistä kaksi on jäljellä, joista toinen on Jyväskylänradan ja toinen Savonradan varrella. Tahiniemessä sijainnut ratavartijan mökki purettiin 1980-luvulla.
Ratavartijan asuinrakennuksena toiminut asuinrakennus rakennettiin vuonna 1917. Ratavartijan työtehtäviin kuului huolehtia hänelle määrätyn rataosuuden kunnossapidosta ja toimivuudesta. Ratavartijan mökkejä oli useita. Niistä kaksi on jäljellä, joista toinen on Jyväskylänradan ja toinen Savonradan varrella. Tahiniemessä sijainnut ratavartijan mökki purettiin 1980-luvulla.
Eilispäivän pieksämäki: Asemapäälikön asuintalo
Asemapäällikön asuintalo
Rautatien saavuttua kaupunkiin, suunniteltiin asemarakennuksen lisäksi myös muita rautatien vaatimia rakennuksia ja henkilökunnan asuinrakennuksia. Kuvassa oleva jugend-tyylinen asemapäällikön talo valmistui 1910-luvulla. Rakennuksen suunnitelmista vastasi arkkitehti Bruno Granholm. Hän työskenteli rautatiehallituksessa ja myöhemmin myös tie- ja vesirakennushallituksessa, suunnitellen suuren osan vuosisadan vaihteessa rakennetuista asemarakennuksista, kuten esimerkiksi Savonlinnan rautatieasema.
Rautatien saavuttua kaupunkiin, suunniteltiin asemarakennuksen lisäksi myös muita rautatien vaatimia rakennuksia ja henkilökunnan asuinrakennuksia. Kuvassa oleva jugend-tyylinen asemapäällikön talo valmistui 1910-luvulla. Rakennuksen suunnitelmista vastasi arkkitehti Bruno Granholm. Hän työskenteli rautatiehallituksessa ja myöhemmin myös tie- ja vesirakennushallituksessa, suunnitellen suuren osan vuosisadan vaihteessa rakennetuista asemarakennuksista, kuten esimerkiksi Savonlinnan rautatieasema.
Eilispäivän pieksämäki: Asemaravintola
Asemaravintola
Vuonna 1914 asema-alueelle valmistui asemaravintola. Rakennus kuitenkin paloi vuoden 1940 pommituksissa. Myöhemmin tilalle rakennettiin parakki, joka purettiin 1980-luvun alussa, kun radan länsipuolelle rakennettiin uusi keskusliikenneasema.
Vuonna 1914 asema-alueelle valmistui asemaravintola. Rakennus kuitenkin paloi vuoden 1940 pommituksissa. Myöhemmin tilalle rakennettiin parakki, joka purettiin 1980-luvun alussa, kun radan länsipuolelle rakennettiin uusi keskusliikenneasema.
Eilispäivän pieksämäki: Rautatien tulo pieksämäelle
Rautatien tulo Pieksämäelle
Rautateiden merkitys Pieksämäen historiassa on ollut hyvin suuri. Pieksämäestä voidaan katsoa kehittyneen vuosien 1889-1940 välisenä aikana yksi maan tärkeimmistä risteysasemista. Asema-alueen lisäksi rautatien tulon myötä rakennettiin Pieksämäelle myös asuinalueita rautatieläisten käyttöön. Savon radan rakentamisen ajalta on nykyisessä kaupunkikuvassa säilynyt vanha asemarakennus sekä veturitalli.
Rautateiden merkitys Pieksämäen historiassa on ollut hyvin suuri. Pieksämäestä voidaan katsoa kehittyneen vuosien 1889-1940 välisenä aikana yksi maan tärkeimmistä risteysasemista. Asema-alueen lisäksi rautatien tulon myötä rakennettiin Pieksämäelle myös asuinalueita rautatieläisten käyttöön. Savon radan rakentamisen ajalta on nykyisessä kaupunkikuvassa säilynyt vanha asemarakennus sekä veturitalli.
Eilispäivän pieksämäki: Rautateiden risteyskohta
Rautateiden risteyskohta
Savon radan rakentamisen myötä saatiin Pieksämäelle ensimmäinen ratalinja. Vaikka radan toivottiin kulkevan silloisen keskustan eli kirkonkylän kautta, rakennettiin rautatie lopulta kulkemaan Pieksäjärven itäpuolelta. Seuraavaksi ryhdyttiin valmistelemaan poikkirataa, joka yhdistäisi Pohjanmaan, Savon ja Karjalan pääradat. Poikkirata valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1918. Näin Pieksämäestä muodostui rataverkon tärkeä risteyskohta. Vuonna 1940 valmistui vielä Huutokoskelta haarautuva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva ratareitti.
Savon radan rakentamisen myötä saatiin Pieksämäelle ensimmäinen ratalinja. Vaikka radan toivottiin kulkevan silloisen keskustan eli kirkonkylän kautta, rakennettiin rautatie lopulta kulkemaan Pieksäjärven itäpuolelta. Seuraavaksi ryhdyttiin valmistelemaan poikkirataa, joka yhdistäisi Pohjanmaan, Savon ja Karjalan pääradat. Poikkirata valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1918. Näin Pieksämäestä muodostui rataverkon tärkeä risteyskohta. Vuonna 1940 valmistui vielä Huutokoskelta haarautuva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva ratareitti.
Eilispäivän pieksämäki
A) Tutki Pieksämäen historiaa alla olevista linkeistä.
Luo uusi sivu "Eilispäivän Pieksämäki" , tee kuvakaappauksia sivullesi ja kirjoita niihin kuvatekstit.
Mainitse lähde.
Perustele valintasi!
saranat.fi
Vanha Pieksämäki
Luo uusi sivu "Eilispäivän Pieksämäki" , tee kuvakaappauksia sivullesi ja kirjoita niihin kuvatekstit.
Mainitse lähde.
Perustele valintasi!
saranat.fi
Vanha Pieksämäki
Pieksämäki, julkisia veistoksia ja historiallisia rakennuksia, Huttunen 5/2017
Yleiskatsaus PIEKSÄMÄKI, kulttuuriperintö