Eilispäivän pieksämäki

Eilispäivän pieksämäki: Tienristin talo

Tienristin talo

Ns. Tienristin talo käsitti kaksi rakennusta Savontien ja Kirkkotien risteyksessä. Rakennukset ovat merkittävä osa Pieksämäen paikallishistoriaa, sillä niissä toimi aikoinaan mm. apteekki, Pieksämäen ensimmäinen liikepankki (1912-1917), Pieksämäen Osuuskauppa, Pieksämäen Säästöpankki (1922-1931) sekä Kansallis-Osake-Pankki 1930-luvulla.

Eilispäivän pieksämäki: Iso-Pappila

Iso-Pappila

Seurakunnan talollisten velvollisuuksiin kuului asunnon rakentaminen kirkkoherralle ja kappalaiselle. Pappiloiden rakentamisessa noudatettiin yleisesti säätyläisille sopivaksi katsottua rakennustapaa. Tästä syystä ne ovat olleet kartanoiden tapaan usein kirkonkylä komeimpia ja ajanmukaisimpia rakennuksia. Pieksämäen kirkonkylässä sijaitseva Iso-Pappilan kustavilaistyylinen, mansardikattoinen pappilarakennus valmistui vuonna 1804. 1800-luvun lopulla tehdyn korjauksen yhteydessä lisättiin päärakennukseen suuri tupakeittiö ja kaksi kamaria. Tämän jälkeen on rakennettu vielä arkistosiipi, jonka myötä rakennus sai nykyisen ulkoasunsa.

Eilispäivän pieksämäki: Tienristin alue vuonna 1930

Tienristin alue vuonna 1930

Näkymä Tienristiltä aseman suuntaan. Kuvan vasemmassa reunassa Poikolan kauppatalo. Poikolan kangas- ja sekatavarakauppa perustettiin vuonna 1921. Aluksi liike oli toiminut pienessä Rusalan mökissä, mutta vuodesta 1924 kauppa toimi Terijoelta siirretyssä huvilassa. Tämä Poikolan uusi kaupparakennus kuljetettiin rautateitse Pieksämäelle ja pystytettiin Savontien varrelle, lähelle Tienristiä.

Eilispäivän pieksämäki: Apteekki

Apteekki

Kirkkotien varrella sijaitsi apteekki, joka on kuvassa taustalla näkyvä vaalea rakennus. Kauppias M. Kronquist rakennutti talo vuonna 1885. Kronquist ajautui kuitenkin konkurssiin jo kahta vuotta myöhemmin ja talon osti Joroisten apteekkari Emil Forsblom. Pieksämäen apteekki oli alun perin toiminut Joroisissa, mutta oma haara-apteekki saatiin Tienristintaloon vuonna 1875. Apteekkari Forsblomin muutettua vuonna 1887 Joroisista Pieksämäelle aloitti apteekki toimintansa kuvassa näkyvässä kiinteistössä Kirkkotien varrella. Rakennus purettiin 1980-luvulla.

Eilispäivän pieksämäki: Pieksämäen tori 1950-luvulla

Pieksämäen tori 1950-luvulla

Tori siirtyi 1930-luvulla nykyiseen paikkaansa. Sotien jälkeen toripäivien ja markkinoiden pitämiseen tuli muutoksia ja torikauppa hiipui. Torin läheisyydessä jatkoi toimintaansa kuitenkin useat tärkeät toiminnot kuten torin laidassa sijainneet linja-autoasema ja valtion virastotalo. Torin oikeaan laitaan kohosi vuonna 1949 komea rakennus, Raamattutalo.

Eilispäivän pieksämäki: Ratavartijan mökki

Ratavartijan mökki

Ratavartijan asuinrakennuksena toiminut asuinrakennus rakennettiin vuonna 1917. Ratavartijan työtehtäviin kuului huolehtia hänelle määrätyn rataosuuden kunnossapidosta ja toimivuudesta. Ratavartijan mökkejä oli useita. Niistä kaksi on jäljellä, joista toinen on Jyväskylänradan ja toinen Savonradan varrella. Tahiniemessä sijainnut ratavartijan mökki purettiin 1980-luvulla.

Eilispäivän pieksämäki: Asemapäälikön asuintalo

Asemapäällikön asuintalo

Rautatien saavuttua kaupunkiin, suunniteltiin asemarakennuksen lisäksi myös muita rautatien vaatimia rakennuksia ja henkilökunnan asuinrakennuksia. Kuvassa oleva jugend-tyylinen asemapäällikön talo valmistui 1910-luvulla. Rakennuksen suunnitelmista vastasi arkkitehti Bruno Granholm. Hän työskenteli rautatiehallituksessa ja myöhemmin myös tie- ja vesirakennushallituksessa, suunnitellen suuren osan vuosisadan vaihteessa rakennetuista asemarakennuksista, kuten esimerkiksi Savonlinnan rautatieasema.

Eilispäivän pieksämäki: Rautatien tulo pieksämäelle

Rautatien tulo Pieksämäelle

Rautateiden merkitys Pieksämäen historiassa on ollut hyvin suuri. Pieksämäestä voidaan katsoa kehittyneen vuosien 1889-1940 välisenä aikana yksi maan tärkeimmistä risteysasemista. Asema-alueen lisäksi rautatien tulon myötä rakennettiin Pieksämäelle myös asuinalueita rautatieläisten käyttöön. Savon radan rakentamisen ajalta on nykyisessä kaupunkikuvassa säilynyt vanha asemarakennus sekä veturitalli.

Eilispäivän pieksämäki: Rautateiden risteyskohta

Rautateiden risteyskohta

Savon radan rakentamisen myötä saatiin Pieksämäelle ensimmäinen ratalinja. Vaikka radan toivottiin kulkevan silloisen keskustan eli kirkonkylän kautta, rakennettiin rautatie lopulta kulkemaan Pieksäjärven itäpuolelta. Seuraavaksi ryhdyttiin valmistelemaan poikkirataa, joka yhdistäisi Pohjanmaan, Savon ja Karjalan pääradat. Poikkirata valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1918. Näin Pieksämäestä muodostui rataverkon tärkeä risteyskohta. Vuonna 1940 valmistui vielä Huutokoskelta haarautuva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva ratareitti.