Opiskelijoiden sivut löytyvät täältä

6 pakollista kurssia (3 ensimmäisenä + 3 toisena vuonna). Valinnaiset yläkoulun englantia kertaava nivelkurssi ENA0 ensimmäisenä vuonna, yo-kirjoituksiin tähtäävät ENA7, abikurssit ENA9/10, sekä niin ikään valinnainen puhekurssi ENA8 3. vuonna.

Kursseista 2/3 pitää olla suoritettu hyväksytysti.

Kurssikokeen ja sanakokeiden läpipääsyraja on 45%. Tämä on yläkouluun verrattuna huomattavan korkea, mutta johtuu siitä, että yo-kokeen läpipääsyraja kulkee suunnilleen noilla haminoilla. Eli jos saat englannin kurssit läpi, sinulla pitäisi olla mahdollisuus päästä läpi myös englannin yo-kokeesta. (Tästä lisää alla)

Kurssisuorituksen saa olemalla paikalla oppitunneilla, tekemällä pakolliset kirjan tehtävät, palauttamalla palautettavat tehtävät, tekemällä kurssikokeen ja kaikki sanakokeet, sekä osallistumalla oppitunnilla. (Ensimmäisenä vuonna käydään läpi epäsäännölliset verbit. Kurssiin ENA3 kuuluu myös kirjan lukeminen englanniksi ja kirja-arvostelun kirjoittaminen. Kakkosvuodesta lähtien kokeeseen kuuluu kirjoitelma, joka täytyy olla ajatuksella tehty.) KAIKEN PITÄÄ OLLA HYVÄKSYTYSTI SUORITETTU, JOTTA KURSSISTA SAA HYVÄKSYTYN ARVOSANAN.

Jos jokin suoritus jää uupumaan, kurssi jää avoimeksi ja avoin kurssi täytyy suorittaa seuraavan kahden jakson aikana tai kurssi keskeytyy. Keskeytynyt kurssi täytyy suorittaa uudestaa joko istumalla kurssi uudelleen seuraavana vuonna tai itsenäisellä suorituksella. Huomioi että itsenäinen kurssi täytyy suorittaa hyväksytysti, ja itsenäisesti voi suorittaa vain rajallisen määrän kursseja.

Kurssisuorituksesta tarkemmin:

• Kurssilta saa olla pois ilman korvaavia tehtäviä yhden viikon verran eli 3x75 tai 5x45. Kurssi keskeytyy, jos poissaoloja tulee enemmän kuin 5x75/8x45. Poissaolon syyllä ei lähtökohtaisesti ole väliä, mutta esim. pidemmän sairaalajakson tai vastaavan ymmärrettävän syyn takia tulleet poissaolot on aina opettajan kanssa neuvoteltavissa. (Mutta ei siis niin, että viikon saa olla poissa ihan vaikka muuten vaan ja sitten sairauspoissaoloja saa tulla rajattomasti tähän päälle. Tämäkin kuultu joku vuosi opiskelijan suusta.)
• Kurssin pakolliset tehtävät listataan pedanetissä kurssin etusivulla.
• Palautettavat tehtävät ohjeistetaan tunnilla kurssin aikana, mutta löytyvät myös pedanetistä.
• Kurssikoe tehdään aina ”pitkänä” eli erillisillä kuullun, luetun ja kieliopin osioilla + toisesta vuodesta lähtien mukana myös kirjoitelma. Jos haluat korottaa jotain osiota, se onnistuu uusintakoepäivinä tai muuna erikseen sovittuna aikana.
• Uupuvia tai korotettavia sanakokeita voi tehdä käytännössä melkein milloin tahansa kun olen luokassa, esim. välitunnilla. (Yo-kokeiden aikana evakossa ollessa hieman hankalampaa, silloin kannattaa sopia etukäteen.)
• Oppitunnilla osallistuminen tarkoittaa sitä, että kuuntelee opetusta ja seuraa älytaululta/valkotaululta mitä siellä tapahtuu sen sijaan että (tässä muutama esimerkki vuosien varrelta:) juttelee kaverin kanssa, pelailee jotain peliä, selailee somea, katsoo videoita Youtubesta/Netflixistä tai mistälie, shoppailee mopon varaosia/kenkiä/mekkoa wanhoihin, etsii hotellia tulevalle reissulle jne.

Myös: Tarkoitus ei ole tehdä kirjan tehtäviä ”etukäteen” samalla kun minä käyn läpi sanastoa tai kielioppia, vaan tarkoitus on kuunnella ja seurata opetusta. Eli ei siis yritetä saada oppitunneille ”vapaa-aikaa” siten, että juoksee läpi kaikki tehtävät jo ennen kuin ehdin tehtäviä edes antaa, ja sitten selailee nettiä tms. kun olisi tarkoitus tehdä ne tehtävät, koska ”oon tehny jo kaikki tehtävät”.

SEN 45 TAI 75 MINUUTTIA JONKA OLETTE OPPITUNNILLA OLETAN OPISKELIJOIDEN KESKITTYVÄN ENGLANNIN OPISKELUUN. JOS JOKU ON TEHNYT JO KAIKKI ANNETUT TEHTÄVÄT, ETSI LISÄTEHTÄVIÄ, LUE KIRJAA TAI JOTAIN MUUTA, VAIHTOEHTOJA ON RAJATTOMASTI, MUTTA IDEA ON, ETTÄ ENGLANNIN OPPITUNNIN AJAN KESKITYMME ENGLANNIN OPISKELUUN.

Siihen, miksi olen tästä niin tarkka, on pari syytä:

Ensinnäkin, meillä on englantia siis kahden ensimmäisen vuoden aikana 3 kurssia, eli noin 3x20 oppituntia vuodessa. Se on siis 4500 minuuttia, mikä kuulostaa paljolta, mutta on alle 1,5 tuntia per viikko jaettuna koko vuodelle, ja todellisuudessa noistakin oppitunneista useampi jää pois. Vertaa tätä aikaa mihin tahansa muuhun taidon opetteluun, tai vaikka jonkin urheilulajin harjoitteluun. Miten hyväksi voi kehittyä missään käyttämällä siihen alle 1,5 tuntia viikossa? Entä jos ei käytä sitäkään aikaa kokonaan hyödyksi? Vieraan kielen opiskelu kuitenkin vaatii jatkuvaa toistoa, eikä sitä ole mahdollista vain ”opetella ulkoa”, eikä varsinkaan sitten viime tipassa ennen kirjoituksia.

Toisekseen, kirjoitin yllä että jos saat englannin kurssit läpi, sinulla pitäisi olla mahdollisuus päästä läpi myös englannin yo-kokeesta. Siis todellakin mahdollisuus, ei lupaus. Englannin yo-koe poikkeaa muista sillä, että siihen ei ole tiettyä aineistoa, eikä se ole sidottu mihinkään lukion oppikirjasarjaan. Periaatteessa kaikki englanninkielinen aineisto mitä maapallon päältä löytyy, on potentiaalista aineistoa yo-kokeeseen. Ei siis voi ajatella, että jos opettelen meidän lukion kurssikirjat täydellisesti, se riittää, nyt tiedän kaiken mitä yo-kokeessa kysytään. Hyvä arvosanahan tuolla pitäisi loogisesti tulla, mutta ei välttämättä sitä ällää... Eli jos tähtäät parhaisiin mahdollisiin arvosanoihin, vaatii se jo sitä, että käytät englantia runsaasti oppituntien ulkopuolellakin. Toisaalta, jos taas tähtäät siihen että pääsisit ainakin läpi, älä tuudittaudu siihen, että kunhan saan kaikki enkun kokeet ja kurssit vitosella läpi, pääsen läpi myös yo-kokeesta. On täysin eri asia saada puolet oikein jostain sanakokeesta tai kurssikokeesta johon on opeteltavana tietty rajattu aineisto, kuin saada puolet oikein kokeesta, jossa ei ole aineistoa ja jossa voidaan kysyä ihan mitä vain.

Aloita englannin käyttäminen helpolla ja vaadi itseltäsi enemmän sitä mukaa, kun asiat alkaa tuntua helpolta. Aloita esimerkiksi vaihtamalla tekstitykset englanniksi, vaikka ensin elokuvista/sarjoista, jotka ovat sinulle ennestään tuttuja. Aloita kirjojen lukeminen lapsille tai nuorille suunnatuilla kirjoilla, etenkin jos et lue usein kirjoja äidinkielelläsi. Yritä myös kuunnella mahdollisimman paljon erilaisia aksentteja.

Opettele asiat kerralla kunnolla. Tahti on lukiossa kova, eikä kannata tuhlata aikaa siihen, että joudut opettelemaan samat vanhat asiat aina uudelleen ja uudelleen kun samaan aikaan tulee uusiakin opeteltavia asioita.

Muista myös huolellisuus. Lukion kokeissa ja etenkin yo-kokeessa ”sinne päin” ei riitä ja kirjoitusvirheistäkin voi hävitä kaikki pisteet.