Teos on nimeltään ”Lemminkäisen äiti”. Se valmistui vuonna 1897 ja se on 85x108.5 kokoinen. Teoksen on tehnyt Akseli Gallen-Kallela, joka Porissa syntyi 1865 ja kuoli Tukholmassa 1931. Työssä on käytetty temperatekniikkaa.

Teos on tilannekuva Kalevalasta, jossa Lemminkäinen on kuollut Tuonelassa. Hänen äitinsä nostanut hänet vedestä ja yrittänyt pelastaa hänet. Hän katsoo ylös toivoen, että hänen poikansa heräisi henkiin. Teoksen teemana voisi olla äidinrakkaus. Kiinnitän ensimmäisenä katseeni maalauksessa Lemminkäisen äitiin. Jos minun pitäisi kuvailla teosta yhdellä sanalla, se olisi toiveikas.

Maalauksessa on käytetty temperatekniikkaa, jossa on käytetty munankeltuaista eli kaseiinia. Tempera voi olla joko rasvaista tai laihaa. Teos on sommiteltu horisontaalisesti, josta saa rauhallisen tunnelman.Värit ovat tummia ja murrettuja punaisen, valkoisen, harmaan ja keltaisen sävyjä. Tummia värejä on käytetty taustassa ja vaaleita yksityiskohtien korostamiseen. Valo väri on vaalea ja sijoittuu ylöspäin muun muassa Lemminkäisen äidin kasvoihin. Varjossa on esimerkiksi vedessä oleva Tuonelan joutsen. Työssä pikkutarkkuutta vaativia kohtia kuten pikkukivet, Lemminkäisen ja hänen äitinsä kasvot. Työssä on sidottua rytmiä pikku ja punaharmaissa kivissä.

Maalaus herättää minussa ahdistusta ja pelkoa. Vaikkakin kuva tumma ja synkkä, se kuitenkin antaa minulle toiveikkaan tunnelman. Mielestäni kuva on miellyttävä.