Oppilaat ovat erilaisia

Oppilailla on erilaiset oppimistarpeet, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja oppimistyylit. Monimuotoisessa ja -mediaisessa oppimisympäristössä jokainen oppilas löytää itselleen sopivan tavan oppia. Kun oppilaita autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja tapansa oppia, he kehittyvät oppijoina.

Oppilas on aktiivinen

Oppilas on aktiivinen toimija ja oman oppimisensa omistaja, joka kantaa vastuuta oppimisestaan ja sen etenemisestä. Hän reflektoi ja arvioi oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Aktiivinen oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa, osaa hakea tietoa ja pyytää tarvittaessa apua.

Sisäinen motivaatio on tie parempaan oppimiseen

Sisäisesti motivoitunut oppilas haluaa oppia ja on kiinnostunut opittavasta asiasta. Kun oppilas haluaa oppia, voi vaikuttaa omaan oppimiseensa, opittaviin sisältöihin ja työtapoihin, tuntee pärjäävänsä ja kokee oppimisen iloa, hän oppii paremmin kuin ulkoisesti motivoitunut oppilas.

Sisäistä motivaatiota, oppimisen iloa ja parempaa oppimista edistetään oppimisympäristössä mm. valinnaisuudella, yhteisöllisyydellä sekä positiivisella ja kannustavalla palautteella.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa huoltajien, toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Yhdessä oppiminen edistää oppilaan luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaan kiinnostuksen kohteiden laajentumista.

Positiivinen ilmapiiri ja palaute tukee oppimista ja motivoi

Oppilaan minäkuva, pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita hän asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa, motivoi ja edistää oppimista. Monipuolinen, myönteinen ja kannustava palaute tukee oppimista ja laajentaa oppilaan kiinnostuksen kohteita.

Positiivinen pedagogiikka perustuu oppilaiden vahvuuksien tunnistamiseen, näkyväksi tekemiseen ja niiden kautta oppimiseen. Tärkeintä on kannustaminen ja hyvän löytäminen jokaisesta oppilaasta. Heikkouksien ja sen, mitä oppilas ei osaa, asemesta keskitytään vahvuuksiin ja siihen, miten oppilas voi kehittää ja käyttää niitä avuksi uusien asioiden oppimisessa.

Ilmiöitä tutkimalla opitaan enemmän

Oppiainerajat ylittävien ilmiöiden tutkiminen yhdistää oppilaita, opettajia ja oppiaineita. Ilmiöoppiminen on oppijalähtöistä ja mahdollistaa erilaiset oppimistyylit. Oppilaan aktiivisuus korostuu: opettaja ei määrää mitä tehdään ja miten, vaan oppilas tarkastelee ilmiötä haluamastaan näkökulmasta ja haluamallaan tavalla. Parhaimmillaan ilmiöoppiminen tuottaa uutta tietoa, jota ei oppisi yksin tai yhden oppiaineen ja opettaa elämässä tarvittavia suunnittelu-, tiedonhaku-, ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja.