Metsät ja suot
4. metsän kukkia ja marjoja
Metsän kukkia ja marjoja:
Tiesin:
Valkovuokko:
Valkovuokko on kasvi. Keväällä valkovuokko kasvattaa ravinnon avulla lehtiä ja valkoisia kukkia. Valkovuokolla on ohut hento varsi. Eteläisen Suomen äitienpäiväkukka on valkovuokko. Äitienpäivänä ei ole puissa lehtiä sen takia valkovuokot saavat paljon valoa ettei puun lehdet ole tiellä. Hyönteiset pölyttävät valkovuokot.
Kuva1
Sinivuokko:
Sinivuokolla on violetit kukat. Toinen yleinen vuokko on sinivuokko. Sinivuokon lehdet ovat tummanvihreät ja nahkeat. Talvella lehdet pysyvät vihreinä.
Kuva2
Oravanmarja:
Oravanmarjalla on valkoiset kukat. Ne on pienet. Valkovuokon varsi on noin 10–20 cm korkea. Oravanmarjalla on herttamaiset lehdet joita on yleensä 2. Oravanmarjat ovat enemmän kuusumetsissä sillä ne vaativat kostean kasvupaikan.
Kuva3
Käenkaali:
Käenkaali on myös nimeltään ketunleipä. Käenkaalilla on apilamaiset lehdet. Käenkaalin kukat on valkoiset. Ketunleipä-nimi tulee lehtien mukavan hapamasta mausta.
Kuva4
Metsätähti:
Metsätähdellä on valkoisetkukat. Metsätähden kukka on helppo tuntea koska se on tähden muotoinen. Metsätähdellä ei ole liuskaisia lehtiä. Metsätähti kukkii touko-heinäkuun aikaan.
Kuva5
Mustikka ja puolukka:
Mustikka ja puolukka on varpukasveja. Mustikalla ja puolukalla on puumainen kestävä ja vankka varsi. Mustikka on kaikkien tuntema kasvi. Mustikan lehdet on ohuet. Mustikalla on siniset marjat. Mustikka pudottaa lehdet talveksi. Puolukoita on enemmän mäntymetsissä. Puolukalla on punaiset marjat. Puolukan lehdet säilyvät talven.
Kuva6
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6
Tiesin:
- Mustikan marjat on siniset.
- Puolukan marjat on punaiset.
- Sinivuokolla on violetit kukat.
- Käenkaali on myös ketunleipä nimeltään.
- Sinivuokon lehdet on nahkeat.
- Metsätähdellä ei ole liuskaisia lehtiä.
Valkovuokko:
Valkovuokko on kasvi. Keväällä valkovuokko kasvattaa ravinnon avulla lehtiä ja valkoisia kukkia. Valkovuokolla on ohut hento varsi. Eteläisen Suomen äitienpäiväkukka on valkovuokko. Äitienpäivänä ei ole puissa lehtiä sen takia valkovuokot saavat paljon valoa ettei puun lehdet ole tiellä. Hyönteiset pölyttävät valkovuokot.
Kuva1Sinivuokko:
Sinivuokolla on violetit kukat. Toinen yleinen vuokko on sinivuokko. Sinivuokon lehdet ovat tummanvihreät ja nahkeat. Talvella lehdet pysyvät vihreinä.
Kuva2Oravanmarja:
Oravanmarjalla on valkoiset kukat. Ne on pienet. Valkovuokon varsi on noin 10–20 cm korkea. Oravanmarjalla on herttamaiset lehdet joita on yleensä 2. Oravanmarjat ovat enemmän kuusumetsissä sillä ne vaativat kostean kasvupaikan.
Käenkaali:
Käenkaali on myös nimeltään ketunleipä. Käenkaalilla on apilamaiset lehdet. Käenkaalin kukat on valkoiset. Ketunleipä-nimi tulee lehtien mukavan hapamasta mausta.
Kuva4Metsätähti:
Metsätähdellä on valkoisetkukat. Metsätähden kukka on helppo tuntea koska se on tähden muotoinen. Metsätähdellä ei ole liuskaisia lehtiä. Metsätähti kukkii touko-heinäkuun aikaan.
Kuva5Mustikka ja puolukka:
Mustikka ja puolukka on varpukasveja. Mustikalla ja puolukalla on puumainen kestävä ja vankka varsi. Mustikka on kaikkien tuntema kasvi. Mustikan lehdet on ohuet. Mustikalla on siniset marjat. Mustikka pudottaa lehdet talveksi. Puolukoita on enemmän mäntymetsissä. Puolukalla on punaiset marjat. Puolukan lehdet säilyvät talven.
Kuva6Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6
3. Metsien monia lehtipuita
Metsien monia lehtipuita:
Tiesin:
Koivu:
Rauduskoivu ja hieskoivu ovat koivun 2 lajia. Lehti kiinnittyy ruodilla oksaan. Koivun puu on sitkeää, taipuisaa ja vahvaa. Koivu lisääntyy sienemillä. Siemen tarvitsee pölytyksen.
Kuva1
Haapa:
Haapa on nopea kasvuinen puu. Haapa levittäytyy juurivesojen avulla. Haapan puu on melko pehmeää, siksi tikat hakkaava usein pesäkolonsa haapaan. Haapan lehti on pyöreä.
Kuva2
Tuomi:
Tuomella on valkoiset, tuokuvat kukat. Ne kukkivat toukokuun lopussa. Tuomi ei kasva kovinkaan isoksi.
Kuva3
Leppä:
Leppiä on 2 lajia harmaaleppä ja tervaleppä. Harmaalepän lehdet on terävä kärkiset ja tervalepän lehdessä on selkeä lovi edessä. Harmaalepän runko on harmahtava. Vanhan tervalepän runko on ruskea. Lepän lehdet eivät värjää väriä. Leppä pudottaa lehdet vihreinä maahan.
Kuva4
Pihlaja:
Pihlajalla on punaiset marjat. Pihlaja kukkii keväällä isot valkeat kukat. Pihlajan lehti koostuu monesta pienestä lehdykästä. Pihlajan marjat voi nähdä loppu kesänä ja syksyllä. Pihlajan marjat ovat hyvää ravintoa tilhille ja rastaille.
Kuva5
Harvinaisia puita:
Suomessa melko harvinaisia puita ovat vaahtera, lehmus ja tammi. Vaahtera, lehmus ja tammi ovat puiston yleisiä puita. Nuo puut ovat yleisiä Lounais-Suomessa.
Kuva6
Tammi:
Tammi on puiston suosittu puu. Tammeen syntyy syksyllä terhoja jotka ovat hedelmiä. Terhot ovat oravien ja myyrien hyvää ruokaa. Tammen rehevä latvus antaa suojaa auringolta.
Kuva7
Lehmus:
Lehmus paksurunkoinen puu. Lehmuksen pohjoisimmat kasvupaikat ovat Pohjois-Karjalassa. Lehmus sietää leikkausta ja vaurioita. Lehmus on myös puiston yleinen puu. Lehmuksen hedelmä on kuin pähkinä. Eläimet syö niitä.
Kuva8
Vaahtera:
Vaahtera on myös yleinen puu puistossa. Vaahteroita on myös Oulun korkeudella. Vaahteran suuret lehdet on kuin kämmen. Hedelmä on varustettu lenninsiivillä. Vaahteran siemenet levittäytyvät laajalle alueelle tuulen avulla.
Kuva9
Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6
Kuva7
Kuva8
Kuva9
Tiesin:
- Koivuja on 2 lajia.
- Leppiä on 2 lajia.
- Pihlajalla on punaiset marjat.
- Haapa on nopea kasvuinen puu.
- Tuomi ei kasva isoksi.
- Tuomi on harvinainen puu.
Koivu:
Rauduskoivu ja hieskoivu ovat koivun 2 lajia. Lehti kiinnittyy ruodilla oksaan. Koivun puu on sitkeää, taipuisaa ja vahvaa. Koivu lisääntyy sienemillä. Siemen tarvitsee pölytyksen.
Kuva1Haapa:
Haapa on nopea kasvuinen puu. Haapa levittäytyy juurivesojen avulla. Haapan puu on melko pehmeää, siksi tikat hakkaava usein pesäkolonsa haapaan. Haapan lehti on pyöreä.
Kuva2Tuomi:
Tuomella on valkoiset, tuokuvat kukat. Ne kukkivat toukokuun lopussa. Tuomi ei kasva kovinkaan isoksi.
Kuva3Leppä:
Leppiä on 2 lajia harmaaleppä ja tervaleppä. Harmaalepän lehdet on terävä kärkiset ja tervalepän lehdessä on selkeä lovi edessä. Harmaalepän runko on harmahtava. Vanhan tervalepän runko on ruskea. Lepän lehdet eivät värjää väriä. Leppä pudottaa lehdet vihreinä maahan.
Kuva4Pihlaja:
Pihlajalla on punaiset marjat. Pihlaja kukkii keväällä isot valkeat kukat. Pihlajan lehti koostuu monesta pienestä lehdykästä. Pihlajan marjat voi nähdä loppu kesänä ja syksyllä. Pihlajan marjat ovat hyvää ravintoa tilhille ja rastaille.
Kuva5Harvinaisia puita:
Suomessa melko harvinaisia puita ovat vaahtera, lehmus ja tammi. Vaahtera, lehmus ja tammi ovat puiston yleisiä puita. Nuo puut ovat yleisiä Lounais-Suomessa.
Kuva6Tammi:
Tammi on puiston suosittu puu. Tammeen syntyy syksyllä terhoja jotka ovat hedelmiä. Terhot ovat oravien ja myyrien hyvää ruokaa. Tammen rehevä latvus antaa suojaa auringolta.
Kuva7Lehmus:
Lehmus paksurunkoinen puu. Lehmuksen pohjoisimmat kasvupaikat ovat Pohjois-Karjalassa. Lehmus sietää leikkausta ja vaurioita. Lehmus on myös puiston yleinen puu. Lehmuksen hedelmä on kuin pähkinä. Eläimet syö niitä.
Kuva8Vaahtera:
Vaahtera on myös yleinen puu puistossa. Vaahteroita on myös Oulun korkeudella. Vaahteran suuret lehdet on kuin kämmen. Hedelmä on varustettu lenninsiivillä. Vaahteran siemenet levittäytyvät laajalle alueelle tuulen avulla.
Kuva9Lähteet:
Kuva1
Kuva2
Kuva3
Kuva4
Kuva5
Kuva6
Kuva7
Kuva8
Kuva9
2. Mänty ja kuusi ovat havupuita
Männyt ja kuuset ovat havupuita:
Havupuut:
Mänty ja kuusi ovat havupuita. Ne on yleisempiä puita Suomessa. Havupuiden lehdet eli neulaset ovat ohuita ja pieniä. Niiden pinta on vahamainen. Neulat kestävät pakkasta. Mänty ja kuusi lisääntyvät kun käpyihin tulee siemeniä. Orava ja käpylintu syövät käpyjä.
Kuva1
Männyt:
Mänty ei tarvitse paljon vettä. Mänty voi kasvaa jopa kalliolla sen juuretkiinnittyvät kallion pintaan. Mänty tarvitsee paljon valoa. Jos oksat ei saa paljon valoa ne kuolevat. Männystä voi tehdä tervaa. Männystä tehdään tavaraa. Männystä on tehty päreitä katolle. Mäntyä käytetään myös paperin raaka-aineena. Männyn runko on suora harvoin se on mutkainen.
Kuva2
Kuuset:
Kuusi on yksi varjokasvi. Kuusi ei tarvitse paljon valoa. Kuusi tarvitsee enemmän vettä kuin mänty. Kuusesta tehdään tavaraa. Kuusesta tehdään myös vaatteita. Kuusen alaoksat eivät kuole niin kuin mänty koska kuusi ei tarvitse valoa niin paljon. Kuusia voi käyttää että rakennuspuuna että takan lämmityspuuna.
Kuva3
Lähteet:
Kuva3
Kuva2
Kuva1
Havupuut:
Mänty ja kuusi ovat havupuita. Ne on yleisempiä puita Suomessa. Havupuiden lehdet eli neulaset ovat ohuita ja pieniä. Niiden pinta on vahamainen. Neulat kestävät pakkasta. Mänty ja kuusi lisääntyvät kun käpyihin tulee siemeniä. Orava ja käpylintu syövät käpyjä.
Kuva1Männyt:
Mänty ei tarvitse paljon vettä. Mänty voi kasvaa jopa kalliolla sen juuretkiinnittyvät kallion pintaan. Mänty tarvitsee paljon valoa. Jos oksat ei saa paljon valoa ne kuolevat. Männystä voi tehdä tervaa. Männystä tehdään tavaraa. Männystä on tehty päreitä katolle. Mäntyä käytetään myös paperin raaka-aineena. Männyn runko on suora harvoin se on mutkainen.
Kuva2Kuuset:
Kuusi on yksi varjokasvi. Kuusi ei tarvitse paljon valoa. Kuusi tarvitsee enemmän vettä kuin mänty. Kuusesta tehdään tavaraa. Kuusesta tehdään myös vaatteita. Kuusen alaoksat eivät kuole niin kuin mänty koska kuusi ei tarvitse valoa niin paljon. Kuusia voi käyttää että rakennuspuuna että takan lämmityspuuna.
Kuva3Lähteet:
Kuva3
Kuva2
Kuva1
1. Puut ovat tuottajia
Puut ovat tuottajia:
Puusta tietoa:
Puussa on juuret, runko, oksat ja lehdet. Juuret on vahvoja. Juurista puut saavat vettä ja vedessä on ravintoa. Runko on vahva kulkee ravinnot lehtiin ja kasvaa pitkäksi ajan myötä. Oksat ovat keppejä puussa. Puun juuret voivat kasvaa joka kymmeniä metrejä. Puut ottavat juurillaan vettä maasta ja kuljettaa sen ylös puuhun. Tärkeimmät ravinteet puussa on typpi, fosfori ja kalium. Puu käyttää niitä osiensa valmistamseen. Veden kulkureitti: juuret -> runko -> lehdet. Yhteittäminen tapahtuu kun hiilidioksidi + veis + auringon valo tuottaa sokeria ja happea.
Kuva1
Kuva2
Lehdet:
Lehdet muuttuvat vihreiksi. Lehden osia ovat: lehtilapa, lehtiruoti, lehtikanta ja lehtisuoni. Lehdillä on suonia. Lehtikanta on kiini oksassa. Lehdet putoavat syksyllä ja tulevat takaisin keväällä. Puu kerää lehtien vihreän värin sisäänsä sen takia lehdet muuttuvat syksyllä väriä. Havupuissa neulat jäävät talveksi. Puitten lehdet tuottavat energiaa. Veden kulkureitti: juuret -> runko -> lehdet. Runko on vahva kulkee ravinnot lehtiin ja kasvaa pitkäksi ajan myötä.
Kuva3
Ravintoketju:
Ravintoketjussa on 3 vaihetta: tuottaja -> kasvissyöjä -> lihansyöjä. Kasvit ovat tuottajia ja kuluttajia. Eläimet ovat kuluttajia.
Kuva4
Lähteet:
Kuva4
Kuva3
Kuva2
Kuva1
Puusta tietoa:
Puussa on juuret, runko, oksat ja lehdet. Juuret on vahvoja. Juurista puut saavat vettä ja vedessä on ravintoa. Runko on vahva kulkee ravinnot lehtiin ja kasvaa pitkäksi ajan myötä. Oksat ovat keppejä puussa. Puun juuret voivat kasvaa joka kymmeniä metrejä. Puut ottavat juurillaan vettä maasta ja kuljettaa sen ylös puuhun. Tärkeimmät ravinteet puussa on typpi, fosfori ja kalium. Puu käyttää niitä osiensa valmistamseen. Veden kulkureitti: juuret -> runko -> lehdet. Yhteittäminen tapahtuu kun hiilidioksidi + veis + auringon valo tuottaa sokeria ja happea.
Kuva1Kuva2Lehdet:
Lehdet muuttuvat vihreiksi. Lehden osia ovat: lehtilapa, lehtiruoti, lehtikanta ja lehtisuoni. Lehdillä on suonia. Lehtikanta on kiini oksassa. Lehdet putoavat syksyllä ja tulevat takaisin keväällä. Puu kerää lehtien vihreän värin sisäänsä sen takia lehdet muuttuvat syksyllä väriä. Havupuissa neulat jäävät talveksi. Puitten lehdet tuottavat energiaa. Veden kulkureitti: juuret -> runko -> lehdet. Runko on vahva kulkee ravinnot lehtiin ja kasvaa pitkäksi ajan myötä.
Kuva3 Ravintoketju:
Ravintoketjussa on 3 vaihetta: tuottaja -> kasvissyöjä -> lihansyöjä. Kasvit ovat tuottajia ja kuluttajia. Eläimet ovat kuluttajia.
Kuva4Lähteet:
Kuva4
Kuva3
Kuva2
Kuva1
Suot
Mitä teimme tunnilla:
Tunnilla aloitimme tämän ja tutkittiin vähän soita.
Kuva1
Suo:
Suo on kostea ja vetinen kasvupaikka. Se haittaa kasvien kasvua. Kuivilla soilla kasvaa puita. Rämeet ja korvet ovat suotyyppejä. On myös letto, neva, luhta ja lähteikkö.
Kuva2
Eläimiä:
Eläimiä ovat suolla yleensä näkyy kaakkureita, hanheja, kurkia, metsoja ja hirviä. Kurjet eivät enää pelkää ihmisiä. Hanhi on metsähanhi.
Kuva3
Marjat:
Kuivalla rämeellä kasvaa lakkaa, puolukkaa, kanervaa ja suopursua.
Kuva4
Rahkasammal:
Vetisillä soilla kasvaa rahkasammalta. Kun sammal kuluu siitä tulee turvetta. Märällä rämeellä kasvaa rahkasammalta.
Kuva5
Männyt:
Rämeellä kasvaa mäntyjä. Männyt kasvavat hitaasti.
Kuva6
Kuusi ja hieskoivu:
Korvissa kasvaa kuusia ja hieskoivuja.
Kuva7
Kaakkuri:
Eläimiä ovat suolla yleensä näkyy kaakkuri lintu, hanhi, kurjet, metsot ja hirvet. Kaakkurit olivat ennen arkoja.
Kuva8
Karhunsammal:
Korpi osilla kasvaa rahkasammalta, karhunsammalta ja metsäkortetta.
Kuva9
Kataja:
Katajia voi nähdä myös soilla.
Lähteet:
Kuva9
Kuva8
Kuva7
Kuva6
Kuva5
Kuva4
Kuva3
Kuva2
Kuva1
Tunnilla aloitimme tämän ja tutkittiin vähän soita.
Kuva1Suo:
Suo on kostea ja vetinen kasvupaikka. Se haittaa kasvien kasvua. Kuivilla soilla kasvaa puita. Rämeet ja korvet ovat suotyyppejä. On myös letto, neva, luhta ja lähteikkö.
Kuva2Eläimiä:
Eläimiä ovat suolla yleensä näkyy kaakkureita, hanheja, kurkia, metsoja ja hirviä. Kurjet eivät enää pelkää ihmisiä. Hanhi on metsähanhi.
Kuva3Marjat:
Kuivalla rämeellä kasvaa lakkaa, puolukkaa, kanervaa ja suopursua.
Kuva4Rahkasammal:
Vetisillä soilla kasvaa rahkasammalta. Kun sammal kuluu siitä tulee turvetta. Märällä rämeellä kasvaa rahkasammalta.
Kuva5Männyt:
Rämeellä kasvaa mäntyjä. Männyt kasvavat hitaasti.
Kuva6Kuusi ja hieskoivu:
Korvissa kasvaa kuusia ja hieskoivuja.
Kuva7Kaakkuri:
Eläimiä ovat suolla yleensä näkyy kaakkuri lintu, hanhi, kurjet, metsot ja hirvet. Kaakkurit olivat ennen arkoja.
Kuva8Karhunsammal:
Korpi osilla kasvaa rahkasammalta, karhunsammalta ja metsäkortetta.
Kuva9Kataja:
Katajia voi nähdä myös soilla.
Lähteet:
Kuva9
Kuva8
Kuva7
Kuva6
Kuva5
Kuva4
Kuva3
Kuva2
Kuva1