Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan. Kaikilla yli 18 vuotiailla on äänioikeus ja samalla oikeus asettua ehdolle. Mutta kansanedustajaksi ei voida valita sotilasarvoista- tai vajaavaltaista henkilöä. Voit tarkistaa äänioikeutesi väestötietovirastossa ja jokaiselle äänioikeutetulle postitetaan viimeistään 24 päivänä ennen vaalipäivää ilmoituskortti. 
Valitset henkilön jota äänestät omien mielipiteidesi ja arvojen pohjalta, voit myös saada siihen apua netistä löytyvistä vaalikoneista.
Vaalipäivänä äänestys tapahtuu sinulle merkityssä äänestyspaikassa ja tarvitset mukaasi henkilöllisyystodistuksen, koska sinun on esitettävä se vaalivirkailijalle ja tämän jälkeen saat häneltä äänestyslipun, johon kirjotat ehdokkaasi numeron. Jos kirjoitat tai piirrät lippuun muutakuin numeron ääntäsi ei oteta huomioon. Äänestettyäsi taita lippu niin, että numero jää sisäpuolelle eikä näy ulospäin, mene vaalivirkailijan luo, joka leimaa lipun ja tiputa lippu vaaliuurnaan. 
Eduskuntavaalit järjestetään nykyään joka kolmas vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina, ellei eduskuntaa hajoteta.

Suhteellien vaalitapa eli D´Hondtin menetelmä on suhteellisessa listavaalissa käytetty menetelmä, jolla listan saamien äänimäärien perusteella jaetaan paikat listoille. Tässä menetelmässä paikkojen määrä suhteutetaan saatujen äänien määrään.
Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon pohjalta. Vaalipiiristä valittujen edustajien lukumäärä valitaan vaalipiirin asukasluvun määrästä suhteutettuna koko Suomen väestön lukumäärään kuusi kuukautta ennen vaaleja.
Tämän vaalitavan heikkouksia ovat, että se suosii isoja puolueita ja osa puolueista jää kokonaan ilman paikkoja. Vahvuuksia ovat, että tapa on oikeudenmukainen, sillä suhde äänten ja paikkojen välillä on melko lähellä toisiaan.