Lue kuviteltu tapauskertomus ja vastaa keromuksen lopussa oleviin kysymyksiin.
Tehtävän tueksi löydät tietoa downin syndromasta linkkilistan lähteistä ja myös opetusmateriaalista. Kaikki tehtävät 1-3 arvioidaan suoritettu S -merkinnällä. Tehtävien palautus: / 2017 joko palautuskansioon tai sähköpostiini arja.toivonen@poke.fi

Työskentelet lähihoitajana kehitysvammaisten asumisyksikössä. Matias on 30-vuotias mieshenkilö ja hänellä on Downin oireyhtymä. Matisa toimii melko omatoimisesti tutuissa arjen tilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta hygienian hoidossa ja siisteydessä yleensä, vaatetuksen valvontaa ja ruokailussa seurataan painonhallintaa. Matias ymmärtää melko hyvin arjen puheen; tarvitsee kuitenkin asioiden ja ohjeiden selkeää toistamista ja muistuttamista. Matias puhuu toistaen tuttuja asioita; vastavuoroinen keskustelu onnistuu ajoittain. Matiaksen puhe on melko epäselvää ja vaatii tarkennusta, kysymistä. Matiaksella on asioihin, toimintoihin ja tilanteisiin juuttumista, ja hän on tarkka, että asiat tehdään aina samalla tavalla. Jos näin ei tapahdu, hän regoi voimakkaasti ääntään korottamalla, kiroilemalla ja sulkeutuu huoneeseensa. Matias on asunut kaksi vuotta asumisyksikössä, jossa hänellä on oma viihtyisä huone ja kylpyhuone. Lisäksi tiloihin kuuluvat yhteiset oleskelu-, keittiö-, kodinhoito- ja saunatilat. Matias kulkee toisen asukkaan kanssa päivittäin läheiseen toimintakeskukseen. Joinain aamuina lähteminen on hankalaa, jos on jokin pieni muutos aamurutiineissa. Hän kuuntelee huoneessaan mielellään musiikkia ja katselee televisiota. Matias on mieluummin ohjaajien kuin muiden asukkaiden seurassa. Matias käy ohjaajan kanssa kerran viikossa uimahallissa ja silloin tällöin asioimassa kaupungilla, teatterissa, konserteissa ja erilaisissa tapahtumissa, myös muita asiakkaita mukana vaihtelevasti. Ongelmana on saada Matias osallistumaan oman huoneensa siivoamiseen ja vuorollaan yhteisten tilojen imurointiin (ei siedä imurin ääntä), pyykkien huolehtimiseen pesukoriin/pesukoneeseen, iltapalan valmistamiseen omalla vuorollaan. Myös toimintakeskukseen lähtemiseen pitäisi saada lisää sujuvuutta. Lisäksi häntä on innostettu toisten asukkaiden seuraan ilman tulosta.

Kerro ja kuvaa:
- mitä downin syndroman piirteitä tulee esiin tapauskertomuksessa?
- miten motivoit Matiasta osallistumaan mainittuihin työtehtäviin?
- miten käytät kuntouttavaa työotetta ohjatessasi häntä arjen tehtävissä?
- miten saisit Matikasen mukaan toisten seuraan?
- miten voisit käyttää vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä tukemaan Matiaksen toimintaa arjessa, erilaisten tunteiden ilmaisemista ja vuorovaikutustaitoja?
- miten huomioit ohjauksessasi Matikasen taidot, vahvuudet ja haasteelliset käyttäytymisen piirteet?
- onko jokin asia, joka saattaa vaikuttaa Matiaksen käyttäytymiseen ja mitä asialle voisi tehdä?