Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus tarkoittaa paikanmääritystä paikallisen tai globaalin kattavuuden satelliittijärjestelmän avulla. Alku 1950-luvulla Ensimmäinen satelliittipaikannusjärjestelmä oli Yhdysvaltain laivaston Transit-satelliittijärjestelmä, jonka ensimmäinen satelliitti laukaistiin avaruuteen vuonna 1959. Transitin kehityksen aikana hanke tunnettiin nimellä NNSS (Navy Navigation Satellite System): Se koostui matalilla polaariradoilla (1075 km) liikkuvista satelliiteista. Sen tarkoitus oli vähentää Yhdysvaltain laivaston ydinsukellusveneiden Pohjoisen jäämeren pinnalla oloaikaa, jota tarvittiin sukellusveneen oman paikan määritykseen, joka oli usein hankalaa pilvien peittäessä tähdet. Navigaatiojärjestelmän avulla sukellusveneen tarvitsi nousta vain osittain pinnalle s.e. vastaanottoantenni sai signaalin satelliiteista. Järjestelmä käytti doppler-menetelmää. Se on nyt käytöstä poistettu. Vastaavat Neuvostoliiton navigaatiojärjestelmät oli Tsikada ja Parus, joka toimii edelleen.

Seuraavan sukupolven Yhdysvalloissa toteutettu navigaatiosatelliittijärjestelmä oli kokeellinen Timation, joka tuli sotilaallisen käytön lisäksi jo mm. huviveneilyn käyttöön. 1980-luvulla kehitetyt Yhdysvaltojen GPS ja Neuvostoliiton GLONASS toivat satelliittipaikannuksen laajaan käyttöön. Venäjän GLONASS on edelleen lähinnä julkisen sektorin käytössä Venäjällä ja merenkulun käytössä globaalisti GPS:ää tukevana paikantimena. GPS:n käyttö on laajentunut liikenteestä matkapuhelimiin ja on selvä markkinajohtaja maailmassa.

Nykyiset satelliittipaikannusjärjestelmät

Nykyiset järjestelmät ovat

• Yhdysvaltain ilmavoimien GPS eli Global Positioning System omaa yli 30 satelliittia (6 ylimääräistä satelliittia). Sen III sukupolven kehittely alkoi vuonna 2009 ja sen päivitys versioon GPS III on alkanut vuonna 2009 (suunnittelu ja valmistus vie vuosia).
• Venäjän GLONASS on vuonna 2010 päivitetty Venäjän alueella tarkkaan paikannukseen kykeneväksi ja muutaman laukaisun jälkeen päivittyy globaalisti kattavaksi järjestelmäksi.
• Venäjän Parus on sotilaallinen Doppler-ilmiöön perustuva paikannusjärjestelmä.
• Kiinan kansantasavallan Beidou kattaa Kiinan alueen. Kiinan satelliittipaikannusjärjestelmä laajenee 2010-luvulla nimellä Compass globaaliksi.
• Japanin alueen paikannusta tarkentava QZSS-järjestelmä sai alkunsa ensimmäisen QZSsatelliitin tultua laukaistua syyskuussa 2010. Järjestelmä laajentuu kattamaan muutakin Itä-Aasiaa ja Tyynenmeren aluetta vuoteen 2015 mennessä.
• EU:n Galileo-järjestelmä on kehitteillä. Sen ensimmäiset kaksi varsinaista paikannussatelliittia laukaistaan elokuussa 2011.
• Intian GAGAN, joka tarkentaa GPS-paikannusta lähinnä ilmailun tarpeisiin, tuli operatiiviseksi vuonna 2009. Intian alueellinen IRNSS paikannusjärjestelmä on rakenteilla ja sen pohjalta Intia ilmaisi kesällä 2009 aikeensa rakentaa oma globaali paikannussatelliittijärjestelmä.