Lyhyt laina-aika (alle korkokauden, yleensä vuosi):

[[$ r=kit $]],

missä k = pääoma, i = korkokanta (korkopros. jossa on otettu lähdevero huomioon), t = talletusaika (yleensä vuosina).

Pitkä laina-aika (yli korkokauden, kasvanut korko jätetään tilille kasvamaan korkoa eli ns. koronkorkolasku):

[[$ K_n=K_0q^n $]],

missä K_n=pääoma n:n korkokauden kuluttua, K₀= pääoma alussa, q = korkotekijä ja n = korkokausien lkm. Näissä laskuissa tarvitset välillä logaritmia kantaluvun q ratkaisemiseen ja välillä n:ttä juurta eksponentin n ratkaisemiseen.

Diskonttaus: rahan arvo muutetaan ylläolevalla kokoronkoron kaavalla ajassa taaksepäin sijoittamalla eksponentiksi negatiivinen arvo. Eli poistetaan koron vaikutus kasvaneesta pääomasta. Diskonttausta käytetään esim. kun vertaillaan erilaisia maksuvaihtoehtoja, jollion kaikki osamaksun suoritukset muutataan saman ajankohdan arvoiksi diskonttaamalla ne vaikka ostohetkeen.

_{t. Pete}