Aamu- ja iltapäivätoiminta Jälkkäri sekä koulun kerhotoiminta
Hyvinvoiva jälkkäriläinen - blogi, jossa seurataan Jälkkärin elämää eri näkökulmista
Lapsen oikeuksien viikko Jälkkärissä
Kirjoittaja: Päivi Virtakallio
Lapsen oikeuksien viikko Jälkkärissä
Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Viikkoa vietettiin jälleen 14.-18.11.2022 myös kaikissa Jyväskylän Jälkkäreissä.
Aamu- ja iltapäivätoiminnassa korostuu lasten oikeus turvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Toiminnan sisältöjen suunnittelussa huomioidaan lasten tarpeet ja omat toiveet. Lapsilta kysytään säännöllisesti toiveita toiminnan sisältöihin. Tämä edellyttää ohjaajilta kykyä kuulla ja kuunnella lapsia aidosti, sekä taitoa käydä dialogia heidän kanssaan.
”Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.”
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden 2011 mukaisesti laadukas Jälkkäritoiminta sisältää ohjattua toimintaa monipuolisella sisältötarjonnalla. Jälkkäripäiviin kuuluu myös leikkiä ja iloa yhdessäolosta, kavereiden sekä turvallisten aikuisten kanssa. Kaikki lapset ovat samanarvoisia riippumatta lapsen ominaisuuksista, sukupuolesta, lapsen tai perheen tilanteesta tai kulttuuritaustasta.
Lapsella on Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan (artikla 31) oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, ikänsä mukaiseen leikkiin sekä virkistystoimintaan. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle eikä lasta saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi (artikla 2).
Jyväskylän Jälkkäreissä huomioitiin lapsen oikeuksien viikko järjestämällä keskiviikkona 17.11. kaikissa ryhmissä yhteinen ”Lapset saa päättää päivä”. Tuolloin lapset valitsivat esimerkiksi enemmän sisäleikkejä ulkoilun sijaan, enemmän askarteluja, käytävälle sai mennä leikkimään normaalia enemmän lapsia yhdellä kertaa, ruokalassa sai itse valita istumapaikan, mielimusiikkia sai kuunnella tavallista kovemmalla ja koko koulun piilonen tuntui olevan ihan hitti. Välipalalle oli kuitenkin osallistuttava, vaikka sitäkin vähän kyseenalaistettiin. Lelupäivää vietettiin lasten toiveesta useampana päivänä.
Lapsen oikeuksien viikkoon sisältyi myös toive/palautelaatikko, johon lapset saivat kirjoittaa omia toiveita ja muuta palautetta ohjaajille. Ohjaajat tai kaverit avustivat kirjoittamisessa niitä lapsia, jotka eivät vielä itse osaa kirjoittaa. Toiveita tuli runsaasti ja siellä oli muun muassa metsäretki, leipomista, luistelua, leffapäivä, pyjamabileet, lelupäivä, disco, askartelua, levyraati, aarteenetsintää, pikkujoulut, tanssikilpailu, rakentelu, ja piilosta kaikki yhdessä. On tärkeää, että lasten toiveet myös kuullaan ja niitä oikeasti toteutetaan. Niinpä nämä toiveet sisällytetään vielä tämän toimintavuoden suunnitelmiin.
"Mehän saadaan täällä Jälkkärissä joka päivä valita, mitä me halutaan tehdä."
Viikon aikana lapset pääsivät myös valitsemaan ja toteuttamaan yhteisleikkejä. Lapset jaettiin viiteen ryhmään ja kukin ryhmä sai valita sen päivän yhteisen leikin, sekä ohjata sen. Monenmoista mukavaa ehdittiinkin lasten toiveista leikkiä, kuten Aku Ankka – hippaa, banaanihippaa, loikkista, koko koulun piilosta, kirkkistä, väriä, polttopalloa, jäätelökonetta, sekä sellaista piiloleikkiä, että aikuiset menevät piiloon ja lapset etsivät.
Lähteet:
Opetushallitus 2011. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011. Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere.
Yhdistyneet kansakunnat 1989. Unicef. Lapsen oikeuksien yleissopimus.
Kuinka Islannissa on lähdetty edistämään lasten- ja nuorten hyvinvointia?
Make dreams come true in Iceland!
In May 2022, we had wonderful opportunity to visit Reykjavik, Iceland. Reykjavik is the capital city of Iceland with a population of 133 000, the same size as my hometown Jyväskylä.
Iceland has developed long and systematically the well-being of children and young people. In the 1990s, there were concerns about young people's use of drugs and alcohol, as young Icelanders drank the most in Europe. The Icelandic model was built from this, and it’s strongly based on up-to-date knowledge management and co-operation between the state, the municipality, and the commonalty.
In Iceland, legislation restricted the purchase of tobacco and alcohol for those under 20 years of age. Advertising on tobacco and alcohol was also banned altogether. In addition, entry times were set, allowing children under the age of 12 to be outside for 8:00 pm and those under the age of 16 to 10:00 pm. During the holidays, arrival times are a few hours later. Volunteer-based parent groups patrol the streets, sending children and young people moving outside too late to their homes. The law registered a parent association to be established in each school, which was used to strengthen the links between parents and schools. Parents' associations agreed on common rules on which all parents could rely in their educational work. Positive information encouraged parents to spend time with their children and talk to them, get to know their lives and friends.
The Icelandic model prevents and reinforces protective factors.
Many research show that spending time with parents is a strong protective factor. Other equally important factors are participation in guided activities 3-4 times a week and the caring atmosphere of the school. Strengthening social relationships, co-operation skills and respect for others are important parts of the whole. Children and young people are active participants in democratic decision-making and in the planning of matters concerning them.
The hobbies are organized in co-operation with local sports clubs and other organizations. After the school day, there are various leisure activities for 6–18-year-olds, you can use a Fritid Card. Iceland donates 420 euros for all age groups, which is loaded on the card and can be used for pleasing activities. An afternoon program is like Finnish afternoon activities, and it is available for younger schoolchildren, with a fee (€ 130 /As month).
As many as 80% of 13–15-year-old participate in leisure activities and 90% of parents have experienced positive development in social skills. At present, Iceland is at the forefront due to the low level of drug use among young people and the good debate with parents.
What new we got involved from our travel?
The Icelandic model has also been behind the Finnish Model for leisure activities, which is a project of the Ministry of Education and Culture. The main aim is to increase the well-being of children and young people. The goal is to enable every child and youth to have a pleasing and free hobby during the school day. The implementation of the government program was prepared by a working group, and the hobby model was started as a project in 2019 and is planned to be binding on municipalities under the Youth Act in the future. In connection with the student survey 2021, we asked about hobby wishes and developing activities. Communication came to the fore, meaning that it was difficult to find information about the hobbies of the schools.
There was an electronic booking system on the website in Iceland, and this will be tested in Jyväskylä next year. In this way, information about the offerings of other schools was also shared more widely. Sports activities were the most popular in Iceland, as well as in Jyväskylä. During the visit to Iceland, we were able to take advantage of how the results of the surveys and research data were reviewed, both with parents and children, and the positive information was used to influence attitudes. For example, the reduction of screen time and the privilege to good sleep were emphasized, as was the importance of good health for overall well-being. Information management is one of the forefronts of the city of Jyväskylä's new strategy, so children can be involved in the future and children will also be involved in processing the results.
The funding for the Finnish hobby model is small for the Icelandic model. The city of Reykjavik alone is budgeting about 50 million to support the hobbies of children and young people. The realization of the dream is therefore not free, but its consequences will go far into the future of children and young people.
Blog writer: Tella Vuolle-Oranen, Welfare and Health Coordinator -student from Savonia UAS
References:
Finnish National Board of Education. The Finnish model for leisure activities. Verkkojulkaisu. Päivitetty 23.6.2021. https://harrastamisensuomenmalli.fi/en/. Viitattu 20.6.2022.
Jyväskylän kaupunki. Harrastamisen Suomen malli (2021-). Verkkojulkaisu. Päivitetty 17.5.2022. https://www.jyvaskyla.fi/talous-ja-strategia/hankkeet/harrastamisen-suomen-malli. Viitattu 20.6.2022.
Young, Emma 2017. How Iceland Got Teens to Say No to Drugs. The Atlantic. Verkkojulkaisu. Päivitetty 19.1.2017. https://www.theatlantic.com/health/archive/2017/01/teens-drugs-iceland/513668/ .Viitattu 20.6.2022.
City of Reykjavik 2022. The Leisure Card. Verkkojulkaisu. https://reykjavik.is/en/fristundakortid. Viitattu 20.6.2022.
City of Reykjavik 2018. Reykjavik City Education Policy 2030. Let our dreams come true. Verkkojulkaisu. https://reykjavik.is/en/administration/governance/policies/education-policy-let. Viitattu 20.6.2022.
Jälkkäri -toiminta osana lasten liikunnallisen elämäntavan edistämisen kokonaisuutta
Kirjoittaja: Tella Vuolle-Oranen
Liikuntapääkaupunki on yksi Jyväskylän kaupunkistrategian neljästä kärjestä. Tavoitteena on Suomen liikkuvimmat kaupunkilaiset ja liikuntapääkaupungin palveluissa erityiseksi tavoitteeksi on otettu lasten ja nuorten kasvattaminen liikunnalliseen elämäntapaan. Innostus liikkumiseen lähtee jo lapsuudesta ja palvelut ovat yhteistyössä lähteneet kehittämään toimintoja, jolla lapsia liikutetaan päivittäin aktiivisemmin. Jyväskylän Jälkkärit ovat olleet Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana jo monta vuotta ja kaikki toimipisteet ovat Liikkuvia Jälkkäreitä. Liikkuvasta koulusta lisätietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Likesin Liikkuva koulu oppaasta suomeksihttps://www.liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuva_koulu_opas_web_0.pdf tai ruotsiksi https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/skolan-i-rorelse_handbok_web.pdf.
Päivittäinen liikkuminen on osa Jälkkärin arkea
Jälkkärissä liikutaan ja ulkoillaan monipuolisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa korostetaan mahdollisuutta ulkoiluun ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tavoitteena on myös tukea lasten harrastuneisuutta sekä tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Jälkkäri -päivät sisältävät sekä ohjattuja että omatoimisia liikuntatuokioita. Koulun kerhotoiminta täydentää Jälkkärin omaa tarjontaa ja eri lajeja ovat ohjaamassa paikallisten liikuntaseurojen ohjaajat. Oman poikani salibandyharrastus alkoi juuri Jälkkärissä ja jatkui nuoruusvuosien ajan. Keväällä 2021 toteutetussa lasten ja huoltajien tyytyväisyyskyselyssä yli 90 % vastanneista jälkkäriläistä koki, että iltapäivisin liikutaan ja ulkoillaan sopivasti.
Palvelulupaukset ohjatun toiminnan ja liikuntasuositusten edistäjänä
UKK-Instituutin 7–17-vuotiaan lapsen ja nuoren liikkumissuositus on reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Tänä syksynä otettiin käyttöön palvelulupaukset ja niihin on kirjattu, että jokaiseen Jälkkäri -päivään sisältyy ulkoilua ja liikkumista sekä Iltapäivässä on ohjattu/ohjattuja toimintasisältöjä. Näenkin, että Jälkkäri-toiminnalla on tärkeä rooli liikuntasuositusten toteutumisessa pienten koululaisten arkipäivissä. Vastuuohjaajille on järjestetty koulutusaamu liikuntasuosituksiin ja palvelulupauksiin liittyen ja näin myös ohjaajien tietoisuus liikkumisen tärkeydestä lasten hyvinvoinnin näkökulmasta vahvistuu.
Opas ohjaajille lasten motoristentaitojen vahvistamiseen
Jyväskylän kaupunki tilasi kolmelta fysioterapeuttiopiskelijalta opinnäytetyönä materiaalipankin Jälkkäri-ohjaajien käyttöön. Materiaalipankin avulla on mahdollista tukea ennakoivasti ja leikinomaisesti Move! -testeissä vaadittavien motoristen taitojen kehittymistä. Materiaalipankki sisältää sähköisessä muodossa olevan kirjallisen oppaan sekä video-ohjeita, jotka tarjoavat Jälkkäri- toimintaan ajankohtaista tutkimuksellista täsmätietoa ja konkreettisia työkaluja motoristen taitojen harjoittamiseen. Ohjaajia on koulutettu oppaan käytöstä ja näin toivomme saavamme myös lisää työkaluja ryhmiin motoristen taitojen vahvistamiseen. Jälkkäriryhmät ovat päässeet kokeilemaan harjoitteita ja pitäneet niitä toimivina.
Lähteet:
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/ Viitattu 28.10.2022.
Opetushallitus 2011. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011. Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus & Likes 2015. Opas matkalle Liikkuvaksi kouluksi. Verkkojulkaisu. Pdf -tiedosto. https://www.liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/liikkuva_koulu_opas_web_0.pdf Viitattu28.10.2022
Undervisnings- och kulturministeriet, Utbildningssyrelsen & Likes 2015. Handboken om resan
till en Skola i rörelse. Verkkojulkaisu. Pdf -tiedosto.
https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/skolan-i-rorelse_handbok_web.pdf Viitattu 28.10.2022.
Vastuuohjaajien kokemuksia hyvinvointiaamuista
Kirjoittaja: Päivi Virtakallio
Vastuuohjaajien kokemuksia hyvinvointiaamuista
Järjestimme vastuuohjaajille hyvinvointiaamuja lukuvuoden 2021–2022 ajan. Teemoina olivat muun muassa terveellinen ruokavalio, liikunta, työn tauottaminen, palautuminen ja lepo. Lasten näkökulmasta asiantuntija-alustukset olivat lasten liikuntasuosituksista ja leikin merkityksestä lapsille. Liikuntasuosituksista alusti liikuntapääkaupungin projektipäällikkö Jon Salminen ja leikin merkityksestä pedagoginen asiantuntija Taru Kivijärvi Jyväskylän kaupungilta. Pyysimme vastuuohjaajilta palautetta hyvinvointiaamuista ja kommentteja siitä, miten he ovat pystyneet hyödyntämään hyvinvointiaamujen sisältöjä oman, sekä lapsiryhmänsä hyvinvoinnin lisäämiseksi.
”Leikin merkitys lapselle iltapäivätoiminnan näkökulmasta oli oivaltava, ja siinä tuli itsellekin muistutus, kuinka tärkeää leikki on myös alakouluikäiselle lapselle.”
Asiantuntija-alustuksen ansiosta ohjaajien on tullut muisteltua omia lapsuusajan leikkejään ja tuotua niitä mukaan iltapäivätoimintaan. Lapset ovat innostuneet niistä todella paljon. Ohjaajat kokivat saaneensa hyvän vinkin myös siitä, kuinka haastavampien lasten kanssa leikkitaitoja harjoiteltaessa apuna voi toimia ympäristön muutos. Tätä ja monia muita hyvinvointiaamuista saatuja vinkkejä on Jälkkäreissä testattu ja todettu toimiviksi. Leikkirauhasta on puhuttu myös ja koettu sen korostaminen merkitykselliseksi lapsiryhmän kannalta. Iltapäivätoiminnassahan ei ole kiire oikeastaan mihinkään, vaan vapaalle leikille on hyvä antaa tilaa ja rauhaa.
Liikuntasuositusten ja liikunnan merkitys lapsen kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta -teema koettiin myös erittäin hyväksi ja tärkeäksi.
”Edelleen kauhistelen tietoa, että nykymiehen reisiluun luuntiheys on samalla tasolla kuin keskiajan naisen!”
Tämä tieto on toiminut hyvänä tsempparina lasten liikuttamiseen ja myös ohjaajien omaan liikkumiseen. Lapset on saatu innostumaan pihaleikeistä ja juoksemaan posket punaisina sekä hengästymään. Ohjaajat ovat pohtineet myös sitä, ovatko lapset saaneet jo koulupäivän aikana suositusten mukaista vähintään tunnin mittaista reipasta ja rasittavaa liikuntaa. Usein he ovat todenneet, ettei ole ja niinpä iltapäivällä leikitään yhdessä esimerkiksi hippaa, kirkkistä tai rosvoa ja poliisia. Toki leikitään myös ihan leikkimisen ilosta. Lasten ja vanhempien toiveita sisältöihin kysytään myös säännöllisesti. Lapsilta itseltään tulee yleensä parhaimmat ideat.
”Pidin siitä, että teema-aamuissa oli asiasta tietävä vieras.”
Ohjaajien kommenteissa korostui asiantuntija-alustusten merkitys valittuun teemaan. Asiantuntijoiden laaja tietämys aiheesta ja iloisuus koettiin positiivisena. Pienryhmäkeskustelut koettiin pääasiassa hyvinä, mutta jotkut ohjaajista kokivat saavansa aiheesta enemmän irti kuunnellessaan alustusta. Ajatusten vaihto muiden ohjaajien kanssa ja vertaistuki nousi merkitykselliseksi hyvinvointiaamuissa. Uusia ideoita ja vinkkejä saatiin sekä asiantuntijoilta että kollegoilta.
Entisten jälkkäriläisten muistelmia iltapäivätoiminnasta
Kirjoittaja: Päivi Virtakallio
Entisten jälkkäriläisten muistelmia iltapäivätoiminnasta
Jälkkärillä on pitkät perinteet Jyväskylässä, iltapäivätoimintaa jo vuodesta 1998 alkaen, joten halusimme kysyä myös entisten jälkkäriläisten ajatuksia iltapäivätoiminnan merkityksestä heille. Haastattelin kahta entistä jälkkäriläistä, jotka ovat nyt jo aikuisia. Molemmille esitin kysymyksen, minkälaisia muistoja heillä on Jälkkäristä ja mikä merkitys iltapäivätoiminnassa ololla on heille ollut. Mitä he ajattelevat Jälkkäristä nyt aikuisena ja miten se on mahdollisesti vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa.
Ensimmäisen haastateltavani kanssa palasimme ajassa noin seitsemäntoista vuotta taaksepäin ja hänen Jälkkärissä oloaikaansa. Hän on jo itsekin äiti ja opiskelee parhaillaan sosionomiksi ammattikorkeakoulussa.
Päällimmäisenä nousi mukavat muistot erityisesti kavereista ja maitopurkkimajasta.
”Oli kivaa, kun oli kavereita ja mukavaa tekemistä.”
”Maitopurkkimajassa oli mukava leikkiä - siellä sai olla neljä kerrallaan.”
Jälkkärin tapahtumista oli jäänyt mieleen jouluinen lyhtyseikkailu koulun pihalla, joulutuokiot, joulukalenterin avaaminen, syysnaamiaiset, Kyöpelinvuoren valloitus hiihtomaassa ja laskiaisrieha, jossa lapset saivat mehua ja itse leivottua pullaa. Leivonta olikin mielipuuhaa Jälkkärissä, mutta leivontamyssyt sen sijaan olivat kuulemma vähemmän kivat.
”Kyöpelinvuoren valloituksessa oli tehtävärata ja palkkiona suklaata – nam.”
Salista muistui mieleen erilaiset radat, kuten hiljaisuusrata. Salissa oli hämärä valaistus ja piti kulkea rataa niin hiljaa kuin suinkin pystyi. Se oli jännää ja kivaa. Läksyjen tekeminen rauhallisessa pikkukirjastossa heti koulun jälkeen oli hyvä, että illalla jäi aikaa perheelle, kavereille ja harrastuksille. Pikku lapsen äitinä hän ajattelee, että haluaisi myös oman lapsensa osallistuvan aikanaan laadukkaaseen iltapäivätoimintaan, jossa on monipuolisia sisältöjä.
”Jälkkärissä oli turvallista ja ei tarvinnu olla yksin kotona.”
Toinen haastateltavani viettää nyt abivuottaan ja hänelle Jälkkäristä tuli ensimmäisenä mieleen kaverit ja Aarrejahti koulun salissa.
Ohjaaja oli suunnitellut lapsille seikkailun, joka eteni tarinan mukaisesti tehtävä kerrallaan. Aarteena toimi Omar -karkit ja seikkailun juontajana puhuva apina. Laivana toimi liikkuva patjavaunu.
”Ohjaajan heittäytyminen tarinaan imaisi meidät kaikki mukaan mielikuvitusmatkalle.”
Paljon oli mukavaa puuhaa ja askartelu oli mieluisaa. Esitysten tekeminen eri tapahtumiin oli hauskaa.
”Meillä oli esitys muille jälkkäriläisille syysnaamiaisissa. Laulettiin kaverini kanssa yleisölle Frontside Ollie. Mun päällä oli kissapuku ja kaveri esitti noitaa. Siitä taidettiin ottaa myös video.”
Mieleen tuli myös hauskoja muistoja kavereista.
”Meillä oli kerran joku juttu salissa, jossa kaks poikaa halus molemmat olla mun vieressä. Mä ratkaisin asian niin, että molemmat voi istua mun vieressä, toinen vasemmalla ja toinen oikealla puolella minua. Pojat tyytyivät kohtaloonsa.”
Tässä iässä hän ajattelee, että Jälkkäri oli turvallinen ja hyvä alku koulutiellä.
”Lämpimät muistot on jääny Jälkkäristä ja ohjaajista.”
VirtuaaliJälkkäri
Facebook -sivut
Liikkuvan Jälkkärin ja Vertin facebook -sivut löytyvät osoitteesta https://www.facebook.com/groups/1717553505223147/ .
Käy julkaisemassa vinkkejä tai muuta mukavaa ryhmäsi toiminnasta!
