Oli perjantai 13. eli pahanonnenpäivä. Heräsin kuudelta, en saanut yöllä unta. Menin syömään, muttta ruokakin oli lopussa. jouduin tyytymään salaattiin.  Siitä en tykännyt yhtään. Olin laittamassa kisslleni ruokaa, mutta itse kissaa ei löytynyt. Etsin joka paikasta. Lähdin jo uloskin etsimään. En halunnut kertoa, että kissa oli kadonnut, sillä en halunnut, että tulee väärinkäsitys. En halunnut, että joku luulee, että minä kadotin kissan. Meni huoneeseeni tekemään etsintäkuulutuksia. Siihen laitoin:


onko kukaan nähnyt mustaa maatiaiskissaa jolla on valkoiset  tassut. Se on suunnilleen 50 cm. 2
menin laittamaan etsintäkuulutuksia, mutta päivän aikana kukaan ei ilmoittanut löytäneensä. Illalla meni suruissani takapihalleni kuulin kehräystä. Katsoin ympärilleni ja huomasin vereisessä puskassa meidän  kissan. Vein sen kotiin vaivihkaa ja juoksin keräämään etsintäkuulutuksen pois