LÄHTEKÄÄMME METSÄÄN METSÄÄN METSÄÄN RETKELLE....

Lasten omissa toiveissa toistui retkeily ja metsäleikit, joten jatkoimme viikottaisia metsäretkiä. Tällä toimikaudella samaan metsäpaikkaan, jonka lapset nimesivät KÄPYMETSÄKSI. Ajatuksena oli oma metsäpaikka, jonka elämää voisi tutkia ja havainnoida leikkien lomassa eri vuodenaikoina. Tavoitteena lasten luontoyhteyden vahvistaminen ja metsän käyttö oppimisympäristönä laajemmin. Retkeily alkoikin mukavasti PUUNHALAUSVIIKOLLA.

TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI / KASVAN, LIIKUN JA KEHITYN

EVÄSHETKESTÄ NAUTITAAN TÄYSILLÄ.

"Puut tykkää siitä ja ne kasvaa paremmin"

SAMMAKO loikki iloksemme ja sen loikkimista seurattiin tarkkaan ja mietittiin minne se on menossa. 

"Nähtiin sammakko. Se on ruskee. Se pystyy maastoutumaan. Nähtiin kun se hyppi, se meni puun alle. Se tuli katsoon kun me syötiin eväitä."

 

AARTEITA kerättiin mukaan päiväkodille, jossa niiden tutkimista jatkettiin. 
Tästä lähti liikkeelle yhteinen metsäprojekti, joka jatkuu koko toimikauden.

"Tää on puistosta. Me suunnitellaan metsäjuttuja. Piirrettiin kuvia."

TEHTIIN MINDMAP METSÄRETKESTÄ. MITÄ HAVAINNOITIIN,KOETTIIN JA NÄHTIIN.


KARTTA KUVITETTIIN.

"Ketunleipä on vihreä kasvi. Se on apilanlehden näköinen."

TÄSSÄ KEPISSÄ ON JOTAIN SALAKIRJOITUSTA!

"Pilvitonttu on varmaan tehnyt sen." "Näyttää siltä, että se on todella vanha keppi."

MAJAN RAKENTAMISESTA EI SAA TARPEEKSEEN.

"On kiva kun majaan pääsee sisälle. Siellä on lämmin."

"Majaan ei voi laittaa nauloja, koska se on luonnon vahingoittamista."

TUTKITAAN TARKEMMIN.

"Suurennuslasilla voi tutkia keppejä ja lehtiä. Jos on pieni juttu niin tolla näkee paremmin."

"Lehdissä on viivoja, että ne lehdet pysyis kiinni puissa."



VALOPÖYDÄLLÄ SYKSYN TUTKIMISTA LEHTIEN AVULLA.

ILMAISUN MONET MUODOT

 

SYKSYISTÄ LUONTOA TALLENNETTIIN MYÖS YHTEISTEOKSEEN.

J

"Siitä tietää, että tossa on syksy, kun on lehtiä ja tammenterhoja."

 MUSIIKKI, LAULU JA SOITTAMINEN
LAULUSTA TULI LAPSILLE TÄRKEÄ JA OPITTIIN ELÄIMET SIIHEN TUKIVIITTOMIN.
 




RYTMIKAPULAT LUONNOSTA
 ILMAISUN MONET MUODOT

 NÄÄ PITÄÄ LAITTAA PITUUSJÄRJESTYKSEEN  JA LASKEA  

"Laitetaan isosta pieneen."

METSÄISELLÄ TEMPPURADALLA

RETKITUNNELMIA BUSSISSA.

"Se ajaa kauppaan."



ORAVA TERVEHTI UTELIAANA RETKELÄISTEN PUUHIA.

"se haistoi, että olisko ruokaa ja se meinas tulla syömään meidän eväitä."
"Se varmaan tykkää seurata meitä." "Se on söpönenän kaveri."

MITÄ PUUNKOLOISTA LÖYTYY? "MÄ TIEDÄN, ETTÄ TÄSTÄ ON MENNYT JOKU HYVIN PIENI. JOKU ÖTÖKKÄ KAIVAUTUNU." SIITÄ NÄÄ REIÄT TULEE."

PELOKAS SÖPÖNENÄ sai lapsilta nimensä ja se on tosi kiinnostunut ihmisten tavoista. Se on tullut Käpymetsästä päiväkotiin ja uteliaana tahtoo tietää ja oppia kaikenlaista. Söpönenän avulla on pohdittu myös erilaisia tunteita, koska sitäkin jännittää uusi tilanne aika lailla.
Päivä päivältä se tuli rohkeammaksi.

"Söpönenä löysi metsäretkelle reitin."

"Se olisi parempi jättää päiväkotiin ettei se joudu hukkaan niin kuin kotaretkellä."

SÖPÖNENÄLLE RYHDYTTIIN HETI SUUNNITTELEMAAN JA RAKENTAMAAN PESÄÄ. "SIIHEN TARVII KEPPEJÄ, TEIPPIÄ JA PEHMEETÄ!!"
"SYDÄNLANKAA OIKEESTA LANGASTA JA LAITTAIS PESÄN SITTE JONNEKI YLÖS."

"Mietitään tässä sitä sen pesän kokoo."

LUONTOSIVUSTOLTA HAETTIIN LISÄTIETOA.

SÖPÖNENÄ pääsi myös kotaretkelle mukaan

METSÄKOKEMUKSET INNOSTIVAT MYÖS TARINOIHIN SADUTUKSEN KAUTTA.  KIELEN RIKAS MAAILMA

TARINOIDEN DRAMATISOINTIA MM. KEPPINUKKEESITYKSIN
 SADUTUS JA DRAAMA

PROJEKTISEINÄ RAKENTUU TOIMINNAN EDETESSÄ MUODOSTAEN MONISTA PIKKU PALASISTA EHEÄN KOKONAISUUDEN. SE PITÄÄ MYÖS VIREILLÄ MENEILLÄÄN OLEVAA PROJEKTIA MUUTTUEN JA OLLEN LÄSNÄ OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ. 

OPPIMISEN ALUEET KOONTINA RAKENTUVAT PIKKUHILJAA TEHDEN NÄKYVÄKSI MITÄ KAIKKEA ON TEHTY JA MIHIN NE PEDAGOGISESTI LIITTYVÄT.

SÖPÖNENÄ HALUTTIIN VÄLILLÄ RETKILLE MUKAAN. MAJAN KATOLTA SE SEURASI LEIKKEJÄ.

"Söpönenä oli hukassa. Se oli jäänyt kodalle, mut sit se tuli meidän kans metsään."

METSÄSSÄ LIIKUNNALLISIA JA TOIMINNALLISIA RASTEJA

SÖPÖNENÄN KÄTKEMÄT KULTAISET TAMMENTERHOT LÖYTYIVÄT KUVASUUNNISTUKSEN AVULLA. 


ME AUTETAAN SITÄ KUN SE EI MUISTANU MIHIN OLI NE LAITTANU.

HIENOSTI LAPSET TUNNISTIVAT KUVISSA OLEVAT PAIKAT KÄPYMETSÄSSÄ.

LÖYTÄÄKÖHÄN TÄMÄ ORAVA KÄPYNSÄ?

TUTUKSI TULLEITA METSÄKUVIA MYÖS LISÄKUVITETTIIN JA KÄTKETTIIN SINNE OMAT TAMMENTERHOT PIENEN TARINAN KERA.

SISÄLLÄ LEIKIT JATKUIVAT PIENOISMETSÄSSÄ.

KEPPIMETSÄÄN OLI EKSYNYT MYÖS VILLIELÄIMIÄ.

ETSITTIIN ELÄIMIÄ JA KERROTTIIN NIIDEN ELÄMÄSTÄ

"Eläimet pitää muistaa jättää metsässä rauhaan."

NUOTIOSSA PAISTUU MAKKARAT.

SÖPÖNENÄN OIKEA PESÄPUU KÄPYMETSÄSSÄ ON ARVOITUS. EIKÄ KUKAAN TIEDÄ SEN YSTÄVÄN PINJA PÖLLÖN PUUTA.

"Me tehtiin tälläset jutut missä ne asuu. Siinä on kotipaikka tai siis osoite."







ARVOITUS RATKESI YHTEISTYÖLLÄ SELVITELLEN RIIMIPAREJA jaSELVILLE SAATIIN MYÖS PÖLLÖYSTÄVÄN NIMI JA PESÄPUU.

TEHTIIN OSOITEKYLTIT PUIHIN.

METSÄN AARTEISTA SYNTYY METSÄ ELÄIMILLE.

" Me liimattiin aarteita mitä löytyi metsästä."

YHTEISTEOS SYNTYI PIKKUHILJAA MUUN TOIMINNAN OHESSA.

METSÄÄN HALUSI MUUTTAA MYÖS KETTU REPO.



ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ SÖPÖNENÄ OLI IHMEISSÄÄN KUN SEN PESÄ OLI TÄYNNÄ NUMEROITA. ORAVA EI YMMÄRTÄNYT IHMISTEN JOULUKALENTERI TAPAA. SE OSASI KYLLÄ LUKEA MUTTA NUMEROITA SE EI OSANNUT, JOTEN APUA TARVITTIIN NIIDEN JÄRJESTÄMISESSÄ.

"Se oli Söpönenän kalenteri ja että se oppisi vähän laskemaan."

SÖPÖNENÄ JA SEN YSTÄVÄT ALKOIVAT VALMISTAUTUA JOULUUN.

 KUKAAN EI TIENNYT MISSÄ KETTU REPO ASUU KÄPYMETSÄSSÄ, JOTEN LÄHDETTIIN SITÄ SELVITTÄMÄÄN TEHTÄVÄRASTIEN AVULLA. ETSITTIIN YHTEEN KUULUVIA ASIOITA, KETTUJA TIETYIN TUNTOMERKEIN JA RIIMIPAREJA.

KETTU REVONKIN KOTIKOLO LÖYTYI JA SE SAI OMAN OSOITEKYLTIN JOULUTUNNELMISSA.


SEPPO SUSI OLI NIIN ARKA, ETTEI USKALTANUT ITSE TUODA LAHJOITTAMIAAN JOULUVALOJA.

JOULUNTAIKAA YSTÄVÄT!

SYYSKAUSI ON SAATU PÄÄTÖKSEEN JA METSÄSSÄKIN RAUHOITUTTIIN JOULU VIETTOON. 

PROJEKTISEINÄ ETENEE...

REFLEKTOINTIA

Metsäilystä on tullut lapsille todella tärkeä ja odotettu osa viikkoa, tärkeä osa päiväkotielämää. 

Lasten aistit ja havainnointikyvyt heräävät eloon ja tarkentuvat metsässä ja jo matkalla sinne. Loimijoki on joka kerta hieman erilainen säästä riippuen. Nähdään erilaisia eläimiä, sorsia uimassa, joutseniakin on nähty. Erilaisia lintuja ja kasveja pienistä heinistä isoihin puihin saakka. Pysähdytään matkalla ja ihmetellään, joskus kuvataankin. Ajatuksena luontoyhteyden vahvistaminen ja monimuotoisen ympäristön ja elämän huomaaminen ja arvostaminen. Tietoinen ympäristön tarkkailu vaatii avoimia aisteja ja pysähtymistä. 

Metsä sopii kaikille ja antaa monipuoliset mahdollisuudet toimia lasten kanssa. Metsässä lapsi on enemmän läsnä omassa itsessään ja tekemisessään. Se rauhoittaa keskittymään tekemiseensä ja ruokkii mielikuvitusta. Fakta ja mielikuvitustarinat/hahmot kulkevat käsi kädessä. Leikki on tärkeäässä roolissa retkillä ja saa uutta ulottuvuutta majojen ja erilaisten rakennelmien muodossa. Lasten vapaalle kuljeskelulle  ja tutkimiselle varataan aikaa. Puunrunko saa mielikuvituksessa vaikka asuntoauton muodon ja matka voi alkaa. 

Metsä elää lasten ajatuksissa ja kokemukset sekä tarinat siirtyvät myös sisätiloihin ja siellä tapahtuviin leikkeihin.  Eläinystävistä pidetään hyvää huolta ja niillä leikitään ahkerasti. Ne kuuluvat ryhmään ikäänkuin elollisina kavereina. 

Monipuolista toimintaa ja projektiin on helppoa ja luontevaa liittää oppimisen eri alueita.  Rikkautena tiimin erilaiset toisiaan täydentävät aikuiset, joista kukin tuo projektiin uusia näkökulmia ja havaitsevat erilaisia asioita. Näin myös projekti monipuolistuu. 

Liikunta on painottunut projektissa metsäilyyn ja siellä toki tehty temppuratoja ja kävelty suhteellisen pitkät matkat. Mukana on ollut myös ohjattuja liikuntaleikkejä. Metsässä liikkuminen haastaa lasta eri tavalla kuin jumppatuokio. 
Kevätkaudella tulee vahvistaa vielä lasten omaa kuvausta toimintaan ja päivittää säännöllisemmin blogia lasten kanssa.