Lapsen varhaiskasvatusuunnitelma (Vasu).
Vasu
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat kaikkia toimintamuotoja yhteiskunnan järjestämässä ja valvomassa varhaiskasvatuksessa. Perusteissa jokaiselle lapselle on määritelty tehtäväksi oma lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU).
Yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus tulee lapsikohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa yhteen sovittaa sekä kasvatustoiminnan että kasvatusympäristön näkökulmasta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus perustuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamisen kautta jokaisen lapsen suunnitelma tulee osaksi lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaa. Näin on mahdollista nivoa jokaisen lapsen yksilölliset tavoitteet päivähoidon arkeen.
Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteisessä keskustelussa kiteyttämä näkemys lapsen varhaiskasvatuksen pääpiirteistä kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Myös lapsi voi osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla.
Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa. Samalla arvioidaan mahdollista tuen tarvetta ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.
Kuntien varhaiskasvatuksen linjaukset
Kunnan varhaiskasvatuksen linjauksissa tai varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään, millaisia seudullisia, alueellisia ja yksikkökohtaisia suunnitelmia kunnassa tehdään ja miten ne vahvistetaan sekä tarkistetaan säännöllisesti.
Kuntien tehtävänä on arvioida varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta kuntansa varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumista. Suunnitelmassa konkretisoidaan varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat eri toimintamuodoissa kunnan omien linjausten, strategioiden ja tavoitteiden pohjalta.
Nämä voivat olla osa kunnan lapsipoliittista ohjelmaa tai muita lasta ja perhettä koskevia asiakirjoja. Linjauksista ja strategioista ilmenevät kunnan varhaiskasvatuksen järjestämisen keskeiset periaatteet, kehittämisen painopisteet ja kunnan varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä.
Huhtikuussa 2008 Lieksan kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty ja siihen on lisätty perhepäivähoidon näkemykset ja omat painotukset. Viimeisin päivitys on tehty kesällä 2012. Lisäykset ja muutokset näkyvät tekstissä kursiivilla. Uusin päivitys valmistuu syksyllä 2015. Lieksan kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma. Lomake liitteenä 2.
Lieksassa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Kasvattaja havainnoi lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä käyttää tietoa toiminnan suunnittelussa.
Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen tuen tarpeet. Lapsen mahdolliset ongelmat käsitellään konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa.
Keskusteluissa vanhempien kanssa sovitaan yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti sekä henkilöstön kesken että vanhempien kanssa.
Yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus tulee lapsikohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa yhteen sovittaa sekä kasvatustoiminnan että kasvatusympäristön näkökulmasta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus perustuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamisen kautta jokaisen lapsen suunnitelma tulee osaksi lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaa. Näin on mahdollista nivoa jokaisen lapsen yksilölliset tavoitteet päivähoidon arkeen.
Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteisessä keskustelussa kiteyttämä näkemys lapsen varhaiskasvatuksen pääpiirteistä kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Myös lapsi voi osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla.
Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa. Samalla arvioidaan mahdollista tuen tarvetta ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.
Kuntien varhaiskasvatuksen linjaukset
Kunnan varhaiskasvatuksen linjauksissa tai varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään, millaisia seudullisia, alueellisia ja yksikkökohtaisia suunnitelmia kunnassa tehdään ja miten ne vahvistetaan sekä tarkistetaan säännöllisesti.
Kuntien tehtävänä on arvioida varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta kuntansa varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumista. Suunnitelmassa konkretisoidaan varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat eri toimintamuodoissa kunnan omien linjausten, strategioiden ja tavoitteiden pohjalta.
Nämä voivat olla osa kunnan lapsipoliittista ohjelmaa tai muita lasta ja perhettä koskevia asiakirjoja. Linjauksista ja strategioista ilmenevät kunnan varhaiskasvatuksen järjestämisen keskeiset periaatteet, kehittämisen painopisteet ja kunnan varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä.
Huhtikuussa 2008 Lieksan kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty ja siihen on lisätty perhepäivähoidon näkemykset ja omat painotukset. Viimeisin päivitys on tehty kesällä 2012. Lisäykset ja muutokset näkyvät tekstissä kursiivilla. Uusin päivitys valmistuu syksyllä 2015. Lieksan kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma. Lomake liitteenä 2.
Lieksassa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Kasvattaja havainnoi lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä käyttää tietoa toiminnan suunnittelussa.
Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen tuen tarpeet. Lapsen mahdolliset ongelmat käsitellään konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa.
Keskusteluissa vanhempien kanssa sovitaan yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti sekä henkilöstön kesken että vanhempien kanssa.