Seeprat ovat kavioeläimiä, jotka kuuluvat hevoseläinten (Equidae) heimon Equus-sukuun. Kaikkien seeprojen silmiinpistävin ominaisuus on niiden valkomustaraidallisuus.

Seeproihin kuuluu kolme elossa olevaa lajia, jotka jakaantuvat useampiin alalajeihin. Aroseepra (Equus burchellii) on seepralajeista tavallisin. Sen elinpiiri ulottuu Etelä-Sudanista ja Etelä-Etiopiasta Etelä-Afrikkaan. Sen alalajeja ovat muun muassa E. b. boehmi, E. b. antiquorum ja E. b. selousi sekä sukupuuttoon kuolleet E. b. quagga(kvagga) ja E. b. burchelli. Kvagga luokitellaan toisinaan omaksi lajikseen Equus quagga.

Vuoriseepra (Equus zebra) puolestaan elää Lounais-Afrikan vuoristoissa. Laji on uhanalainen. Sen alalajeja ovat E. z. zebra ja E. z. hartmanni.

Kolmas seepralaji, grevynseepra eli kuningasseepra (Equus grevyi), elää Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Lajin raidat ovat kapeampia kuin muilla seeproilla.

Seeprat voivat risteytyä hevosen tai aasin kanssa. Jälkeläistä kutsutaan seepraristeytykseksi tai sebroidiksi.

• 

  Kvagga (Equus quagga)

• 

  Aroseepra (Equus burchellii)

• 

  Vuoriseepra (Equus zebra)

• 

  Grevynseepra (Equus grevyi)

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raidat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seepran silmiinpistävin tuntomerkki on sen mustavalkoinen raidoitus. Seepran valkoisen vatsan takia aiemmin ajateltiin, että seepra on valkoinen eläin mustilla raidoilla. Sittemmin huomattiin, että seeprat ovat aikaisessa sikiövaiheessa väriltään mustia, ja valkoiset raidat kehittyvät vasta myöhemmin.^[1]

Seepran raidoille on pitkään etsitty evolutiivisia syitä. Perinteisesti seepran raitojen ajateltiin olevan eläimen peiteväri, mutta myöhemmin raitojen on ehdotettu toimivan myös kärpästen karkoittajana, lauman keskinäisenä viestintävälineenä ja kehon lämmönsäätelyn järjestelmänä.^[2] Todennäköisesti seepran raidoitukselle ei löydy vain yhtä evolutiivista syytä, vaan raidat ovat syntyneet monen ympäristötekijän summana.^[3]

1. Seepralauman raidat voivat luoda petoeläimille optisia harhoja^[4]. Petoeläimen voi olla vaikea esimerkiksi erottaa, mistä liikkuvan seepralauman yksi seepra alkaa ja toinen loppuu. Kun petoeläimen näköhavainto saaliista häiriintyy, se saattaa ajoittaa hyökkäyksensä epätarkasti.
2. Eräs ehdotus on, että seeprat tunnistaisivat toisensa raitojen avulla. Ehdotusta puoltaa se, että jokaisen seepran raitakuvio on yksilöllinen.^[2]
3. Raitakuvio saattaa suojata seepraa tsetsekärpästen ja nautapaarmojen puremilta.^[5][6]
4. Uusimpien tutkimusten mukaan seepran raidat saattavat auttaa pitämään eläimen kehon viileämpänä savannin kuumuudessa.^[3]

Seepran raidoituksesta on myös sananlasku "Seepra ei menetä raitojaan".^[7]

Risteyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Aasin ja seepran risteymä Colchesterineläintarhassa.

Joskus seepran voi risteyttää esimerkiksi aasin kanssa jolloin jälkeläinen on yleensä aasin näköinen seepran raidoilla. Raidat näkee yleensä helposti jaloissa, mutta ruumissa raidat voi havaita huonommin
.